Ihana oliiviöljymysli

Olin aamulla herätessäni aivan täpinöissäni – aamupala-aika! Keittiössä nimittäin odotti pussillinen eilen illalla tekemääni mysliä.

Tällä kertaa tein tosi simppelin myslin, jonka juju on oliiviöljy.

oliivioljymysli-(1-of-2)

(Joku muuten kysyi taannoin, mikä on granolan ja myslin ero. No minä sanoisin, että granola on sama asia kuin muromysli, mutta sille on vain pitänyt lainata englannista uusi nimi, koska muromyslillä on huono maine. Joten sovitaanko, että granola on myslin alalaji, ja siksi on ihan ok kutsua tätä tuotetta mysliksi, vaikka se kai virallisesti onkin granolaa. Satun vain tuntemaan täysin irrationaalista vihaa tuota sanaa kohtaan! Pitää varmaan tutkiskella sisintäni ja kysyä, mikä tässä granola-sanassa on sellaista mitä en voi sietää itsessäni.)

Usein lisään mysliin kuivattuja hedelmiä ja mausteita, mutta nyt halusin tehdä todella yksinkertaisen version, jossa oliiviöljyn maku pääsisi paremmin esille.

Tästä tulikin suosikkini tähän mennessä. Ilman hedelmiä ja muita kommervenkkejä maku on ihanan yksinkertainen eikä liian makea.

oliivioljymysli-(2-of-2)

Tällä ohjeella ei tule sellaista kokkareista, karamellisoitunutta granolaa – siihen tarvittaisiin huomattavasti enemmän sokeria ja rasvaa.

Sen sijaan tällä ohjeella tulee herkullisesti paahtunut, simppeli ja rouhea mysli, jota voi hyvin syödä aamupalaksi vaikka joka aamu.

Niin ja hei, tämänkin tuotoksen maku riippuu siitä, millaista oliiviöljyä käytät. Ei siis kannata käyttää tähän sitä kitkerintä ja halvinta, vaan jotain tosi ihanaa.

Oliiviöljymysli

(vajaa litra)

5 dl kaurahiutaleita (ei pikaversiota)
1/2 dl kuorettomia auringonkukansiemeniä
1/2 dl kuorettomia kurpitsansiemeniä
1 1/2 dl erilaisia pähkinöitä
1/2 dl hyvänmakuista neitsytoliiviöljyä
3/4 dl vaahterasiirappia
1/2 tl hyvää suolaa
1/2 tl jauhettua kanelia

Lämmitä uuni 160 asteeseen. Käytä kiertoilmatoimintoa, jos uunistasi sellainen löytyy.

Laita kaikki ainekset kulhoon ja sekoita tasaiseksi. Levitä seos tasaisesti leivinpaperin päälle.

Paahda mysliä uunissa 10 minuuttia. Sekoita, levitä uudestaan tasaisesti paperille ja paahda vielä 10-15 minuuttia. Loppuvaiheessa mysliä kannattaa tarkkailla tiiviisti, koska se kärähtää helposti.

Anna myslin jäähtyä pellillä puolisen tuntia ja siirrä purkkiin tai uudelleensuljettavaan pussiin.


Vuohen vuosi

torstai-(2-of-6)

Eilen juhlittiin kiinalaista uuttavuotta. Vuohen vuosi!

Minä olin asianmukaisesti punaiseen pukeutuneena Lasipalatsilla, valmiina ahtamaan vatsalaukkuni täyteen dim sumia ja kevätkääryleitä ja wonton-keittoa. Mutta pah, ryysis oli niin kova, että en päässyt riittävän lähelle ainuttakaan ruokakojua edes nähdäkseni mitä niissä myydään.

Menetimme hermomme ja painelimme thaimaalaiseen raflaan. Oli tyhjää, koska kaikki olivat kiinalaisessa.

torstai-(4-of-6)

Vanhan kiinalaisen perinteen mukaan uudenvuodenpäivänä ei saa pestä hiuksia, jottei pese hyvää onnea pois. Harhauttaakseni katseet tahmaisesta tukastani puin päälle uuden mekon – sain Wolfordilta Fatal-nimeä kantavan klassikkomekkonsa, jota voi käyttää miljoonalla eri tavalla. Aloitin varovasti ja puin sen kynähameeksi.

Paita on H&M Conscious-mallistoa, kengät A.P.C.:n ja laukku Samujin.

torstai-(3-of-6)

Luin juuri, että vuohen vuosi on kuulemma otollista aikaa avata sydän rakkaudelle ja hyväksynnälle. Kuulostaa hyvältä. Voisin ajatella vuohia (rakastavasti ja hyväksyvästi) aina, kun tekee mieli ajatella rumia ajatuksia itsestään ja elämästä ja maailmasta. Viime aikoina rumia ajatuksia on vähän pyrkinyt pintaan, yritän parhaani mukaan vaimentaa ne. Bäää.

Vuohen vuosi on myös kuulemma luovuuden sekä kauneuden vaalimisen aikaa. Liekö sattumaa, mutta tällaista on tosiaankin ollut ilmassa. Vaikka nyt se päärynöiden maalailu. Ehkä tämä voisi olla oikea vuosi tehdä vihdoin jokin luovempi kirjoitusprojekti.

torstai-(6-of-6)

Kauneutta vaalin nauttimalla lounaani Sunnissa, jossa on ehkä helsinikiläisravintoloista kaunein ikkunanäkymä: Senaatintori ja Tuomiokirkko.

torstai-(5-of-6)Kauneudesta puheenollen, löysin tämän vanhan turkkilaisen puurasian antiikkikaupasta. Haluaisin sanoa, että säilytän siellä salaisuuksia tai perintökoruja, mutta säilytän siellä kumisia hiuslenkkejä.

Kai nekin ansaitsevat kauniin paikan olla. Rakkautta ja hyväksyntää, jne.


Siveltimen varressa

maalaus

Olin lapsena tosi kova piirtämään (aiheeni: hevoset sekä tupakoivat missit. Muistan että äidin sensuuri taisi iskeä piirustusvihkooni kerran jos toisenkin). Vähän vanhempana piirsin mangaa. Sitten yläasteella kävi niin kuin käy, liika itsekritiikki varmaan iski, muut asiat alkoivat tuntua tärkeämmiltä ja homma jotenkin jäi.

Olen jo pitkään haaveillut, että olisi ihanaa taas piirtää ja maalata. Vuoden 2015 lupaukseni oli alkaa vihdoin elää sitä elämää jonka itselleni haluan, joten päätinpä siirtää tämänkin haaveen haihattelusta toteutuksen tasolle.

vihreatalo-(4-of-14)

Nythän on niin onnekkaasti, että Vihreän talon valtiatar on siviiliammatiltaan kuvisope. Manguin Annikalta jo viime syksynä lupauksen maalaustyöpajasta ja koska Annika on paras, kaunein, taitavin ja upein (en suinkaan mielistele opea vaan tämä on kaikki totta), hän järkkäsi sellaisen.

Vuorasi olohuoneen paperilla, oli hankkinut akryylimaalit ja pensselit, näytti miten siveltimet pestään ja kuinka keltaisesta, punaisesta ja sinisestä sekoitetaan täydellinen neutraali harmaa.

vihreatalo-(8-of-14)

Siitä oli varmasti kulunut yli 15 vuotta kun olin viimeksi pitänyt sivellintä kädessä, ja vaikka olin haaveillut maalaamisesta vuosia, en vain ollut saanut aikaiseksi. Oli jotenkin liian iso kynnys ryhtyä ihan kylmiltään ja yksin touhuun, josta ei tiedä mitään – että mitä maaleja sitä ostaisi, miten niitä käytetään, kuinka siveltimet saa puhtaiksi ja niin edelleen.

Nyt tiedän kaikki perusasiat, ja mikä tärkeintä, tiedän myös että maalaaminen on älyttömän kivaa.

vihreatalo-(7-of-14)

Huomasin maalatessa saman kuin baletissa: on ihan hullun siistiä opetella asioita, jotka ovat itselle täysin uusia ja vieraita. Koulussa sitä joutui ja sai automaattisesti olla tekemisissä eri aihepiirien kanssa, mutta vanhempana pitää olla tarkkana, ettei ryhdy vain toistamaan samaa kaavaa koko ajan. Työssä oppii tietysti koko ajan uutta, mutta se on kuitenkin usein uutta sen saman vanhan päälle. On älyttömän virkistävää tehdä jotain ihan muuta kuin yleensä, todeta olevansa aivan paska ja olla silti innoissaan.

Tein Vihreässä talossa kaksi maalausta, joista toista ei tarvitse hävetä. Kolmas jäi vielä kesken. Luulenpa, että käyn piakkoin ostamassa itselleni ihan omat akryylivärit ja uskallan ehkä alkaa thaitheilla omaksi huvikseni jopa ilman kuvisopen valvovaa silmää.


Tuu treenaamaan!

bootcamp1

Kyselitte kovasti treeneistäni, joten minäpä kerron!

Joskus viime kesänä Stella maanitteli minut mukaansa Helsinki Core Trainersille. Olin ilmoittanut tiukkaan sävyyn, että no voin mä kerran tulla kokeilemaan mutta se ei oo sitten yhtään mun juttu.

bootcamp-(17-of-20)

Eipä! Jäin kerrasta koukkuun ja ilmoittauduin aika intensiiviselle Summer Campille, jossa treenattiin 4 kertaa viikossa, pääasiassa ulkona. Kesästä asti olen käynyt Coren bootcampeissa 1-4 kertaa viikossa, vähän riippuen aikatauluista ja rahatilanteesta.

Yleensä olen innostuttuani kyllästynyt kaikkiin lajeihin muutaman kuukauden jälkeen, mutta bootcampeja odotan edelleen vajaan vuoden jälkeen joka kerta yhtä innoissani.

bootcamp-(12-of-20)

Käyn Corella Kanerva Ahonalan treeneissä, joissa yhdistellään toiminnallista treeniä ja kuntosaliharjoittelua.

Tunneilla tehdään kaikkea kovan sykkeen rääkistä kehonhuoltoon, painonnostoon, juoksuun ja liikkuvuustreeneihin. Jokainen kerta on erilainen eikä koskaan voi tietää, mitä on tulossa. Olen temponut viivajuoksua Kaivarissa, pomppinut yhdellä jalalla Eiranrannan portaita, tehnyt kuperkeikkoja ja kantanut Stellaa reppuselässä.

bootcamp-(6-of-20)

Viimeisen vuoden sisällä koko suhtautumiseni liikuntaan on muuttunut ihan täysin. Ennen liikunta oli pakkopullaa, jota oli pakko tehdä, jotta pysyisi terveenä ja jotakuinkin mitoissa. Nykyään urheilen urheilemisen itsensä vuoksi – se vaan on niin hiton kivaa.

bootcamp-3

Minun ei tarvitse enää motivoida itseäni lähteämään salille. Sen jälkeen kun aloitin Kanervan treenit ja uskaltauduin tanssitunneille (olen aina rakastanut tanssimista, mutta olen tosi huono oppimaan koreografioita) minulla ei ole ollut kertaakaan sellaista tunnetta, että jäisin mieluummin makaamaan sohvalle kuin lähtisin treeneihin.

Pitää vaan löytää se oma juttu – ja se, mikä se on, saattaa yllättää. En olisi ikinä uskonut että innostun ihan täysillä painojen nostelusta tai vaikka HIIT-rääkistä. Tai cha cha chasta…

bootcamp-(2-of-20)

 Kun Corella näkee korttipakan, kannattaa pelätä…

bootcamp2

Treeneissä on usein mukana myös maailman kiltein kakkosvalmentaja, Nella-koira.

Kanervan treeneihin on ollut tähän asti vähän hankala tulla uutena asiakkaana, mutta ensi kuussa Kanella alkaa pari uutta ryhmää, joihin mahtuu hyvin myös uusia tyyppejä. Kaksi ryhmistä on suunnattu erityisesti aloittelijoille, eli kannattaa tulla kokeilemaan, vaikka olisi ihan rapakunnossa (minäkin olin aloittaessani!). Kokeilemaan pääsee sitä paitsi ihan ilmaiseksi.

Kanerva kysyi haluaisinko vinkata uusista ryhmistä blogissani ja huusin että TODELLAKIN! Voin nimittäin suositella Kanervan treenejä koko sydämestäni – kuulostaa kornilta, mutta elämäni on ihan oikeasti muuttunut sen jälkeen kun aloin käydä bootcampilla.

bootcamp-(1-of-20)

En ole koskaan kehittynyt missään muissa treeneissä yhtä nopeasti, ja se jos mikä palkitsee. Kun aloitin Corella, olin yläkropasta niin heikko että hyvä kun jaksoin kantaa kauppakassin, mutta viime viikolla tein ELÄMÄNI ENSIMMÄISEN MIESTEN PUNNERRUKSEN!!! Tämä on ehkä suurin saavutukseni, mutta mainittakoon vielä, että käytän nykyään kahta kokoa pienempiä farkkuja, olen nopeampi, liikkuvampi, venyvämpi ja aerobisesti paremmassa kunnossa. Olen saanut puolen vuoden bootcampilla nopeammin ja enemmän tuloksia kuin vuosien aerobic-hinkuttelussa.

Jopa juoksukunto on kehittynyt ihan itsestään, vaikka kesän jälkeen treeneissä ei ole juostu lainkaan. Ja tietysti jaksan arjessa paljon, paljon paremmin. Olen hiffannut sen, että liikkuminen on mielelle ihan yhtä tärkeää kuin kropalle – en olisi varmasti selvinnyt viime vuodesta järjissäni ilman treenejä.

bootcamp3

Liikunta on nykyään luonteva osa elämääni ja siitä on tullut prioriteetti. Ennen liikuin, jotta saisin syödä enemmän. Nykyään syön koko ajan enemmän, jotta jaksaisin treeneissä. Käytän mieluummin rahaa treeneihin ja tanssitunteihin kuin uusiin vaatteisiin tai muuhunkaan tavaraan.

Coren treenit eivät ole niitä halvimpia, mutta tietenkin taso on täysin eri verrattuna massasaleihin. Ryhmissä on yleensä 4-8 henkeä, joten ohjaus on lähempänä personal trainerin ohjausta kuin ryhmäliikuntaa. Treenit ovat paljon tehokkaampia, kun joku vahtii että liikkeet oikeasti tehdään oikein. Pienen porukan takia treeneissä on myös hauskaa, kun muihin treenaajiin tulee oikeasti tutustuttua.

bootcamp-(4-of-20)

Mites tuo Markon vesipullovalinta…

Kanerva on vaativa ohjaaja ja saa yltämään suorituksiin, joita ei itse uskoisi mahdollisiksi. Tämä on ollut itselleni varmasti se suurin syy nopeaan kehitykseen: hiffaan nyt että olen kaikilla ryhmäliikuntatunneilla päästänyt itseni aina ihan liian helpolla ja tehnyt monia perusliikkeitäkin tietämättäni ihan väärin. Kanervan treeneissä rajoja koetellaan, mutta ketään ei pusketa omien rajojensa yli. Kaikki tekevät oman kuntonsa ja tasonsa mukaan ja bootcampeilla käykin aika eritasoisia liikkujia.

Bootcampilla treenataan kovaa, mutta ei ryppyotsaisesti – aika usein siellä sekoillaan ja nauretaan ja välillä treenien jälkeen lähdetään yhdessä kaljalle. Just tästä tykkään Coressa – vaikka porukka treenaa kovaa, homma on tasapainoista ja tervehenkistä, ei fanaattista terveysintoilua.

bootcamp-(5-of-20)

Tauko kesken circuitin. Aika hiljaista porukkaa…

Jos innostuit Kanervan treeneistä, niin bootcampeja  on maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin ja niitä pääsee kokeilemaan ilmaiseksi. Ota yhteyttä Kanervaan (kanerva@coretrainers.fi) jos haluat tulla testaamaan! Kanelta saa toki myös yksityisiä PT-tunteja. Kanerva on luvannut myös tarjota ilmaisen ruokavalioanalyysin kaikille ennen maaliskuuta ilmoittautuneille, jotka sitoutuvat käymään treeneissä ainakin kuukauden ajan.

Hikoilun iloa kaikille!