Pikkukengissä

dutti-(2-of-5)

Jos pohkeisiin asti ulottuvassa loskassa ja kadut vallanneissa jättimäisissä kuralätäköissä (sitä ei voi alittaa, sitä ei voi ylittää… täytyy mennä läpi) on yksi hyvä puoli, niin se on tämä:

kun on ihan pakko vetää kumpparit jalkaan, on myös pakko kantaa kassissa mukana sisäkenkiä (älysin tämän siinä vaiheessa kun änkesin perjantai-iltana täpötäyteen trendiravintolaan lantsareissani).

Toisin sanoen: saa käyttää kesäkenkiä helmikuussa!

dutti-(4-of-5)

Etsin monta vuotta mustia ballerinatossuja, jotka eivät olisi aivan kamalat jalassa. Ylivoimaisesti vaikein kenkä löytää mukavana! Monet 12 sentin korot ovat miellyttävämmät kuin ballerinat vääränlaisella lestillä.

Kokeilin kalliita, kokeilin halpoja, ja myönnetään, ehdin myös tehdä pari harhaostosta… Yllättäen aika hyvät löytyivät Massimo Duttilta. Toivon että osoittautuvat sopiviksi myös kovemmassa käytössä.

dutti-(1-of-5)2

Pilkullinen (kyllä, on se pilkullinen) silkkipaita on myös Massimo Duttilta. Housut Isabel Marantin ja laukku Zarasta.

dutti-(5-of-5)


Don’t worry darling

bergga-(1-of-5)

Olen tässä viime aikoina nököttänyt Karhupuiston laidalla kahvila Berggassa.

Se on aika kiva paikka. Vitriinissä on vaikka ja mitä, pullaa ja paakkelssia (Kalliossa kun ollaan niin toki myös vegaanista).

Mutta ihan parasta ovat lukiolaiset, joita Berggaan vaeltaa hyppytunneilla lähialueen monista kouluista.

Mikään ei ole muuttunut sitten omien lukiovuosieni – edelleenkin on ne samat jutut ja ne samat pojat, joilla on hirveästi mielipiteitä politiikasta ja elokuvista ja jotka ovat koko ajan äänessä koska ovat niin innoissaan siitä, että joku tyttö vihdoin kuuntelee.

bergga-(4-of-5)

Ja sitten tietysti se dramaattinen tunne siitä kuinka juuri nyt tehtävät ja jo tehdyt valinnat tulevat määrittelemään koko loppuelämän. Ei mulla oo MITÄÄN TSÄÄNSSIÄ päästä sinne kun en sillon yläasteella ottanut sitä valinnaista fysiikasta.

Minun tekee mieli halata jokaista ja kertoa, että don’t worry darling, kukaan ei ole enää ylioppilasjuhlien jälkeen kysellyt, kirjoitinko ruotsista ällän vai ämmän. Että elämä tulee kuule viemään sinut paikkoihin, joihin ei papereilla edes pääse.

Ja samalla kun kuvittelen olevani vanha ja viisas, tiedän, että minunkin keskustelujani salakuuntelee joku vanhempi ja viisaampi. Jonka tekisi mieli halata ja sanoa don’t worry darling, elämä tulee viemään sinut paikkoihin, joita et pienessä untuvikon päässäsi osaa vielä edes kuvitella.

bergga-(2-of-5)

Siispä, ensi kerralla kun huomaan kuvittelevani että maalliset ongelmani ovat hirvittävän dramaattisia tai ylitsepääsemättömän suuria, kuvittelen viereeni harmaahapsisen naisen, joka salakuuntelee jauhamistani kahvikupin äärellä. Häntä todennäköisesti vähän liikuttaisi. Ja vähän naurattaisi.

 

Bergga
Viides linja 14, Helsinki


Welcome to the jungle

hyviajuttuja-(2-of-6)

Ah, uusi kotini alkaa jo viidakoitua. Täällä se ei ole merkki asumattomuudesta vaan päinvastoin juurikin siitä, että the lady of the house is home.

hyviajuttuja-(3-of-6)

Veriappelsiinit eivät suinkaan ole ainoa hyvä asia, joka on juuri nyt sesongissa.

Tulppaanit eivät maksa lähikaupassa suklaalevyä enempää – minulle helppo valinta, kumpaan satsaan. Ripottelen tulppaaneita joka huoneeseen, kaikkiin vapaina oleviin astioihin.

tulppaanit

Jaksan aina ihastella ja ihmetellä sitä, miten tulppaanit jatkavat kasvamistaan vaikka niiden varsi on pätkäisty poikki. Nuo keittiön pöydällä olevat ovat venyneet pituutta varmaan 15 senttiä. Reunimmaiset alkavat näyttää humalaisilta.

hyviajuttuja-(1-of-6)

Kävin hakemassa vähän myös viherkasveja, koska kotona on vaan kivempi olla kun siellä on itsensä lisäksi jotain muutakin elävää. 

Sitä paitsi viherkasvit puhdistavat ja kosteuttavat huoneilmaa – ei ollenkaan yhdentekevä juttu tässä rutikuivassa, laadultaan huonossa talvisessa sisäilmassa.

Mieluisten kasvien löytäminen keskustassa ei ollut ihan iisi juttu, kun ei voi vain ajaa Plantageniin, jossa on kaikkea. Kiersin monta tuntia keskustan kukkakauppoja ja haalin yhden kasvin sieltä ja toisen täältä.

hyviajuttuja-(4-of-6)

Aivan ihanat ruukut löysin Granitista, kun olin hakemassa sieltä säilytyslaatikoita. Nuo olivat vieläpä alennuksessa – hyvä löytö. Peura/hirvi/poro/kauris/oinas on Fredan Perobasta.


Life has a funny way of sneaking up on you

tuomiokirkko

Yksi lempijuttujani Helsingissä: kun kävelee pahaa-aavistamattomana pitkin Hallituskatua ja yhtäkkiä nurkan takaa näköpiiriin hiipii Tuomiokirkko. Mistä TOI tohon ilmestyi?

Yllätyn joka kerta, jos en muista erikseen odottaa sitä.

Kiehtovia nämä perspektiiviasiat. Että tuollainenkin järkäle voi piiloutua paljon pienemmän rakennuksen taakse, jos sitä katsoo oikeasta – vai väärästä? – näkökulmasta. Pätee muuhunkin kuin rakennuksiin, väitän.

Pitäkääs ystävät silmät auki, jo seuraavan kulman takana saattaa olla yllätys. Vaikka tuollainen oikein iso.