Kuvausvinkki: Mikä ihmeen aukko?

Kuvistani kysytään usein samoja juttuja: Millä objektiivilla saa taustan noin kivasti sumenemaan? Miten kuvista saa noin valoisia? Miten kuvaat hämärässäkin ilman salamaa? 

Kaikissa kysymyksissä vastaukseen liittyy aukko. Se on ihan valokuvaamisen perusasioita, joka tuntuu kuitenkin todella monelle olevan aivan vieras käsite. Siksipä päätin nyt avata aukon käsitettä amatööriltä toiselle -hengessä.

aukko (1 of 4)

f/1,6

aukko (2 of 4)f/3,5

Aukolla tarkoitetaan objektiivissa olevaa reikää, josta valo pääsee kameran sisään. Aukon kokoa voi säätää kameran asetuksista, mutta objektiivin rakenne määrittää sen kuinka iso tai pieni aukko on mahdollista valita. Tämän enempää aukon mekaniikkaa ei tarvitse perusharrastelijan ymmärtää, kunhan muistat: mitä isompi aukko, sitä enemmän valoa pääsee läpi. Mitä enemmän valoa, sitä valoisampi kuva. Tämän vuoksi objektiivilla, jossa on iso aukko, pystyy kuvaamaan melko hämärissäkin olosuhteissa ilman salamaa. (Kuvan valotukseen vaikuttaa toki moni muukin asia, mutta keskitytään nyt aukkoon.)

Valotuksen lisäksi toinen asia, johon aukko vaikuttaa, on syväterävyys. Tällä viitataan juuri siihen ”sumeaan taustaan” eli siihen, kuinka suuri alue kuvasta on tarkkana sen kohteen lisäksi, johon olet tarkentanut.

Nämä kolme kuvaa ikkunalaudalta (yllä ja alla) on otettu samalla 50 mm objektiivilla, mutta eri kokoisella aukolla. Huomaatko, miten kuva muuttuu? Kiinnitä huomiota kuvan alla olevaan f-lukuun.

aukko (3 of 4)f/10

Aukon suuruus mitataan f-luvulla. Esimerkiksi objektiivin nimessä  f/1.8 tarkoittaa sitä, että objektiivin suurin mahdollinen aukko on 1.8. Kun puhutaan ”valovoimaisista objektiiveista”, tarkoitetaan nimenomaan objektiiveja, joissa on suuri aukko. Jotta homma ei olisi liian helppoa, mitä pienempi f-luku on, sitä suurempi on aukko. 

Ensimmäisessä ikkunanlautakuvassa f-luku on 1.6 eli kyseessä on jo hyvin suuri aukko. Kuten näet, mitä suurempi aukko, sitä lyhyemmäksi jää syväterävyys.

Eli, aukon perusasiat kerrattuna:

  • Mitä pienempi f-luku, sitä isompi aukko.
  • Mitä isompi aukko, sitä enemmän valoa pääsee läpi.
  • Mitä isompi aukko, sitä lyhyempi syväterävyys.

Syväterävyyteen vaikuttavat aukon lisäksi myös kuvausetäisyys ja linssin polttoväli (tässäpä toinen termi toiselle kertaa…)

Syväterävyys liikkuu nimensä mukaisesti syvyyssuunnassa. Allaolevat kuvat on kaikki otettu 1.8 aukolla. Tarkennus on aina violetissa lakkapullossa, mutta viimeisessä kuvassa kaikki pullot ovat tarkkoja, koska ne ovat samassa linjassa syvyyssuunnassa.

aukko (1 of 3)aukko (2 of 3)

aukko (3 of 3)Aukon tajuaminen on minusta ensimmäinen askel kohti kuvaamista ilman automaattiasetuksia. Vaikka ei osaisi kuvata täysin manuaalilla, jo pelkällä aukon hallinnalla saa paljon enemmän kontrollia kuvien lopputulokseen. Saa sellaisia kuvia joita itse haluaa ottaa eikä sellaisia, joita kameran automaattiasetukset haluavat ottaa.

Kameroissa aukonhallintatila on yleensä nimeltään A tai Av. Tällöin sinä säädät aukon, mutta kamera säätää automaattisesti valotusajan.

Haastan sinut tänään hylkäämään täysautomaattiasetukset ja kokeilemaan, miten erilaisia kuvia saat pelkkää aukkoa säätämällä!

nikonlogo2


”You know the truth by the way it feels”

Ihmiseksi, joka ei joogaa, olen joogannut viime aikoina hämmästyttävän paljon.

Luulen, että olen vihdoin alkanut tykätä joogasta siksi, että ajattelen nykyään liikuntaa hyvin eri tavalla kuin ennen. En enää ajattele, että jokaisen liikuntasuorituksen tulisi olla mahdollisimman tehokas ja hikinen. Ja toisaalta ymmärrän, että tehokkuuttakin on monenlaista – oikeasti toimiva kroppa tarvitsee paljon muutakin kuin sykkeenkohotusta ja painojen nostelua. Venyttelyä, kevyttä liikuttelua, hierontaa, rauhallista olemista, arkista hyötyliikuntaa…

Mutta itse asiassa minua kiinnostaa joogassa enemmän se toinen, ei-liikunnallinen puoli.

joogakassi-(1-of-1)

On ihanaa mennä paikkaan, jossa saa olla hiljaa… ja jossa saa olla luvan kanssa vähän outo. Välillä naurattaa kun katsoo sitä tunnin alkua odottelevaa jengiä – melkoinen porukka. Joku nukkuu viltin alla, toinen heittää jalat kohti kattoa, kolmas meditoi jalat ristissä. Ja silti, maailman luonnollisinta! Kaikki tekevät just sitä mikä sillä hetkellä tuntuu hyvältä, sen kummempia kelailematta. Kukaan ei kummastele edes sitä jos joku purskahtaa itkuun kesken tunnin. (On tapahtunut itsellenikin, etenkin yin-jooga tuntuu aiheuttavan hämmentäviä tunnekuohuja.)

Vähän aikaa sitten joku totesi minulle (siis ihan positiivisessa mielessä) että hitto sä olet kyllä outo tyyppi. Ehkäpä, mutta olen alkanut ajatella, että se on ihan jees. Kaikkihan me oikeastaan ollaan.

Ehkä ei enää tarvitse yrittää muuttua muuksi, vaan ajatella, että kenties ne jutut mitä joku pitää outouksina ovatkin minulle vahvuuksia. Olen viime aikoina huomannut kaipaavani etäisyyttä ihmisiin, joilla on kovasti mielipiteitä siitä miten ja millainen minun kannattaisi olla. Kenties siksi tällainen salliva ympäristö tuntuu juuri nyt paikalta, jonne tekee mieli palata. (Vaikka aiemmin olisin ehkä ajatellut sitä diipadaapana tai hymistelynä!)

Käyn joogassa parilla eri salilla. Toisen ikkunaan on kirjoitettu You know the truth by the way it feels.

Niinpä. Tällä hetkellä tämä tuntuu omalta, jos nyt ei totuudelta, niin ainakin… jutulta.


Saapui syys: soppaa ja sieniä

cbsyksy-(1-of-7)

Yhteistyössä Crème Bonjour

Okei kamut, syksy on täällä, koska keitin juuri keittoa. En ole päässyt sienimetsälle tänäkään vuonna, ikuinen haaveeni joka ei näemmä koskaan toteudu. Kuka paljastaisi sienipaikat ja veisi kaupunkilaistollon kädestä pitäen metsään?

Ehkä sitten ensi syksynä… sanoi hän joka syksy.

Vielä toistaiseksi joudun tyytymään kaupunkilaisen sienipaikkaan eli Stockan herkun vihannesosastoon, josta poiminkin mukaani ison säkillisen muhkeita jumboherkkusieniä.

cbsyksy-(5-of-7)

Tein herkkusienille kaksi juustoista täytettä, toisen kauden vegeillä ja toisen pikantimman chorizolla. Kyytipojaksi keitin sopan inkivääristä, porkkanasta ja kookoskermasta. Oli oikeastaan aika ihana päästä tähän syyskokkailumoodiin… Tämähän on syksyssä parasta, kotona ja keittiössä viihtyy taas.

cbsyksy-(3-of-7)cbsyksy-(7-of-7)

Täytetyt sienet ovat varsin ruokaisia ja menevät sellaisenaan ateriana esimerkiksi salaatin tai juuri tällaisen simppelin kasviskeiton kanssa.

Keitto on tosi yksinkertainen ja helppo tehdä, mutta ihanan maukas ja lämmittävä.

Olen löytänyt vahingossa ihan mahtavan pikku kikan sosekeittoon: kun sen soseuttaa tehokkaassa blenderissä, koostumuksesta tulee paitsi silkkisen sileä, myös lähes vaahtomaisen kuohkea! Blenderi ilmeisesti vatkaa mukaan ilmaa sauvasekoitinta paremmin.

Kuvassa vilahtavat valkosipulileivät tein maailman parhaalla – ja yksinkertaisimmalla – ohjeella: leipä viipaleiksi, viipaleet paahtimeen. Hangataan puoliksi leikattua valkosipulia leivän pintaan ja sipaistaan päälle hyvää oliiviöljyä. Ne sopivat mainiosti sekä (kookos)kermaisen keiton että täyteläisen makuisten sienten kylkeen.

cbsyksy

Tuorejuustolla täytetyt herkkusienet

Kummastakin ohjeesta tulee riittävästi täytettä n. 6-8 jumbokokoiselle herkkusienelle. (Täytettä saa olla reilusti!)

Valmista ensin täyte allaolevien ohjeiden mukaisesti. Laita sen jälkeen sienten lakit paistonkestävään vuokaan ja lusikoi täyte lakkien sisään. Paista 175-asteisessa uunissa n. 30 minuuttia.

Chorizo-chilitäyte

6-8 jumboherkkusienen jalkaa
50 g vahvaa chorizomakkaraa
1/2 sipuli
2 valkosipulinkynttä
loraus oliiviöljyä

100 g chilituorejuustoa (Crème Bonjour)

Irrota herkkusienistä jalat. Kuutioi sienten jalat, sipuli, valkosipuli ja chorizo. Loraua paistinpannulle öljyä ja kuullota sieniä, sipuleita ja chorizoa kunnes sipuli on läpikuultavaa. Sekoita kulhossa sienet, sipulit ja chorizo chilituorejuustoon.

Kasvis-juustotäyte

6-8 jumboherkkusienen jalkaa
puolikas paprika
puolikas kesäkurpitsa
1 valkosipulinkynsi
loraus oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

100 g ruohosipulituorejuustoa (Crème Bonjour)

Irrota herkkusienistä jalat. Kuutioi paprika, kesäkurpitsa, valkosipuli ja sienten jalat. Kuumenna pannulla loraus oliiviöljyä ja kuullota kasvikset ja sienet. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Sekoita kulhossa keskenään kuullotetut kasvikset ja sienet sekä ruohosipulituorejuusto.

cbsyksy-(6-of-7)

Inkiväärinen porkkana-kookoskeitto

(kahdelle)

500 g porkkanaa
reilu peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
loraus öljyä
5 dl kana- tai kasvislientä
1/2 tl juustokuminaa
1/2 tl kurkumaa
cayenne-pippuria maun mukaan
suolaa
mustapippuria
2 dl kookoskermaa

Kuori ja pilko porkkana ja inkivääri. Kuumenna kattilan pohjalla loraus öljyä ja kuullota porkkana ja inkivääri. Lisää kanaliemi, kiehauta ja keitä kunnes porkkanat ovat kypsiä, vajaa puolisen tuntia. Lisää kookoskerma ja mausteet. Soseuta. Kuumenna tarvittaessa uudestaan ennen tarjoilua.

Vinkki: saat erityisen kuohkeaa keittoa, kun soseutat sen tehokkaassa blenderissä. (Tarkista käyttöohjeista, että blenderisi kestää kuumaa.)


Vohvelikestit Museokadulla

voffelikaffeli-(4-of-9)

voffelikaffeli-(6-of-9)

Tampereella asuessani en koskaan saanut aikaiseksi käydä kuuluisassa Vohvelikahvilassa. Sain tilanteen tavallaan korjattua etänä Helsingissä, sillä täällä on koko ajan ollut salaa ihana vohvelikahvila, josta en vielä ennen viime viikkoa tiennyt mitään!

voffelikaffeli-(3-of-9)

voffelikaffeli-(5-of-9)

Voffelin & Kaffelin konsepti on simppeli: tarjolla on vohveleita suolaisilla ja makeilla täytteillä, kahvia, teetä ja kylmiä juomia. Rakastan tällaisia paikkoja, joissa maltetaan pitää homma yksinkertaisena.

voffelikaffeli-(7-of-9)

Vohvelit olivat aivan ihania, kermavaahtokasat val-ta-via, paikan sisustus ja tunnelma mummolamaisen viihtyisä. Oman viehätyksensä lisäsi se, että tarjoilija huusi vähän väliä takahuoneeseen ”äiti! Oliko meillä vielä sitä ja sitä?”

Otin itse makean vohvelin, koska olen todennut vohveleiden ja lettujen kohdalla seuraavan tosiasian: suolainen vohveli on aina ajatuksena kiva, mutta sen jälkeen haluaa kuitenkin vielä makean. Jos siis aikoo pitäytyä yhdessä, on syytä ottaa suosiolla se makea.

voffelikaffeli-(2-of-9)

Tytöt vielä hymyssä suin terassilla noin 20 sekuntia ennen kuin aivan hervoton sadekuuro yllätti ja juoksimme sisälle vohveleita sateenvarjojen alla piilotellen.

voffelikaffeli

Voffeli & Kaffeli
Museokatu 11, Helsinki