Eteinen – where the magic happens

Katsoitteko ikinä MTV Cribsiä? Siinä räppärit ja koripallotähdet sanoivat aina makuuhuonettaan esitellessään this is where the magic happens, kunnes se oli sanottu niin monta kertaa niin monessa eri jaksossa, että lopulta sitä ei voinut sanoa enää kuin hintelä nörtin näköinen poppari, joka tarkoitti sitä ironisesti.

Jos MTV Cribs tulisi tekemään jaksoa kämpästäni, sanoisin kameroille eteisessä this is where the magic happens. Mutta siinä ei olisi mitään ironista.

takkilokakuu-(1-of-7)

Jos minulta kysytään, vaateasioissa ihmisen kannattaa panostaa kahteen: takkiin ja kenkiin. Kumpiakaan en omista montaa, mutta olen sitäkin tarkempi niistä – vaatekaappini kulmakivet eivät löydy vaatekaapista, vaan eteisestä.

Usein en vielä eteiseen päästessäni ole kovinkaan edustavana, mutta siinä vaiheessa kun pistän ulko-oven takanani kiinni, olen muuntautunut takilla ja kengillä keskustakelpoiseksi.

Voin hyvin kulkea vanhoissa neuleissa ja ostaa farkkuja halpaketjuista, mutta takeissa ja kengissä etsin aina hyvää leikkausta, ryhdikästä materiaalia ja ”aikuista” siluettia. Ne ovat nimittäin laiskan ihmisen valinta – pääsee muussa pukeutumisessa paljon helpommalla.

takkilokakuu-(7-of-7)

Kun takki ja kengät ovat skarpit, päällä voi oikeastaan olla mitä vaan muuta. Käytän harva se päivä noita jo kerran remonttifarkkujen pinoon (!) siirrettyjä lökäreitä ja eksyn ihan liian usein keskustaan ylläni juoksutrikoot. Silloin pelastaudun ryhdikkäällä takilla.

Joinain aamuina ihminen ei kestä ajatusta vyötärönauhoista tai kauluksista. Silloin mietin puolivakavissani, voisinko vaan lähteä maailmalle aamutakissa tai pyjamassa, tai oikeastaan mieluummin ihan vaan peittoon kääriytyneenä… Niinä aamuina kiskon päälle mustan trikoomekon, joka tuntuu (ja ystävieni mukaan myös näyttää) pyjamalta, mutta valitsen jalkaan kaikista skarpeimmat kengät.

takkilokakuu-(2-of-7)

Takki on Marimekon Kompakti-trenssi. Se on niin skarppi (ja kaunis!), että voisin oikeasti jonain aamuna varmaan lähteä haaveilemassani pyjamassa ulos ja silti soluttautua Helsingin seurapiireihin.

Kengät ovat Diane von Furstenbergin Ziggyt – liskokuosi on oiva katseenvangitsija juuri niinä päivinä, kun vaatteeni eivät kestä lähempää tarkastelua.

takkilokakuu-(5-of-7)

Kivaa viikonloppua kaikille! Nautitaan nyt vielä tovi näistä syksyn väreistä – ainakin Helsingissä sataa ja tuulee siihen malliin, että huomenna saatetaan jo herätä harmaampaan maailmaan.

takkilokakuu-(3-of-7)

  • takki SAATU MARIMEKOLTA
  • kengät DIANE VON FURSTENBERG
    farkut BERSHKA
  • laukku ZARA
  • huivi BALMUIR

Fenkoli-linssikeitto

fenkolilinssikeitto-(1-of-3)Tämänkertainen ohje saa jotkut hihkumaan innosta, toiset yökkimään kauhusta. Siinä on nimittäin fenkolia ja selleriä.

Mutta! Ennen kuin käännyt pois, sanon vaan, että anna fenkolille mahdollisuus. Hitaasti kypsennettynä – keitettynä tai paahdettuna – fenkoli menettää osan siitä anismaisesta ärhäkyydestään, jota moni inhoaa. Tilalle tulee mehevä makeus, ja lakritsainen ominaismaku muuttuu lempeämmäksi.

fenkolilinssikeitto-(3-of-3)

Itse rakastan fenkolia kaikissa muodoissa – veistelen usein raakaa fenkolia salaatin joukkoon, ja yksi lempialkuruuistani on sitruunassa ja oliiviöljyssä marinoitu fenkoli. Raaka selleri on sen sijaan minullekin liikaa.

Mutta selleristä tulee parhaimman makuinen liemi kaikkiin kirkasliemisiin keittoihin! Hihittelen kuvaannolliseen partaani kun sellerinvihaajiksi julistautuneet ihmiset päivittelevät että onpas maukas keitto, mikä liemi tässä on? Selleriin pätee nimittäin sama kuin fenkoliin – hissuksiin keittäminen houkuttelee sen lempeämmän puolen esiin.

fenkolilinssikeitto-(2-of-3)

Fenkoli-linssikeitto

(2 isoa annosta)

puolikas fenkoli
3 porkkanaa
1 sellerinvarsi
1-2 valkosipulinkynttä
kuivattuja chililastuja (tai tuoretta chiliä) maun mukaan
reilu loraus neitsytoliiviöljyä
8-10 dl kanalientä
2 laakerinlehteä
1 rkl punaviinietikkaa
1 tölkki ruskeita tai vihreitä linssejä
suolaa
mustapippuria myllystä

tarjoiluun: ranskankermaa

Poista fenkolista kanta ja leikkaa valkoiset osat suikaleiksi. Kuori porkkanat. Pilko porkkanat, selleri ja valkosipuli. Kuumenna kattilassa oliiviöljy ja kuullota fenkolia, porkkanaa, selleriä, valkosipulia ja chililastuja 5-10 minuuttia. Lisää sen jälkeen kanaliemi, laakernlehdet, punaviinietikka ja linssit. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Kiehauta ja anna porista keskilämmöllä reilu puolisen tuntia. Tarjoile ranskankerman kera.


Paluu Santorinille

”If you want to travel, there are many places you can go within you”, sanoi minulle eräs viisas mies viime viikonloppuna. Olimme totuuden ytimessä.

Tänään kuitenkin matkustin vähän kauemmas, nimittäin jääkaapille.

santoriniaamu-(3-of-4)Aamulla herätessäni ensimmäinen ajatukseni oli, että ikävöin Santorinille. Ihmettelin hetken, että mistäköhän tuokin tunne nyt putkahti (en mitenkään erityisemmin rakastunut Santoriniin), mutta tajusin, että sehän oli juuri tähän aikaan vuosi sitten, kun olimme siellä.

santoriniaamu-(2-of-4)

Tai siis, tarkemmin sanottuna: ikävöin aamiaisia Santorinilla. Ne olivat kiistatta parasta. Uusi päivä, terassilta aukeava näkymä kirkkaansiniselle merelle, tarjoilijoiden valkoiset takit. Ja ennen kaikkea se paksu kultainen hunaja, jota valutettiin kannusta kursailematta jugurttikulhoon…

Kaivelin kaappejani ja löysin tarpeet, joilla helsinkiläisestä keittiöstä taiottiin köyhän naisen Santorini: kahvia, kreikkalaista jugurttia, hedelmiä, saksanpähkinöitä.

santoriniaamu-(4-of-4)Oletteko koskaan kokeilleet kreikkalaista jugurttia, saksanpähkinöitä ja hunajaa yhdessä? Se on jumalaista. Opin yhdistelmän juurikin Santorinilla.

Pistin palamaan mereltä tuoksuvan kynttilän ja kajareista lomabiisejä, katoin sinivalkoista keramiikkaa pöytään. Miniloma Santorinilla, ihan hyvä alku tälle tiistaille.

santoriniaamu-(1-of-4)


Kipoi ja kupei

Irrationaalisen tunteellisesti astioihin suhtautuva henkilö täällä hei! Astiakaappiini on muuttanut uusia kippoja ja kuppeja, ja voi miten ne ovatkaan ihania.

kipot-(2-of-3)Tämän keraamisen kulhon löysin, kun oltiin äidin kanssa norkoilemassa SPR:n kirppiksellä. Se on ehkä kaunein astia ikinä, tai ainakin kaunein, jonka minä olen koskaan omistanut. Ihanuus ei välity kuvasta, vasta koskemalla.

Alun perin suunnittelin sitä viralliseksi café au lait -kulhokseni, mutta sen jälkeen kun tuo kulho muutti keittiööni, olen ollut kuin pikkulapsi, joka suostuu juomaan vain samasta mukista.

Olen tarjoillut astiasta hedelmät, syönyt siitä puuroa, jugurttia ja keittoa, juonut teetä… en vielä tosin kertaakaan café au lait’ta.

Parasta on kaataa kulho puolilleen salmiakkipääkalloja ja mennä sohvalle katsomaan Gilmoren tyttöjä.

kipot-(3-of-3)

Edbladin pienet keraamiset kupit löysin Dotsista. Ostin nämä espressokupeiksi, mutta ne ovatkin löytäneet kakkoselämän teekuppeina. Joskus on vaan plus chic tarjoilla teetä pikkukupeista kuin jättimäisistä saaveista (vaikka niillekin on aikansa ja paikkansa). Käsintehdyt kupit ovat kaikki vähän erikokoisia ja -muotoisia, mikä on hurmaavaa.

kipot-(1-of-3)

Ja hei, vinkki! Blogin Facebook-sivulla on meneillään viikonloppuarvonta, jossa voit voittaa omaksesi Iittalan Plektra-jakkaran. Käy ihmeessä osallistumassa.

Kivaa viikonloppua kaikille!