Elämä Kulttuuri

Alkuun valokuvausharrastuksessa

12.1.2016

fenkolilinssikeitto-(1-of-3)Blogiani pitkään lukeneet ehkä tietävät, että olen kulkenut kuvaajana pitkän matkan. Alkuaikojen kuvani olivat… noh, sanotaan, että hellyyttäviä. (Vaihtoehtoisia ilmaisuja: tosi ruma jne.)

Näyttäisin mielelläni vertailun vuoksi jonkin näistä mestariteoksista, mutta alkuaikojen kuvia ei ole säästynyt – mielestäni elämä on liian lyhyt varmuuskopioimiseen ja annan vanhojen kansioiden kuolla samaa tahtia läppäreiden kanssa. Ehkä parempi niin, vaikka olivathan ne suoraan keittiön loisteputkien alla otetut vihreänkelmeät lähikuvat lasagnesta melkoista modernin taiteen tykitystä.

Kuvaamisesta on vuosien varrella tullut niin paljon kysymyksiä, että tein tässä vielä julkisen kuvaajaurani päätteeksi tiivistelmän vinkeistäni. Ensimmäinen osa käsittelee niitä yleisimmin kysyttyjä juttuja, jotka itse asiassa kaikki liittyvät alkuun pääsemiseen valokuvaharrastuksessa. Toisessa osassa jaan omat vinkkini niille, joilla kamera on jo kädessä.

pauliina-(3-of-10)

Kännykkäkuvaamisen aikakaudella oikean kameran hallinnasta voi olla yllättävää hyötyä muillekin kuin ammattikuvaajille, toimittajille ja bloggaajille. Olitpa yksityisyrittäjä, joka tarvitsee kuvia nettisivuilleen, tai halusitpa vain yllättää ystävät tai sukulaiset kivalla lahjalla (paperille teetetty kuva – melkoista luksusta vuonna 2016!), kuvaaminen on hyvä taito hallita. Ennen kaikkea valokuvaaminen on hauska, luova ja palkitseva harrastus, jossa uuden oppiminen ei lopu ikinä.

Totean jälleen kerran: en ole ammattilainen enkä edes erityisen lahjakas. Nämä vinkit ovat amatööriltä amatööreille. Toivottavasti niistä on iloa valokuvaharrastuksessa!

kesakuu15-(11-of-11)

Millainen kamera kannattaa hankkia?

Ihan millainen vain, kunhan sitä opettelee käyttämään! Ihmiset tuntuvat usein ajattelevan, että hyvien kuvien salaisuus on tietyssä kamerassa tai linssissä, ja niin se osittain onkin – mutta vasta kun niistä tajuaa jotain.

Yleisesti hyväksytty neuvo on aloittaa pokkarikamerasta, joka todennäköisesti löytyy jo kotoa. Itse kuitenkin innostuin valokuvaamisesta nimenomaan vasta kun ostin ensimmäisen järjestelmäkamerani. Markkinoilla on nykyään todella hyviä, kohtuuhintaisia, aloittelijoille sopivia järkkäreitä, joilla on hyvä aloittaa valokuvaamisen perusteiden opettelu. Yleensä niillä saa aikaan tosi hyvää jälkeäkin! Hinnat lähtevät n. 350 eurosta ylöspäin.

Ja sitten se ylivoimaisesti kysytyin kysymys: Mitä kameraa käytän? Itse kuvaan tällä hetkellä Nikonin D750:llä, joka on ihan huikea enkä ole täysin vakuuttunut, että olen kuvaajana sen arvoinen. Suosittelen tuota kameraa varauksetta niille, joilla on jo kokemusta järkkärikuvaamisesta ja kunnianhimoa kuvaamisen suhteen, mutta aloittelija ei missään nimessä tarvitse noin jämerää (tai arvokasta) kalustoa. Ennen D750:ta kuvasin Nikonin harrastelijajärkkärillä, jonka tämänhetkinen vastine taitaa olla D3300.

istanbul-(47-of-48)

Mistä kannattaa aloittaa kuvaamisen opettelu?

Aluksi kannattaa tutustua valokuvauksen perusasioihin:

  • Mitkä kaikki tekijät vaikuttavat valotukseen?
  • Mitä tarkoittaa valotusaika?
  • Mitä tarkoittaa aukko?
  • Mitä tarkoittaa ISO-herkkyys?
  • Mitä tarkoittaa polttoväli?
  • Mitä tarkoittaa syväterävyys?
  • Mitä tarkoittaa valkotasapaino?

Kun tiedät nämä, tiedät oikeastaan kaiken, mitä tarvitsee tietää hienojen kuvien ottamiseen – loppu on hienosäätöä. Näihin kaikkiin löydät vastauksen valokuvaamisen oppikirjasta… tai yksinkertaisella Google-haulla. En osaa ikävä kyllä suositella mitään tiettyä sivustoa tai opusta – itse olen saanut perusoppini kuvaustaitoisilta ihmisiltä elämässäni ja sitten tehnyt Google-iskuja asioiden syventämiseksi.

Nykyaikaiset kamerat ovat niin fiksuja ja hyviä, että tajuamatta kuvaamisesta mitään voi silti saada todella hyviä kuvia – tuurilla. Kun osaat perusasiat, et ole tuurista riippuvainen, vaan aina tilanteen herra.

aitienpaiva-(5-of-6)

Hyvä tapa oppia on keskittyä yhteen yllä listatuista asioista kerrallaan ja tutustua siihen ensin teoriassa ja sitten käytännössä. Sanotaan vaikka, että haluaisin ymmärtää, mitä tarkoittaa aukko (olen kirjoittanut aiheesta täällä). Selvittäisin ensin lukemalla, mikä on aukko ja mikä on sen rooli valokuvaamisessa. Sen jälkeen ottaisin kameran käteen ja alkaisin kokeilla, miten aukon säätäminen vaikuttaa valokuvien lopputulokseen. Seuraavana päivänä tekisin saman ISO-herkkyyden kanssa, jne.

Aloittelijan ei kannata heti alkaa kuvata täysmanuaaliasetuksilla, mutta ei myöskään jämähtää täysautomaattiasetuksiin – siinähän katoaa koko järkkärikuvaamisen idea! Minulle helpointa oli aloittaa aukonvalintatilalla (A tai Av), jossa kuvaaja valitsee aukon mutta kamera säätää valotusajan. Kun sen alkaa hallita, voi siirtyä manuaaliin.

takkilokakuu-(3-of-7)

Millainen objektiivi kannattaa hankkia?

Tämä kappale on tarkoituksella edellisen jälkeen, sillä mielestäni objektiivikaupoille ei kannata lähteä ennen kuin tajuaa valokuvaamisen perusasiat. Järkkärin rungon mukana tulee yleensä ihan kelpo zoomiobjektiivi, jolla on hyvä aloittaa. Kun haluaa viedä harrastuksen seuraavalle tasolle, voi hankkia toisen linssin, jolla saa vaihtelua kuviin. Suurelle osalle ensimmäinen lisähankinta on 50-millinen linssi, joka onkin erinomainen valinta esimerkiksi muotokuviin. Jos haluaa kuvata laajakuvaa kuten maisemia tai sisustuskuvia, voi esimerkiksi valovoimainen 24 mm linssi olla hyvä vaihtoehto. Useimmilla valmistajilla on näistä linsseistä markkinoilla suhteellisen edulliset versiot.

Linssejä ei kannata ostaa ennen kuin ymmärrät miten polttoväli ja aukko vaikuttavat kuvan lopputulokseen, koska tarvitset tätä ymmärrystä oikean linssin valintaan.

aukko (2 of 4)

(Varoitus: seuraava tekstinpätkä saattaa olla uhkaava, jos et vielä tajua kuvaamisesta mitään, mutta älä lannistu! Lukemalla perusasiat tässä kaikessa on ihan pian järkeä.)

Objektiivien hinnat vaihtelevat alle satasesta tuhansiin euroihin. Aloittelija ei tarvitse superkalliita hifistelylinssejä, vaan valinnassa tärkeimmät ominaisuudet ovat perusasiat: polttoväli ja linssin valovoima eli maksimiaukko. Kiinteäpolttovälisellä objektiivilla tarkoitetaan linssiä, jolla ei voi zoomata, eli kuvaat aina samalla polttovälillä. Valovoima ilmoitetaan f-lukuna objektiivin nimessä, eli esimerkiksi ”Nikkor AF-S 50 mm f/1.8” tarkoittaa, että objektiivin polttoväli on kiinteä 5o mm ja maksimiaukko 1.8. Zoomiobjektiiveissa kannattaa huomioida, että yleensä (ei aina) maksimiaukko ei ole sama kaikilla polttoväleillä. Myös tämän näkee linssin nimestä, esim. Nikkor AF-S 28-300 mm/3.5 – 5.6 tarkoittaa, että linssillä voi kuvata polttoväleillä 28-300 mm ja maksimiaukko vaihtelee 3.5 ja 5.6 välillä.

Jos kaipaakin nimenomaan valovoimaa, voi jokin kiinteäpolttovälinen linssi olla aloittelijalle paras vaihtoehto, sillä valovoimaiset zoomit tuppaavat maksamaan.

laivalla-(8-of-23)

Suosin itse kiinteäpolttovälisiä objektiiveja ja ylivoimaisesti eniten kuvaan 50-millisellä (Nikkor 50 mm f/1.4). Tykkään siitä, että kiinteäpolttovälisellä linssillä tiedän aina suunnilleen, millaisen lopputuloksen saan. (Kuvaamisesta tietämättömät ihmiset eivät usein ymmärrä, että zoomaaminen vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan kuin pelkkään kuvan rajaukseen.) Nämä ovat kuitenkin makuasioita – moni rakastaa kuvata zoomeilla ja pitää kiinteäpolttovälisiä linssejä rajoittavina. On joka tapauksessa hyvä kuvata jonkin verran molemmilla, jotta ymmärtää, mikä vaikutus zoomaamisella on lopputulokseen ja löytää oman kuvaustyylinsä.

Lisähuomautuksena: samalla objektiivilla saa erilaisen lopputuloksen riippuen siitä, kuvaatko kroppikenno- vai täyskennorungolla. Harrastajajärkkärit ovat kuitenkin käytännössä aina kroppikennoisia, joten aloittelijana sinun ei tarvitse vaivata tällä päätäsi, mutta tästäkin on hyvä olla tietoinen!

subru-(15-of-16)

Mitä aloittelijan kannattaa kuvata?

Kaikkea! Moni tykkää irvailla sille kuinka aloittelevat kuvaajat kuvaavat lähikuvia kukista ja omista kengistään, mutta mitä sitten? Kuvaa, kuvaa, kuvaa, vain sillä tavalla voi oppia. Aluksi ei todellakaan kannata olla huolissaan kuviensa omaperäisyydestä, luovuudesta tai taiteellisesta sisällöstä, vaan kuvata vain mahdollisimman paljon. Sillä tavalla oppii tekniset perusteet ja saa kameran haltuun.

Vaikka kannattaa kuvata paljon, ei kuitenkaan kannata kuvata holtittomasti. Heti alusta asti opit enemmän, kun käytät pari sekuntia kuvakulman ja rajauksen miettimiseen ennen kuin painat laukaisinta.

Valokuvaamisen tekniikkaa voisi verrata kielioppiin: sitä voi hallita kieliopin täydellisesti, mutta kirjoittaa silti pitkäveteistä tekstiä, jossa ei ole mitään sisältöä. Toisaalta tietty määrä kieliopin hallintaa vaaditaan, jotta ne säkenöivät ajatukset saa muille ihmisille ymmärrettävään muotoon. Sama pätee kuvaamiseen – hyvä tilanne ja tunnelma on paljon kiinnostavampaa kuin teknisesti täydellinen kuva, mutta ilman minkäänlaista teknistä osaamista et saa kuviin vangittua omaa visiotasi.

kevatkadut-(4-of-6)

Kuvaa kaikkea, mitä pidät vähänkään kiinnostavana. Kun on kuvannut jonkin aikaa, silmä alkaa harjaantua, ja alat huomata ympäristössäsi täysin uudenlaisia asioita ja kuvakulmia. Alat pitää kiinnostavina asioita, joita et aiemmin edes huomannut.

Armollisinta on aloittaa kuvaaminen luonnonvalossa, valoisaan aikaan, ilman salamaa, ei suorassa auringonpaisteessa. Hämärä, keinovalo, ärjyn kirkas auringonpaiste ja salamalla kuvaaminen vaativat jo astetta enemmän kikkailua.

Hyviä harjoituskohteita ovat elottomat esineet, asetelmat sekä ihmiset, jotka viihtyvät kameran edessä. Haastavampia kohteita ovat lapset, eläimet, aikuiset, jotka inhoavat olla valokuvissa, maisemat sekä ruoka. (Toisin kuin usein luullaan, hyvän ruokakuvan ottaminen on oikeasti vaikeaa.) Mutta nämä alkavat olla jo seuraavan postauksen juttuja…

Toivottavasti tämä vastasi joihinkin kysymyksiinne! Kuvaamisen iloa!

powered-by-nikon

Taas virtaa
Heroes

Saattaisit pitää myös näistä

  • Elina 12.1.2016 at 9:40

    Kiitos hyvistä vinkeistä 🙂

    • Eeva Kolu 12.1.2016 at 10:56

      Ollos hyvä, toivottavasti oli apua!

  • Viivi 12.1.2016 at 9:51

    Scott Kelbyn Digikuvauskirja sattui joskus muinoin eteen Anttilassa, ja osoittautui tosi hyväksi opaskirjaksi nimenomaan aloittelijalle! Siinä on selkeästi selitetty juuri nämä aukot, suljinnopeudet, ISO-luvut jne. erilaisten kuvaustilanteiden kautta, ja siis nimenomaan niin että kuka tahansa ymmärtää. KKäytännössä siis esimerkiksi kukkakuvausluvussa on omia alalukujaan, mitkä sisältävät kukin yhden helpon vinkin esim. asetteluun, rajaukseen tai teknisiin säätöihin liittyen, ja vieressä on mallikuva lopputuloksesta. En ehkä osannut selittää tarpeeksi selkeästi, mutta suosittelen lämpimästi, itseäni auttoi tosi paljon!

    • Eeva Kolu 12.1.2016 at 10:56

      Tosi hyvä vinkki, toivottavasti osuu silmään monelle aloittelevalle kuvaajalle 🙂

  • Outi 12.1.2016 at 11:51

    Kiitos Eeva! Olen juuri miettinyt, ketä kuvaajatuttua saan pitämään jonkinlaisen peruskurssin kuvaamisesta, mutta tässä sitä tuli. Viiville myös kiitos hyvästä vinkistä. 🙂

    • Eeva Kolu 12.1.2016 at 3:34

      Hienoa, että tuli tarpeeseen! 🙂

  • taru 12.1.2016 at 12:19

    Mun mielestä eläimiä on helpompi kuvata kuin ihmisiä. Eläimet on aina söpöjä kuvissa, vaikka oliskin silmät ummessa. 😉

    • Eeva Kolu 12.1.2016 at 3:34

      Haha, mä olen tuntenut lähinnä eläimiä joita on mahdoton saada pysymään paikoillaan 🙂

  • Lim 12.1.2016 at 12:59

    Itse pääsin manuaaliasetuksiin käsiksi Jared Polinin ohjeilla: https://www.youtube.com/watch?v=YHjJIxGU4PQ

    • Eeva Kolu 12.1.2016 at 3:33

      Kiitos vinkistä!

  • Annika 12.1.2016 at 2:53

    Olen pari vuotta opetellut kuvaamista ja myös todennut, että ympärilleen alkaa katsella eri silmin. Canonin sivulla voi muuten leikkiä eri asetuksilla: http://www.canonoutsideofauto.ca/play/

    • Eeva Kolu 12.1.2016 at 3:33

      Se on juurikin noin. Kuvaamisen iloa 🙂

  • iinaem 12.1.2016 at 4:59

    Kiitos tästä, menee kyllä chromen kirjanmerkkeihin heti! Olen kuvaillut jonkin verran ihan peruspokkarilla, enemmän ulkomailla kuin kotona, mutta nyt heräsi kyllä into kuvaamiseen – siispä kirjanmerkkeihin meni juuri tuo Nikonin D3300:kin. Muitakin hyviä aloittelukameroita toki varmaankin tutkailen, kunhan rahatilanne on sellainen, että kameraan on ylipäätään varaa… Nyt heräsi selvästi kuitenkin valokuvaushimo. 😀

  • Piia 12.1.2016 at 6:27

    Voi kun sää olisit ehtinyt tehdä noista perusasioista samanlaiset postaukset kuin aukosta aikanaan, se oli tosi hyvä!!

  • Haller 13.1.2016 at 6:52

    Hei Eeva, kiitos selkeistä ja havainnollistavista vinkeistäsi! Ja kiitos siitä, että olet kirjoittanut tätä loistavaa blogia kaikki nämä vuodet. Olen seurannut blogia jo niistä Turun yo-kylän asunnossa otetuista asukuvista lähtien ja täytyy sanoa, että blogi on vain parantunut vanhetessaan 🙂 Kaikelle on kuitenkin aikansa ja haikeudella hyvästelen tämän osoitteen.

    Suurkiitos myös siitä, että olet tutustuttanut meidät mahtaviin podcasteihin, Serialiin ja Limetowniin. Jos sinulla on vielä hihassasi vinkkejä näiden tapaisista podcasteista, niin kerrohan ihmeessä! Pirisätävät kummasti kävelylenkkejä ja bussimatkoja. Jos myös vielä jostain aiheesta ehtii toivoa postausta, niin kiinnostaisi mikä on suhteesi liikuntaan tällä hetkellä. Onko crossfit ollutta ja mennyttä vai vielä mukana elämässä?

    Kiitos vielä kerran, toivon sinulle kaikkea ihanaa tälle alkaneelle vuodelle!

  • miu 13.1.2016 at 7:43

    Jep, kuvaamaan oppii kuvaamalla! Eräs valokuvauksen opettajani sanoi, että kotikuvaajan ja ammattilaisen (mun mielestä myös vakavan harrastajan) erottaa siitä, että kotikuvajan filmirullasta suurin piirtein kaikki ruudut ovat onnistuneita, ammattilaisen rullasta vain pari kolme. Eli ei todellakaan kannata olla nirso aiheiden suhteen – varsinkaan, kun enää ei tarvitse huolehtia filmin riittävyydestä!

  • Heidi / Lempiblogi 13.1.2016 at 8:48

    Kiitos kiinnostavasta koonnista! 🙂 Toista osaa odotellessa!

  • Eliisa 14.1.2016 at 3:05

    Omaa kuvausintoa täällä herättelen horroksesta – jospas jo tänään laittaisin kameran latukseen. 🙂

    Tykkään kuvata aika valovoimaisilla kamoilla ja siksi suosittelisin ensimmäistä järkkäriä ostavalle kittilinssin jättämistä kauppaan. Melkein samalla vaivalla voi iskeä liikkeen pöytään pari sataa lisää ja saada vähän valovoimaisemman ja tarkemman linssin mukaansa. Satanen lisää ja saa jo kivan kiinteänkin linssin kassiin. Sigmalla on hyviä peruslinssejä kohtuullisilla hinnoilla.

    Kannattaa myös hankkia samalla hyvä kuvanmuokkausohjelma (esim. Lightroom). Virheitä on kuvatessa niin kovin helppo tehdä, mutta onneksi paljon voi myöhemmin myös korjata.

  • Aino 15.1.2016 at 8:00

    Eeva! Miten sä voit aina tietää mitä mulla on just menossa elämässä… Sain järkkärin synttärilahjaksi reilu vuosi sitten ja nyt (1.1., edellisenä iltana, ennen kuin lähdin reissuun Berliiniin…) ostin ensimmäisen linssin kittitilinssin lisäksi. Äh, ja just näitä juttuja mä oon nyt miettinyt, tuntuu että ainoa minkä olen sisäistänyt on se, että kun kuvaan maisemaa, laitan horisontin suoraan 😀 Ihanaa että sain selkokielellä kirjoitetut ohjeet, joita voin kameraopiskeluun lähteä noudattamaan. Oot niin parhautta, ymmärrän että säännöllinen blogin kirjoittaminen vaatii melkoisesti, mutta älä katoa kokonaan, täällä odotetaan jos jaksat edes kerran pariin kolmeen viikkoon (mitä mä huijaan, vaikka kirjoittaisin muutaman kk välein, kävisin silti sitä vahtaamassa). Iloa ja valoa päiviisi, tuot sitä niin paljon meille muille. Purevaa perjantaita!

  • Valokuvausharrastukseni alku – Inssin elämää 19.1.2016 at 9:25

    […] olen katsellut videoita, lukenut kirjoista ja netistä artikkeleita (mm. http://eevakolu.fi/alkuun-valokuvausharrastuksessa/) sekä ottanut kuvia pääasiassa käsivaralla. Harrastus on siis ottanut vasta ensi askeleensa. […]

  • ilona2 23.1.2016 at 3:13

    Hei Eeva,
    tämä on tällainen aloittelijan kysymys, saattaa olla vähän pöhkö: käytätkö sä kuvatessasi jotain tiettyä värifiltteriä ja/tai muita asetuksia (sharpness, highlights, etc)? Sun kuvissa on aina tosi nätti väripaletti – sellainen Eevan signature style – ja mua kiinnostaisi tietää, syntyykö se kuvatessa vai jälkikäteen.
    Kiitos kivasta blogista, se on antanut mulle paljon voimia vuosien saatossa. Maailmalla nuuskamuikkusena painellessa on ollut rohkaisevaa lukea sun ajatuksia valinnoista ja lohdusta ja tosi monesta muusta tärkeästä aiheesta. Kiitos!