Seuraa pieni kuvatulva eilisen kemuista…
Kiitos kaikille, jotka tulitte eilen Aleksinkulmaan! Ja erityiskiitos kaikille, jotka tulitte juttelemaan. Oli niin kiva tavata teikäläisiä!
Näin viime yönä unta, että kukaan ei tullut paikalle (unessa unohdin tosin itsekin mennä omiin kemuihini). Pelko oli onneksi turha, sillä tupa oli täynnä iloisia naamoja. Ja oli siellä yksi karvainenkin naama – bongaa kuvista.
Alussa oli melkoinen ryysis ja hermoilin äh onko kellään nyt kivaa, osaahan ihmiset ottaa rennosti, onhan kaikki saaneet juomaa…
Sitten ajattelin, että aikuisiahan tässä ollaan, kyllä kaikki osaavat pitää huolen itsestään. Relasin.
Ja kas, pian huomasinkin että ihmiset olivat muodostaneet pieniä klikkejä sinne tänne, takit oli heitetty pois, joku sovitteli mekkoja, kaikilla oli juoma kädessään. Rohkeimmat uskaltautuivat jopa ottamaan tanssiaskelia. (Viimeisen koen aina henkilökohtaisena riemuvoittona – olen itse just se tyyppi joka on ekana ja usein ainoana tanssilattialla. Tai millä tahansa lattialla, tanssimassa.)
Nuo ihanat rullat kuljetti paikalle Foodora, josta voi tilata eri ravintoloiden ruokaa kotiin. (Psst. kemuissa jaettiin koodi, jolla saa ilmaisen kuljetuksen koko syyskuun ja saan kuulemma kertoa sen blogissakin: taikasana on SYYSKEMUT, eli kirjoita tuo alennuskoodi-kohtaan.)
Loppuillasta, kun jäljellä oli enää kourallinen ihmisiä, meno alkoi sitten olla jo tätä. Eli aivan parasta. Bailattiin Earth, Wind & Firen Septemberiä (tietysti – onhan syyskuu), Snoop Doggia ja Erasurea. (Sen lupasin jättää mainitsematta, että illan viimeinen biisi oli Pämppää. Mutta mainitsin nyt kuitenkin.)
Lähdimme Aleksinkulmasta spontaaneille jatkoille sekalaisessa seurakunnassa. Kävelin kotiin sateessa, tukka märkänä ja jalat rakoilla. Olo oli selittämättömän onnellinen: vihdoin alkaa kummallisen kevään ja kesän jälkeen tuntua siltä, että I’m on the right track, baby. Alan taas uskoa siihen, että edessä on taianomaisia sattumuksia ja jännittäviä kohtaamisia.
Mutta yhtä asiaa kyllä kummastelen: skumppaa jäi yli. Miten te olette noin kunnollisia?!
Kuvat Mikko Rasila
Kiitos eilisestä tapahtumasta ja tarjoilusta, erityisesti ihanille hosteille. Pisteet siitä, että toitte tarjoilut jonossa seisoville, todella huomaavaista 🙂
Marimekon syksyn tarjonta oli kyllä positiivinen yllätys sillä löysin monia suosikkeja <3
Ei vitsi, bongasin näistä kuvistasi tutut kasvot; entisen lempparikauneushoitola pitäjän Cindyn. Luulin hänen lähteneen muille maille, kiva jos on palannut 🙂
Cindy oli myös mun lempikosmetologi! Edelleen ikävöin sitä hoitolaa, mutta nyt puhaltelee uudet tuulet 🙂
Pakko vielä kysyä, että kenen lakuja oli eilen tarjolla? Olivat niin taivaallisen hyviä, että on pakko päästä ostamaan pussi 😀
Hei, tuo sivun reunassa näkyvä lakritsipussi oli mukana yllätyskassissa, joka eilen jaettiin. En vielä ehtinyt maistaa, mutta uskoisin noita olleen tarjolla. Samaa mieltä, aivan ehdottoman ihania! 🙂
http://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/tuotemerkit/fazer-lakritsi/fazer-lakritsi-on-perinteinen-klassikko/
Lakut oli niitä Fazerin uusia karamellilakuja jotka on niissä tosi näteissä graafisissa pusseissa!
Kiitos hurjan paljon eilisistä kemuista! jonossa oli vähän kurjaa kun satoi, mutta silti hyvä tunnelma ja vastaanotto oli ihan mielettömän lämmin ja henkilökunta todella ihanaa. Mutta Eeva sinä olit kyllä illan valopilkku!! En uskaltanut tulla juttelemaan ja sinulla oli paljon kavereita, mutta tuon halusin sanoa. En tunne sinua kuin blogin perusteella etkä sinä tunne minua, mutta kun nyt näki sinut niin sinusta huokuu sellaista positiivisuutta ja hyvää energiaa. Pidä se!! Itse kun matkasin illalla kotiin junalla niin oli myös jotenkin taianomainen ja aivan mahtava olo. Iso kiitos ja piti vielä toivottavaa sinulle hyvää vaellusta. Olet juuri sellainen, jolta uskaltaisin vaikka reissussa kysyä neuvoa ihan missä tahansa. 🙂 Ps. olin liikkeellä ensin junalla ja sitten autolla, joten siinä syy miksi skumppaa jäi yli. 😉
Voi että, nyt mua harmittaa ihan kauheasti että et tullut juttelemaan! Mutta ehkä me törmätään vielä 🙂 kiitos kun kävit!
Lupaan tulla ensi kerralla ja luotan siihen että törmätään. 🙂
Mitkäs pippalot nää oli? Multa on mennyt ihan ohi 🙁 Nyt huomasin vanhan postauksen, että keskiviikkona skoolataan, mutta postausta ei löydy?
http://eevakolu.fi/keskiviikkona-skoolataan/ Harmi, että et tällä kertaa päässyt paikalle, mutta toivottavasti tulet ensi kerralla! 🙂
Voi vitsit, seuraan blogiasi lähinnä fb:n kautta eli klikkaan sieltä blogin sivuilta tänne ja siksi tämä jäi väliin. Harmi, vaikuttaa oikein mukavilta pippaloilta. Mutta ensi kerralla tosiaan sitten! 🙂
Läheskään kaikki postaukset ei nouse näkyviin siellä fb:ssä joten kannattaa toisinaan käydä kurkkaamassa ihan tuosta etusivultakin 🙂
Kaikki kivat jutut on aina järjestään eri aikaan mun Suomen-reissujen kanssa, mutta jos joskus pääsen mukaan niin skumppaa ei todellakaan jää yli!
Samat sanat!
Oi jospa oisin saanut olla muukaanaa! Mutta ehdin livahtaa Tampereelle opintojen äärelle. Tämä kirjoitus kuitenkin sai niin iloiseksi, melkein kuin oisin ollut muukaanaa. Vähänks kivaa!