Tämänkertainen ohje saa jotkut hihkumaan innosta, toiset yökkimään kauhusta. Siinä on nimittäin fenkolia ja selleriä.
Mutta! Ennen kuin käännyt pois, sanon vaan, että anna fenkolille mahdollisuus. Hitaasti kypsennettynä – keitettynä tai paahdettuna – fenkoli menettää osan siitä anismaisesta ärhäkyydestään, jota moni inhoaa. Tilalle tulee mehevä makeus, ja lakritsainen ominaismaku muuttuu lempeämmäksi.
Itse rakastan fenkolia kaikissa muodoissa – veistelen usein raakaa fenkolia salaatin joukkoon, ja yksi lempialkuruuistani on sitruunassa ja oliiviöljyssä marinoitu fenkoli. Raaka selleri on sen sijaan minullekin liikaa.
Mutta selleristä tulee parhaimman makuinen liemi kaikkiin kirkasliemisiin keittoihin! Hihittelen kuvaannolliseen partaani kun sellerinvihaajiksi julistautuneet ihmiset päivittelevät että onpas maukas keitto, mikä liemi tässä on? Selleriin pätee nimittäin sama kuin fenkoliin – hissuksiin keittäminen houkuttelee sen lempeämmän puolen esiin.
Fenkoli-linssikeitto
(2 isoa annosta)
puolikas fenkoli
3 porkkanaa
1 sellerinvarsi
1-2 valkosipulinkynttä
kuivattuja chililastuja (tai tuoretta chiliä) maun mukaan
reilu loraus neitsytoliiviöljyä
8-10 dl kanalientä
2 laakerinlehteä
1 rkl punaviinietikkaa
1 tölkki ruskeita tai vihreitä linssejä
suolaa
mustapippuria myllystä
tarjoiluun: ranskankermaa
Poista fenkolista kanta ja leikkaa valkoiset osat suikaleiksi. Kuori porkkanat. Pilko porkkanat, selleri ja valkosipuli. Kuumenna kattilassa oliiviöljy ja kuullota fenkolia, porkkanaa, selleriä, valkosipulia ja chililastuja 5-10 minuuttia. Lisää sen jälkeen kanaliemi, laakernlehdet, punaviinietikka ja linssit. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Kiehauta ja anna porista keskilämmöllä reilu puolisen tuntia. Tarjoile ranskankerman kera.
Minä ainakin kuulun siihen hihkujien poppooseen – tämä ohje menee heti testiin! Ra-kas-tan fenkolia!
Niin mäkin! Sopasta jäi onneksi vielä puolikas fenkoli yli, sen varalle taidan tänään keksiä jotain… 😉
Yksi entinen sellerivihaaja ilmoittautuu.. jouduin (ilokseni) pyörtämään mielipiteeni, kun eteen tuotiin Matti Jämsenin selleriä seitsemällä tavalla G.W. Sundmanissa viime vuonna. Ja siis olihan aivan taivaallisen hyviä makuja! Mua on naurattanut jälkikäteen, että mun ilme siellä ravintolassa oli varmaan näkemisen arvoinen annoksen tullessa.. 😀 Ja fenkoli kun on jees, niin tätähän reseptiä pitää kokeilla! 🙂
Oho! Oliko siinä varsiselleriä seitsemällä tavalla vai myös juuriselleriä? Melkoinen suoritus!
Moi!
Olin jo innoissani ottamassa reseptiä ylös, mutta huomasinkin, että keitto ei sovikaan ruokavaliooni.
Toi tagi ”kasvisruuat” ei ehkä sovi tähän keittoon koska se sisältää kanalientä. Valitettavan usein ravintoloissakin pitkän vääntämisen jälkeen vasta selviää, että sienikeittojen ym. pohjana on usein kanaliemi. Keitto kuulostaa kyllä herkulliselta! Tulisikohan liemestä läheskään yhtä täyteläisen makuinen jos sen korvaa kasvisliemellä?
Keittoreseptit on todella tervetulleita näin ilmojen kylmetessä!
Heippa Mari,
tägään keitot kasvisruuiksi silloin kun liemi on ainoa lihaa sisältävä raaka-aine koska luotan siihen, että jokainen kasvissyöjä tietää kanaliemen sisältävän kanaa ja osaa näin ollen valmistaa oman soppansa kasvisliemestä. Uskon, että tämä palvelee kasvisreseptejä etsiviä lukijoita paljon paremmin, sillä olisihan se nyt tylsää, jos kasviskeitot eivät listautuisi hakuun kun joku etsii kasvisruokaohjeita.
Käytän itse kanalientä, koska se on mielestäni kasvislientä maukkaampi. Luonnollisestikin kasvissyöjä voi käyttää kasvislientä sopassa samalla tavalla kuin voi jättää laittamatta kinkun leivän päälle – maku ei tietenkään ole tismalleen sama, mutta oletan että jokainen kasvissyöjäksi ryhtyessään on varautunut tähän 🙂
Ei siis muuta kun kasvislientä kattilaan ja keitto tulille! Lämmintä syksyä!
Kasvissyöjä osaa kyllä itse liemen vaihtaa, mutta ruokaa kasvissyöjälle tarjoava muu ihminen ei välttämättä hoksaakaan eli siinä mielessä on vähän kyseenalaista tagata kasvisruoaksi, jos ei oikeasti ole kasvisruoka – varsinkin ilman mainintaa asiasta. Ihan ystävällisessä hengessä halusin tämän näkökulman tuoda kuitenkin esille 🙂
Tämä liemiasia tuntuu olevan lihansyöjille aika vaikea hahmottaa ja on useamman kerran käynyt niin, että joku on tehnyt minua ajatellen kasviskeiton ja kun on olen varmistanut, mitä liemi on niin se on sitten ollut kanaliemi. Se on kovin kurja tilanne ruoan valmistajalle, joka on halunnut tehdä kasvisruoan vieraalleen (ja todennäköisesti etsinyt kasvisruokareptin jostain).
Olen myös nähnyt jossain tägätyn maidottomaksi ruokia, joissa on sitten reseptissä kuitenkin voita jne. Toivottavasti kukaan ei kuitenkaan tagaa gluteenittomaksi ruokaa, jossa on hippunen gluteenillista tuotetta, ettei sellaista kukaan erehdy tarjoamaan keliaakikolle.
Tähänhän olisi helppo ratkaisu, jos reseptin kirjoittaja kirjoittaisi reseptiinsä auki tuon”kana- tai kasvislientä”. Silloin kasvisruoan tarjoajakin ehkä tulisi paremmin ajatelleeksi asiaa. On tosiaan hämmentävää, miten vaikea kasvisruokaan perehtymättömille on toisinaan hahmottaa koko lihattomuuden käsitettä. Terv. nimim. Ei, kinkkupizza ei ole kasvispizza.
Mut sai yökkimään kauhusta linssit, ei fenkoli tai selleri. Linssejä olen syönyt kerran enkä ole sen jälkeen koskenut. En tiedä mitä siinä ruuassa oli linssien lisäksi (olin purjehtimassa Atlannin yli ja päiväunilla lounasaikaan), mutta kun pääsin keittiöön kurkkaamaan kattilaan näin jotain hyvin paljon koiran turvotettuja nappuloita muistuttavaa mössöä. Maistoin lusikallisen suoraan kattilasta, yökkäsin ja kauhulla odotin seuraavaan päivän lounasta. Koska sen oli todennäköisesti oltava samaa mössöä kun sitä oli jäänyt niin paljon yli eikä ruokaa sopinut heittää pois. Seuraavana päivänä oli samaa mössöä enkä ollut päiväunilla piilossa, mutta onneksi sitä oli jatkettu edellisen illan kookoskanan jämillä, jotta sain sen edes nieltyä. Yh, linssit.
Kotona ei ollut fenkolia, mutta muita aineita kyllä ja laitoin juuri linssikeiton tulemaan. Täytyy muistaa kokeilla fenkoliversiotakin 🙂 En ole tainnut koskaan tehdä fenkolista keittoa. Kiitos siis reseptistä.
En ole koskaan älynnyt käyttää fenkolia raakana missään, mutta varsiselleriä syön mielelläni raakana. Asuin lapsena USA:ssa ja siellä on ihan normaalia syödä raakaa varsiselleriä. Mutta en minäkään tainnut siitä ensi maistamalla tykätä.
Uusia makuja pitää usein maistaa monta kertaa ennen kuin alkaa tykkäämään. Ja aloittaa juuri jollain helposti lähestyttävällä tavalla.
Tein perjantaina tupla-annoksen, syötiin tätä monta päivää poikaystävän kanssa ja joka kerta oli vähintään yhtä hyvää! Fenkolia tai selleriä en oo ikinä ruoanlaitossa käyttänyt, joten kiitos ihan uudesta ja herkullisesta reseptistä 🙂
Huippua! Kiitos kun tulit kertomaan ja ihanaa syksyä 🙂
Oi Eeva! Kiitos ihanasta keitto-ohjeesta. Täydellistä syksyruokaa. Luotan sinuun kuin vuoreen ruoka-asioissa, suklaakakkukin kuuluu suosikkiresepteihini.
Ihanan yksinkertainen resepti jonka lopputulos on suorastaan taivaallinen. Kiitos!
Tuleeko tähän siis kypsiä linssejä vai raakoja linssejä? Kypsät linssi varmaan menevät ihan mössöksi puolen tunnin keittämisellä.