Joulunodotusta

joulukuu-(4-of-5)Joulun tuloa ei voi estää. Ja miksipä estäisinkään, onhan se the moooost wonderful time of the year…

Tällä viikolla olen tehnyt kotiin suursiivouksen (ja sotkenut koko kämpän sitten taas uudestaan), hakenut joulukukat, ilmoittautunut jouluaaton soppakeittiöön ja lähettänyt miljardi viestiä jouluporukan Facebook-viestiketjuun (vietämme joulua sekalaisella kaveriporukalla ja kilpavarustelu ruokapuolella on jo alkanut).  Tätä kirjoittaessani joku toteutti juuri ääneen lausumattoman toiveeni ja pisti soimaan Last Christmasin.

joulukuu-(1-of-5)

Olen myös toteuttanut tärkeän tradition. Joka vuosi ostan Fazerin konvehtirasian, makaan sohvalla suklaarasia vatsan päällä, katson joululeffoja ja syön koko rasian itse. (Tänä vuonna tosin kaikki maut rasiassa ja itse rasiakin oli vaihdettu eikä mielestäni tällä kertaa parempaan. No mutta, Forrest Gumpia mukaillen – elämä suklaarasia on kuin suklaarasia, koskaan ei tiedä, mitä saa.)

joulukuu-(5-of-5)Joulu on jännää aikaa, kun on henkeen ja vereen jouluihminen mutta samalla yksinasuva sinkku, jonka perhetilannekin on kaikkea muuta kuin perinteinen.  Viime vuonna kaoottisen vuoden jälkeen joulu tuntui ahdistavalta ja karkasin reissuun, jotta ei tarvitsisi ajatella koko asiaa. Jouluaattona taisin syödä japanilaisessa ravintolassa ja havahduin joskus iltapäivällä siihen, mikä päivä on, kun joku toivotti Merry Christmas.

Tänä vuonna ilahduin kun huomasin, että olin taas yhtä innoissani joulusta kuin joskus ennenkin. Haaveilen yhä kuusesta ja koristeista, joulukalentereista, sukista takanreunalla, lahjoista ja pitkästä pöydästä – mutta ehkä sellaistenkin joulujen aika tulee vielä. Siihen asti aion nauttia yksiön joulusta ja juhlapyhistä sekalaisen seurakuntamme kanssa.

joulukuu-(3-of-5)

joulukuu-(2-of-5)

Ihanaa joulunodotusta kaikille!


Kommentit ( 9 )

  • box kommentoi 18.12.2015 14:53

    Minulla on melkein sama joulutraditio. Present kainaloon, eikä sitä yhtä suklaarasiaa jaeta muiden kanssa. En ole tosin onnistunut vielä syömään kaikkea yhdeltä istumalta!
    Tänä vuonna tuon rasian sisältö oli kyllä vähän pettymys, ikävä tummasuklaakarpaloa ja cappuccino-toffee-konvehtia (ihanin ikinä, myös muotonsa puolesta), tämän vuoden sisältö oli vähän turhan homogeeninen noin niin kuin konsistenssin puolesta, kaikki sokerista toffeemössöä. Mutta niin, koskaan ei tiedä mitä saa. Ehkä ensi vuonna parempi onni.
    Ihanaa joulun aikaa Eeva!

    Vastaa

  • Noora kommentoi 18.12.2015 17:13

    Voi ihana Eeva ja kuinka sulla onkaan taas kerran sana hallussa.. Kiitos <3 Aivan kuin mun ajatuksia, joita en noin kauniisti osannut pukea. Viime vuonna mulla oli eka sinkkujoulu eron jälkeen ja elin jouluni Grinchina, mutta viime viikolla heräsin siihen, että miksi eläisi sitku-elämää. Kaivoin varastosta pölyttymässä olleet muutamat kauneimmat joulukoristeeni ja ihailen niitä yksiössäni olohuoneen pöydällä. Tämäkin on hyvä joulu näin, jo toinen sinkkujoulu, mutta vielä tulee niitä kuusentuoksuisia jouluja, kun on joulusukat, yötä myöten haudutetut uunipuurot ja kaikki maailman ihanuudet. Mikko Kuustonen sanoi kerran yhdessä tilaisuudessa puhujana, että "ei ole suurempaa elämää kuin tämä tänään" – ja mikä ihana, että se ajatus löysi mun päähän viime viikolla pitkän tauon jälkeen.. Liekö ollut mietintämyssyssä hyvän tovin. <3 Ihanaa Joulun aikaa Eeva sulle ja nautinnollisia pyhiä!

    Vastaa

  • Jouluihminen kommentoi 19.12.2015 08:25

    Menee ihan ohi aiheen, mutta on jo pidemmän aikaa pitänyt kysyä, mistä tuo sinun i-h-a-n-a sohvatyynysi on? :)

    Lämpöistä joulua!

    Vastaa

  • Hoo kommentoi 19.12.2015 11:15

    Onnellinen sinä. Minä vietän kohta ensimmäistä joulua ilman äitiäni, jonka kanssa aina järjestin joulun. Yritimme näyttää toisillemme kaiken kauniin ja tukkia korvamme sisarusteni rajulta riitelyltä, vaikka ei se viime vuonna enää sitten onnistunut vaan lopulta tapaninpäivänä ennen takaisin lähtöäni itkin. Äitini oli hädissään. Se jäi minulle muistoksi viimeisestä yhteisestä joulustamme., ja sitäkin muistoa kannan nyt yksin, koska muut eivät muka enää sitäkään muista. Jos ihmiset aina kieltävät virheensä, niin he eivät koskaan myöskään opi niistä mitään. Olen perinteinen jouluihminen viimeisen päälle, mutta enää ei ole ketään, joka arvostaisi ponnistelujani ja kiittäisi siitä, mitä teen. Toivon vain jotenkin selviäväni tästäkin joulusta, jonka velvollisuudentunnosta ja isäni vuoksi vielä järjestän. Ja kaikista niistä tulevista, jotka tulen viettämään yksin.

    Vastaa

  • KatriElina kommentoi 19.12.2015 15:03

    Samoja ajatuksia ollut monina jouluina. Olen jouluihminen henkeen ja vereen ja haaveillut siitä ihanasta joulusta, jonka saan viettää ystävien ja rakkaimpien kanssa pitkän kaavan mukaan. Monet vuodet sinkkuna viettänyt joulut vanhempieni luona, mikä sinänsä on ihan jees, mutta jotenkin näin 34-vuotiaana kaipaisi jo jotain muuta :D Nyt minulla on kolmivuotias tytär, joka ensimmäisen kerran hieman jo joulusta jotain ymmärtääkin ja on ollut kiva siirtää joulurakkautta hänelle. Ystäväjoulua vietetään pienemmin tänä vuonna tapaninpäivänä, mutta se iso ihana tunnelmallinen joulu olkoon odottamassa tulevassa, vielä minä sen saan!! Kaipa siihen unelmaan kuuluu SE OIKEA, jonka kanssa jakaa kaikki joulun onni.

    Present oli todellakin karvas pettymys! Joka jouluinen tapa katsoa Love Actually ja vetää rasia yksin peruuntui tällä kertaa. Ottaisivatkohan Fazerilla opiksi ensi vuonna? ;)

    Vastaa

  • Hemmuli kommentoi 19.12.2015 19:17

    Siis mitä nuo oranssit ovat tuossa ensimmäisessä kuvassa?

    Vastaa

    • amv kommentoi 20.12.2015 16:09

      Persimonin siivuja. Oranssi, makea hedelmä, juuri nyt sesongissa, kannattaa kokeilla.

      Vastaa

  • Mirva kommentoi 19.12.2015 21:18

    Minulla on kaksikin takkaa, pitkä pöytä, iso talo, mies ja koirat. Mutta myös iso siivoaminen, raskaat huonekalut siirrettänä ja paljon, paljon paikkoja pölylle. Viimeiset 10 vuotta olen järjestänyt lähisuvun joulun, silittänyt liinaa metritolkulla, kattanut ja koristellut, tehnyt ruokia ja huokaissut aaton jälkeen että ihanaa kun saa vihdoin vaan maata sohvalla konvehtirasian kanssa ja lukea kirjaa. Onhan se kivaa sitten kun istuu pöydän päähän herkkujen ääreen, mutta kyllä sitä ennen koetaan kaikenlaisia fiiliksiä. Jokaisessa joulussa on siis puolensa 😘 Ihanaa joulunaikaa sinulle ja kiitos kivasta blogista.

    Vastaa

  • Giassilina kommentoi 21.12.2015 09:39

    Meillä oli äidin puolen joulu jo eilen. Vähintäänkin kaoottinen tapahtuma vuodesta toiseen enkä oikeen tiedä miten päin aina olla. Meitä oli 19 henkeä: Äitini lapset puolisoineen ja kaksi lastenlasta sekä äidin miesystävän lapset puolisoineen. Ihmisiä on niin paljon ja sekailaisten perhekuvioiden takia koen useamman täysin itselleni vieraiksi ihmisiksi ja tavallaan haluaisin vain huomattavasti rauhallisemman juhlan kahden veljeni ja heidän puolisoidensa ja lastensa kanssa. Noh, keskiviikkona suuntaan toisen veljeni kanssa Pohjanmaalle isovanhemmillemme joulunviettoon numero kaksi, siellä ainakin rauhaa riittää.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *