Purple rain

mexicocity-(4-of-10)

mexicocity-(2-of-10)

mexicocity-(5-of-10)

Ensimmäisten päivien perusteella seuraavat asiat Meksikosta ovat totta: mariachi-orkesterit, kadulla (rahasta!) korttia pelaavat papat, konekiväärit, sinivalkoiset keramiikkalaatat, autoista huutelevat miehet, pyhimyspatsaat taksien konepelleillä. Ja se, että ruoka on hyvää.

Saavuin Mexico Cityyn yöllä. Taksi tipautti minut keskelle säkkipimeää katua, jolla ei näkynyt ainoatakaan elonmerkkiä. Päällimmäinen ajatukseni oli jaahas.

mexicocity-(6-of-10)

mexicocity-(3-of-10)

Seuraavana aamuna näin kotikatuni päivänvalossa ja sydän meinasi pysähtyä. Täällä on värikästä, vihreää, rauhallista ja kaunista. Ei yhtään sellaista, kuin ajattelin että Mexico Cityssä olisi (paitsi: ks. kappale yksi).

mexicocity-(1-of-10)

Lempiasiani on valtavat jakarandat, jotka ovat rakennuksiakin korkeampia ja joista sataa kaduille, autojen konepelleille ja hiuksiin violetteja terälehtiä.

(Lähettäisin niistä äidille kuvan, jos äiti vihdoin lataisi puhelimeensa Whatsapin. Mamma, toivottavasti näet kuvat täällä.)

Aina kun joudun kukkasateen yllättämäksi, alkaa soida päässä Princen Purple Rain.

mexicocity-(9-of-10)

mexicocity-(10-of-10)

Ensimmäisen päivän jälkeen olin sitä mieltä, että yksin matkustaminen oli maailman paskin idea. Ajattelin kaikesta miten paljon se ja se ystäväni rakastaisi juuri tuota ja tuota asiaa. Olin epävarma ja pelokas ja jännitin ihan tavallisia asioita kuten ravintolaan menemistä tai metrolla kulkemista.

Päätin alkaa etsiä merkkejä siitä, että kaikki menee hyvin. Nuo jakarandat olivat niistä ensimmäinen. Ja kun olin eksynyt seitsemännen kerran tunnin sisään ja aloin vähän jo hätääntyä, ohi ajavasta autosta kuului Curen Boys Don’t Cry. Sen sellaista.

mexicocity-(8-of-10)

mexicocity-(7-of-10)

Tänään koin oivalluksen: tämäkin kaupunki on täynnä ihan tavallisia ihmisiä, jotka elävät ihan tavallista elämää. Jotenkin tämän tajuttuani ei enää pelottanut. Ei edes elämäni ensimmäinen maanjäristys, jonka koin tänään.

Tutustuin meksikolaiseen tyttöön, jolla oli puhelimensa sääaplikaatiossa tallennettuna sekä Helsingin että Juuan säätiedot (hola Steffi!). Juuka, tapaamme taas. Kosmos ja huumorintajunsa.


Kommentit ( 19 )

  • Liisa kommentoi 21.3.2015 07:07

    Ihanalta näyttää! tutun kuuloisia fiiliksiä yksin reissaamisen alkupäiviltä, kun ulkos talosta lähteminenkin vaatii huimia ponnistuksia ja rohkeutta. Onneksi se menee ohi niin kuin sinullakin jo taitaa olla käynyt.
    Kuvat aiheuttivat valtavan meksikoikävän! Nauti ihana Eeva!
    -Liisa

    Vastaa

  • Tarja kommentoi 21.3.2015 07:10

    Piti hetken ihmetellä otsikkoa, mutta selvisihän se :) Hyvältä näyttää ja kuulostaa! Kiitos, kun päästään kanssasi Meksikoon. Mahtavaa lomaa!!

    Vastaa

  • Nalle kommentoi 21.3.2015 07:24

    ”Kaikki järjestyy.” Ihanaa matkaa, tuskin maltan odottaa seuraavaa postikorttia!

    Vastaa

  • Mirka | Kauniit neliöt kommentoi 21.3.2015 07:35

    Vaatii rohkeutta – ainakin omasta mielestäni – lähteä yksin reissuun, varsinkin niinkin kauan kuin Meksikoon. Hyvä Eeva! Kyllä se siitä, kun kulmat alkaa tulla tutuiksi, ja tutustuu paikallisiin ja muihin reissaajiin. Ja todella kauniita kuvia, aivan ihana tuo Jakaranda-puu. :)

    Vastaa

  • mikko kommentoi 21.3.2015 07:49

    YES!

    Vastaa

  • äiti kommentoi 21.3.2015 09:12

    Kiitos Kulta
    Olet mielessäni kokoajan,kokoajan,kokoajan
    Nähdään krookusten aikaan.

    Vastaa

    • Tiinamarinaa kommentoi 21.3.2015 14:51

      Ihana Eevan äiti,

      sinulla on upea tytär, joka on nostattanut minut monista syövereistä, antanut voimaa tehdä henkisesti raskasta työtä ja piristänyt aivan tavallisia arkipäiviä. Ihania hetkiä sinulle tähän kevääseen!

      Ja Eeva. Olet ihana. Maailmankaikkeus värisköön johdatusta matkallesi.

      Vastaa

    • Minna kommentoi 21.3.2015 19:28

      Voi miten suloinen kommentti, herkisti. Mutta pitihän se arvata, että noin ihanalla naisella kuin Eeva on oltava aika ihana äitikin. ☺️

      Vastaa

      • Pee kommentoi 21.3.2015 21:41

        Eevan äidin kommentti toi kyyneleet silmiin.

        Ihanaa matkaa Eeva, nauti, hyvin se menee, kuten nyt jo varmasti tiedätkin! Pus!

        Vastaa

  • Katjakokko kommentoi 21.3.2015 11:10

    Ihanaa!!

    Vastaa

  • emzi kommentoi 21.3.2015 11:23

    Matkakuumehan tässä iskee :D

    Vastaa

  • minni kommentoi 21.3.2015 15:22

    Eeva! Kaikki menee hyvin! <3 Pysy rohkeana ja pidä huumorintaju mukana, ja anna kosmoksen kannatella sinua! ;)

    ps. äitisi kommentti toi kyllä tipan linssiin!

    Vastaa

    • Memmu kommentoi 21.3.2015 15:35

      Samoin täällä!! Niin kaunis kommentti täynnä rakkautta.

      Vastaa

  • Siru kommentoi 21.3.2015 18:52

    Hei Eeva!
    Yksin matkustaminen on ainakin itselleni opettanut minulle enemmän itsestäni kuin esim. maan kulttuurista. Mitä asioita ikävöin/pelkään/haluan/luulen haluavani/jne. Vaikutat ihmiseltä, jolla on muutoinkin meneillään jonkinlainen ”itsensä uudelleen etsimisen kausi”, joten reissusi tuli varmaankin ihan oikeaan paikkaan. Älä murehdi sitä, ettei kaikki kokemukset tunnu välttämättä yhtä hauskoilta yksin, kuin voisi tuntua jonkun kanssa. Haasta itseäsi! Ajattele kuinka rohkea olet!

    Vastaa

    • jep kommentoi 22.3.2015 14:57

      Samoja oivalluksia mulla, tylsemmatkin kokemukset matkalla pistaa vastakkain itsensa kanssa vahan eri tavalla kuin turvallisissa arkiympyroissa. Tsemppia tielle! terv. yksinmatkaaja Kambodzasta :)

      Vastaa

  • Una kommentoi 22.3.2015 17:16

    Mahtavaa reissua Eeva!
    Nuo jacarandat ovat täydessä kukassaan juuri nyt maalis-huhtikuussa :)
    Mihin ajattelit suunnata Mexico Citystä?

    Vastaa

  • Halina kommentoi 22.3.2015 20:30

    Ehkä joku päivä olen yhtä rohkea kuin sinä:).

    Rakastan sanontaa:
    ”Rohkeus ei ole sitä, ettei pelkää. Rohkeus on sitä kun kohtaa jotkin asiat siitä huolimatta vaikka pelottaa”.

    Ehkä aloitan itseni kanssa menemällä ensin yksin elokuviin…

    Vastaa

  • Kivimäen Jenni kommentoi 23.3.2015 07:47

    Aivan ihanaa kuvausta ajatuksistasi ja kokemastasi. Nauti jokaisesta päivästä, tai no sen teet varmasti ilman kehoitustakin. :) Nuo jakarandat ovat upeita, en ole nähnyt sellaista aiemmin. Jokainen uusi päivä on seikkailu! Jään odottamaan seuraavaa postikorttiasi. :)

    Vastaa

  • Anna kommentoi 23.3.2015 13:07

    Hei, tämä oli upea voimauttava postaus, kuten aina :) Kiitos.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *