Koti

Taite(i)llaan

5.11.2015

Huomio lähipiiriin levinneestä KonMari-hulluudesta: vaikka kaikki kirjan lukeneet ovat innostuneet vähentämään tavaraa ja tutkailemaan omaa suhtautumistaan esineisiin, vain ani harva tuntuu tarttuneen KonMarin todelliseen salaisuuteen. TAITTELUUN!

Väitän, että jäätte paljosta paitsi. Taittelu on koko jutun juoni!

Juuri se on se, joka saa vaivalla vähennetyt vaatteet pysymään järjestyksessä, pitää vaatekaapit siisteinä ja tekee aamuista helppoja ja harmonisia. Ei enää syliin kaatuvia vaatekekoja, kun haluat käyttää jotain muutakin kuin pinon päällimmäistä paitaa. Kaiken näkee yhdellä silmäyksellä, kaappeihin mahtuu enemmän, tietää aina milloin pitää pestä pyykkiä…

Ja onhan se nyt aika ylellistä kaivaa aamulla kaapista viikatut pikkuhousut.

taittelu-(1-of-1)

Myönnettäköön, että kirjan perusteella taittelun opettelu on vähän hankalaa ja siksi kai moni skippaakin koko askeleen. Itse opettelin taittelun kokeilemalla ja jonkun tosi suttuisen Instagram-videon avulla. Onneksi goop on nyt tehnyt jalon teon ja kuvannut todella selkeät ohjeet vaatteiden taitteluun KonMari-metodin avulla. Ohjeiden perusteella huomasin itsekin, että  neuleiden taittelutekniikkani vaatii vielä rankkaa hiomista 😉

Taittelumetodilla säilytys vaatii vetolaatikot, hyllytasoista ei ole tässä iloa. Itsehän kokosin ja ruuvasin omin pikku käsin yhtenä yönä Ikea-kaapistooni vetolaatikot hyllytasojen tilalle, ihan ite – siinä nähdään mihin KonMariin hurahtaneen tarmolla kyetään. Operaatio vaati monta kiristynyttä hermoa, kirosanaa ja katkennutta kynttä, mutta oli kaikkien niiden arvoinen.

Jos et ole itse valmis tällaiseen uhraukseen niin kannattaa hankkia laatikoita, joita voi laittaa hyllylevyjen päälle. Kaikenlaiset matalareunaiset pahvilaatikot ovat tähän mitä mainioimpia, ja säilytykseen tarkoitettuja laatikoita myydään tietysti myös sisustuskaupoissa.

Vaatteiden taittelu saattaa tuntua aluksi työläältä, no… taiteilulta, mutta tekniikan oppii äkkiä eikä se vie lopulta sen enempää aikaa kuin perinteinen viikkaaminenkaan – mutta aikaa ja hermoja se säästää kyllä reilusti enemmän kuin ne syliin kaatuilevat pinot, jotka ovat lopulta aina rytyssä.

Metodia ei tietenkään tarvitse noudattaa orjallisesti jokaisen vaatekappaleen kohdalla (itsekin kohtelen edelleen sukkiani väkivaltaisesti ryttäämällä ne sumpuiksi), mutta kannattaa kokeilla ensin vaikka treenivaate- tai t-paitalaatikkoon ja katsoa huomaatko eroa harmoniassa.

Goopin ohjeet siis täällä. Taittelun iloa!

(Katjalle kiitos mahtavasta linkkibongauksesta!)

Aavistus talvesta
Hauskaa Halloweenia

Saattaisit pitää myös näistä

  • Sanna 5.11.2015 at 11:41

    Voihan Kon-Mari. Luin kirjan kesällä ja keiken hypen jälkeen se oli pettymys. Kirjan ajatus siitä että kotona pitäisi olla vaan tavaroita joita rakastaa, on toki hirmuisen hyvä, mutta kirjan kummallisen lapsellinen kirjoitustyyli aiheutti valtavaa myötähäpeää. Tekstinä se oli ihan kamala.

    • Jjjohanna 5.11.2015 at 12:10

      Itse taas koetin nähdä kirjoitustyylin ja osan sisällöstä (”tervehdi kotiasi”, ”silitä huonekasvejasi”, ”kiitä vanhoja vaatteitasi niiden tekemästä työstä”) edustamansa kulttuurin kuvana. Ne eivät välttämättä istu suomalaiseen mielenmaailmaan, mutta kirjasta pystyy hyvin poimimaan ydinasiat ja -ajattelumallin, kuten yllä tiivistätkin.

      • Marisha 5.11.2015 at 12:39

        Samaa mieltä kuin Jjjohanna, jotkut kirjan jutut tuntuvat todella omituisilta, jos niitä ei osaa liittää japanilaiseen kulttuuriin. Minuakin välillä nauratti, mutta tykkäsin kirjasta noin kokonaisuutena ja tosiaan sen ydinajatuksen sieltä pystyy poimimaan. Jos olette nähneet elokuvan Geishan muistelmat (jos ette niin katsokaa ihmeessä!), siinä nimittäin näkee hyvin miten kimonoita säilytetään ja miten niitä taitellaan. Taittelu tuntuu tosiaan japanissa olevan ihan oma taiteenlajinsa ja tämä ei ehkä istu ihan sellaisenaan meidän kulttuuriin. Meillä kotona ei kaapit taivu vaatteiden taitteluun, mutta sentään ne kaltoinkohdellut sukat sain oikeasti parempaan järjestykseen tuolla metodilla ja muutama paita huusi kovasti haluavansa henkariin. 🙂

    • Eeva 5.11.2015 at 12:46

      Mun mielestä se kirja oli just mielenkiintoinen siksi että siinä aukesi ikkuna japanilaiseen mielenmaisemaan ja vähän toisenlaiseen tapaan ilmaista ja ajatella asioita. Ne höpsöiltä tuntuvat jutut oli just se mikä kirjasta teki hauskan ja symppiksen, fiksujen ajatusten ja käytännön vinkkien lisäksi. Ihanaa että on erilaisia tapoja, ääniä ja ajattelutapoja 🙂

      • sannamaija 5.11.2015 at 8:57

        Minunkin mielestä hauskinta oli tämä ilmeisesti shintolaisuudesta kumpuava usko että esineilläkin on jonkinlainen sielu. En ole vielä tosin onnistunut taittelemaan stringejäni (6×9 cm) pystyasentoon…

    • Mirena 6.11.2015 at 9:14

      Minä sain Kondosta todella hellyyttäviä viboja! Ja mielestäni koko pointti on kiitollisuus ja arvostus kotiaan ja tavaroitaan kohtaan, joka on toki ainoastaan hyvästä.

  • Belle 5.11.2015 at 11:46

    Haa! Minuun levittämäsi KonMari-hulluus on kyllä mennyt ihan taitteluun asti. Itse asiassa raivausurakka on ollut jo hyvän aikaa ohikin, (vaikka uskon, että tulee tapahtumaan joskus toistekin), eli taittelu on ainoa konmaritus, jota tällä havaa harrastan. (Sivuhuomiona, että minä en lähtenyt siihen laukuntyhjennystouhuun, mikä pitäisi muka tehdä aina kotiin tullessa. Minulla on tarkoituksella tietyt kamat AINA laukussa, että ne eivät voisi unohtua vahingossa kotiin. Ja jotta aamun kiireissä ei tarvitsisi käyttää vielä ylimääräistä minuuttia pakkaamiseen.)

    Tuo taittelu on tosiaan loistava juttu, ja jos nyt ei mullistanut ihan elämääni, niin vaatekaappini kuitenkin. Hermoja tosiaan säästyy. Mutta toimii tuo taittelusysteemi ihan peruskaapissakin. Riippuu tietysti vähän varmaan vaatteiden ja hyllytilan määrästä, mutta minä olen käyttänyt tätä niin, että vaatteet laitetaan hyllyn perälle jonoon reunasta toiseen ja toinen rivi siihen eteen. Jos etummainen rivi ei tule täyteen, niin joku vaatekappale saattaa joskus kaatua, mutta ei ole niin vakavaa – silti on helpompaa ja selkeämpää kuin entisellä systeemillä. Takariviinkin ulottuu helposti ja sinne näkee myös yhdellä vilkaisulla. Helppoa ja mukavaa. I love it!

    • Eeva 5.11.2015 at 12:48

      Mäkään en pysty tuohon laukun tyhjentämiseen. Vois aloittaa siitä että laukku ei aina olis täynnä kuitteja ja epämääräistä roskaa 😀

      • Sanna 5.11.2015 at 6:27

        Mutta se laukun tyhjennys on nerokas kun on monta laukkua…! Mun laukun sisältö asuu nyt eteisessä omassa rasiassa, josta valkkaan mukaan tarpeelliset. Mut sitten mulla on esim. yksi sateenvarjo, jonka koti on työlaukussa, että se varmasti työpäivänä sateen yllättäessä suojaa mun ulkoasun ja työvälineet. Saatan olla itsekin vähän kajahtanut, mutta mun mielestä konmarinoinnin, miehen keksimä termi,
        tavaroiden inhimillistäminen todella tekee niistä helpommin huollettavia vaivattomasti. Kasveille en juttele, mutta pitäisi varmaan alkaa tervehtiä niitä, niin saisivat vettä ennenkuin nääntyivät, kun tulisi vilkaistua niitä kunnolla päivittäin…

  • lomailija 5.11.2015 at 12:13

    elämä on liian lyhyt sukkien taittelusta murehtimiseen…

    • Eeva 5.11.2015 at 12:43

      Mulle viihtyisä koti ja tavaroista huolehtiminen on kyllä murehtimisen vastakohta, saan niistä jutuista energiaa, iloa ja virtaa. Kaikkea hyvää lyhyeen elämään!

      • Ida 5.11.2015 at 1:34

        Eeva luulen että lomailija tarkotti ettei sun kannata murehtia sun taittelemattomia sukkia kun muuten olet jo noin pitkällä prosessissa 😀

  • Riinaessi 5.11.2015 at 12:51

    Oon pesunkestävä perfektionisti. Tässä taannoin eräs ystäväni ehdotti minulle, että valitsisin yhden asian missä pyrin täydellisyyteen ja muuten otan lempeämmin ja rennosti, näin energiani ei kuluisi perfektionismin kanssa taisteluun. Ja nyt minun sukkani ovat täydellisessä värisuorassa kenkälaatikkoon taiteltuina! Muutoin vaatteet lokuvatkin sitten lattialla, eikä se haittaa, kun sukat voivat hyvin 😀

  • EvaL 5.11.2015 at 12:55

    Omat vaatteeni tuntuu olevan niin lirpuke matskua etteivät pysy taiteltuina, asiaa ei auta se miten vähän vaatteita on suhteuttuna vetolaatikon kokoon. 😀 Ne on sitten taiteltu suomalaishenkeen, painavat toisen niskaan niin että kangas lysähtää taakan alla. 😉

  • Ida 5.11.2015 at 12:59

    On riemastuttavaa että kirjoitit tästä aiheesta! Olen juuri kuuntelemassa audiblen kautta The life-changing magic of tidying up ja mietin miten ihmeessä tuo taittelu toimii. Ajattelin ottaa ensin käsittelyyn yleisen vaatteiden raivauksen, viikata sukat ja sitten siirtyä kirjoihin. Ajattelin toteuttaa siis hyvin pelkistetyn version tästä Marie Kondon opista, lähinnä koska en ymmärtänyt miten taittelu voisi olla muka järkevää. Urheilu kamppeeni ovat jo laatikossa, joten taidanpa aloittaa siitä ja miettiä sitten juuri ostamiimme vaatekaappeihin lisäosien ostoa.

  • meg 5.11.2015 at 1:17

    Mä oon aina viikannut/taitellut vaatteet suunnilleen noin kuin noissa videoissa. Muutenkin kaikki vinkit mitkä olen kuullut tuosta kirjasta (en ole vielä itse lukenut) ovat jo käytössä. Musta tuntuu että mun äiti on oikeesti kirjoittanut ton kirjan, koska häneltä olen nämä tavat oppinut jo lapsena. Ja meillä oli lapsuudenkodissa aina tosi siistiä ilman että kovin usein edes siivottiin 😀

    • Elma 5.11.2015 at 4:45

      Ihan sama juttu täällä. Äitini on syntynyt 1930-luvulla ja elänyt näiden oppien mukaan koko elämänsä. Samalla tietysti me hänen tyttärensä olemme saaneet KonMari-kasvatuksen. Ja ihan hyvä kasvatus on ollutkin. Taittelukin sujuu ian tuosta vaan ja kyllä pysyy pinot hyllylläkin nätisti suorina. Sukkia elää mulla kyllä myttyelämää ihan tyytyväisinä 😉

      – Elma –

  • Norra 5.11.2015 at 2:33

    Täällä ilmoittautuu yksi sukkien ja alushousujen taittelija 😀

    Toistaiseksi KonMarius on rajoittunut vaan vaatekaappiin, mutta kaikki muutkin huoneet ovat edelleen vaaravyöhykkeellä joutua uhreiksi.

    Itse myös ostin kaappiin useamman vetolaatikon lisää, korkeussuunnassahan tilaa ei tarvita kuin juuri sen laatikon verran, ja parempikin niin, ettei päälle ala kertyä tavaraa. Vanhoihin löysiin hyllyväleihin meni monta uutta laatikkoa ja tilaa on entistä enemmän 🙂

    Neuleet on toistaiseksi edelleen kasassa, kun en ole keksinyt mikä olisi järkevin säilytystapa kaapin ylähyllylle missä ne asustavat. Jokin laatikkosysteemi varmaan myös, muttei kuitenkaan vetolaatikko. Ylähyllyt ovat muutenkinongelmallisia vetolaatikoiden kanssa, kun niille ei enää näe. Ideoita?

  • viivik 5.11.2015 at 3:18

    Mä innostuin KonMarista niin, että taittelin kaikki vaatteeni, ja olen jatkanut sillä linjalla monta kuukautta. Kotona on muuten edelleen sotkuista, mutta vaatekaapit ovat ojennuksessa ja omia vaatteitani ei loju missään. On tosiaan ihanaa, kun kaikki vaatteet ovat laatikoissa nätisti, ja koko valikoiman näkee kerralla. Taittelen myös esimerkiksi hiekkaiset ja haisevat vikellystreenivaatteeni (kyseessä siis hevosurheilu, jossa ollaan kosketuksissa muun muassa maneesin pohjaan ja kaikkeen siellä olevaan ainekseen) odottamaan seuraavaa käyttöä. Tämä on parantanut sekä treenivaatelaatikon että treenikassin hygieeniaa huomattavasti, kun vanhat likaiset villasukat ynnä muu vastaava kama ei kasaannu pohjille. Nyt en enää edes pidä taittelua outona.

    Mummoni kertoi juuri ostaneensa KonMarin ja innostuneensa. Katsotaan, mitä KonMari saa aikaan seitsemänkymppisen eläkeläisparin isossa omakotitalossa.

  • Sapu 5.11.2015 at 4:32

    Minä aloin taitella pikkuhousujen lisäksi myös ne sukat, ja se oli kyllä yksi parhaista asioista pitkään aikaan. 😀 Niiden taittelu pyykkitelineeltä kaappiin käy meditoinnista tälle pyryharakalle, ja mikä ylellisyys ottaa aamulla laatikosta taitellut, sileät sukat ja pikkarit.

    • Ida 6.11.2015 at 6:59

      Olen huolissani stringeistäni. Miten ihmeessä ne voi taitella? Suurin osa pikkarilaatikkoni sisällöstä on juuri stringejä.

      • Tähtimö 9.11.2015 at 2:03

        Mulla on sama ongelma.

  • lukija 5.11.2015 at 5:39

    Minäkin aloitin taittelun Konmarin myötä ja olen ihan koukussa siihen. Olen taitellut oman vaatekaapin lisäksi myös miehen ja lasten vaatteet. Muuten karsimisurakka on vielä kesken (en pysty siihen ”kaikki kerralla” juttuun, koska tarvitsisin sen toteuttamiseen ainakin viikon loman), mutta kyllä se hitaastikin etenee.
    Minua ei haitannut Konmarissa ne ”erikoisuudet” mutta olen varmaan itsekin aika erikoinen, esim. sanon aina mielessäni ”huomenta” autolle, kun menen autoon aamulla 😀 Niin kauan kuin ei vahingoita ketään muuta tai riko lakia, jokainen saa olla ihan niin erikoinen kuin haluaa 🙂

  • Ada 5.11.2015 at 5:55

    Näistä viikkausvideoista en itse innostunut, mutta mieheni oli aivan onnessaan niistä. Ohjeet menevät kuulemma testiin. Joten kiitos, että sait mieheni siivoamaan meidän vaatelipaston (!).

  • tiippa 5.11.2015 at 7:15

    Toi goopin tekniikka on tosi monivaiheinen verrattuna siihen, miten itse teen tuon hihojen ja paidan reunojen asettelun. Tuon vaiheen saa tehtyä yhdellä, helpolla käden liikkeellä, kun paidan ottaa käsiinsä eikä laita sitä tasolle, mutta liikettä on hankala selittää.. pitäisi videoida 😀

  • NooraF 5.11.2015 at 8:05

    Nimenmaa! Taittelu oli kirjan paras anti, ehdottomasti. Suosittelen muuten sukkienkin taittelua, koska taiteltuina nekin vievät vähemmän tilaa. Itse hommasin vaatekaappiin Elfat nimenomaan konmarin pohjalta enkä voisi olla tyytyväisempi. Ihanaa, kun vihdoin tietää heti kaapin avatessaan, että onko paita siellä vai onko se pesussa. Ei tarvitse miettiä missä eri paikoissa se voisi olla. Sitten kun on aikaa (=lomaa) aion vielä jatkaa projektia. Perhe-elämään en ole saanut vielä mahdutettua totaaliraivauspäivä, mutta kyllä jo vaatekaapinkin siivous mullisti elämää ihan riittävästi.

  • Giassilina 6.11.2015 at 7:23

    Pääsen muuttamaan ihan uuteen asuntoon (rakenteilla) viimeistään vuoden kuluttua (44,5m2) ja ahdistun jo nyt siitä, että jos teenkin vääriä säilytysratkaisuja. Siinä olis ihan tyhjä pohja, jolta aloittaa, mut mistä sitä tietää millanen kaappi tai muu ratkaisu on oikeasti hyvä, jotta tavarat pysyis järjestyksessä!

  • Reetta V. 6.11.2015 at 8:05

    Tuo taittelu – alkuun tosi työlästä, mutta ehdottomasti koko kirjan parasta antia. Joka aamu tuntuu siltä, kuin shoppailisi omasta vaatekaapista jotakin kivaa päällepantavaa. Vähän kyllä hiottavaa vielä taittelutaidoissa on täälläkin!

    Ja saa vaatteet viikattua hyllyillekin, mutta sitten vain poikittain. Ei yhtä kätevää, mutta toimii paremman puutteessa eli kun ei jaksa alkaa rempata vaatekaappia yhtä tehokkaasti kuin sinä. 😀 <3

  • Mirena 6.11.2015 at 9:11

    Täällä myös yksi hurahtanut! Ja siis minähän taittelen myös sukat, ja se on ehkä ihan kaikista paras osuus. Sanokaa mitä sanotte, mutta taitellut sukat vaan tuntuu paljon onnellisemmilta kuin ne kaltoinkohdellut perunat!

  • sanna 6.11.2015 at 2:08

    Gynekologin pahin vihollinen- stringit. Moderni nainen; pistä stringit tuleen. Ne ei ole enää vuosiin olleet tyylikkäät.

  • piikkipaatsama 6.11.2015 at 6:14

    Juuri tänään totesimme ystäväni kanssa, että taittelu tuo vaan jotenkin hassusti hyvän olon. En todellakaan ole perfektionisti, mutta taitellut vaatteet laatikoissa tuottaa yllättävän paljon mielihyvää. Jos näin pienellä vaivalla saa näin paljon hyvää oloa, olen todellakin valmis käyttämään vähän aikaa vaatteiden taitteluun. Enkä ollenkaan ymmärrä, että kuinka aikaisemmin löysin mitään vaatteita vaatekaapistani (no, en löytänytkään… Monta herkkua löytyi muiden vaatteiden alta).
    Neuleet eivät ole vielä päätyneet laatikoihin, mutta se voisi olla tämän viikonlopun projektin. Samoin alusvaatteet.. Jotenkin olen vältellyt tätä projektia, mutta ehkä nyt on aika selättää sekin.

  • L 6.11.2015 at 6:14

    En tiedä sukista, mutta t-paitojen taittelussa Konmari on kyllä aloittelija 🙂
    https://www.youtube.com/watch?v=Jvcuy4k17DI

    • Kärttyri 7.11.2015 at 7:39

      Tuolla tavalla taiteltuna t-paidat on pakko laittaa päällekkäin. Kun ne taittaa konmarin metodin mukaan, ne saa ”pystyyn” ja ensisilmäyksellä näkee, mitä laatikossa on. Olen t-paitoja noinkin taitellut, ja aina kun otan paidan pinon pohjalta, loput joutuu vinksin vonksin.

  • Nipa 7.11.2015 at 6:42

    Ha! Täällä on menty siitä missä aita jo vähän huojuu. Taittelun sijaan trikoopaidat yms. on viikkauksen jälkeen kietaistu rullalle. Toimii se näinkin vaikka muistattavat kääretorttuja.

  • Pipari68 9.11.2015 at 10:18

    Oooh ja aaah, mun on pakko hommata toi Konmari-kirja käsiini. Nopeasti! Ja toi taitteluohje. Ihan parhautta. Mun vaatekaappi saa kohta ihan uuden elämän…..