Monthly Archives:

toukokuu 2015

  • Ruoka

    Tervetuloa takaisin, Café Kokko

    … on sua kaivattukin! Surku tuli, kun viime vuonna luin täysin yllättäen jostain, että lempikahvilani Helsingissä sulkee ovensa. Ja riemu repesi, kun kuulin, että se on avannut uudestaan! Ennen Katajanokalla majaillut Café Kokko löytyy…

    16.5.2015
  • Tyyli

    Musta asu, harmaa kaupunki

    Hyvää helatorstaita, toivotan varsin keväisessä asussani. Eilen ratikassa ystäväni katsoi harmaaseen viimaan sadepisaroiden läpi ja totesi näyttää ihan marraskuulta. Helsinki, rakastan sinua, mutta tällainen peli ei vetele. Sanoin sinulle jo viime viikolla, että se…

    14.5.2015
  • Koti

    Jotain uutta seinällä

    Marianne Niemisen maalaus ei löytänyt luontevaa paikkaa ystävän uudesta kodista. Tarjouduin vitsillä adoptoimaan sen, ja ystäväni ehdotti, että otan maalauksen lainaan. Ja tuohonhan se istui kuin nenä päähän minun sänkyni yläpuolelle. Riemastuttavaa, kun asiat…

    13.5.2015
  • Ruoka

    Saaristokausi korkattu

    (Kyllä, puhun sinnikkäästi niistä parista melkein mantereessa kiinni olevasta pläntistä saaristona. Kaikki meistä eivät voi olla Bengtskärin lapsia.) Sain yhtenä päivänä tekstarin, joka pisti vipinää lahkeeseen: ”SKIFFER ON AUKI!! Lauttaan ja vähän äkkiä!” Olin…

    12.5.2015
  • Elämä

    Tästäkin jutusta tuli salakavalasti vaaleanpunainen

    Kirsikkapuut olivat kukassa äidin pihalla, ihan kuten kuuluukin. Aurinkokin tuli juhlimaan naisista parasta. Minä vein mukanani pullon kuohuvaa – kuka kaipaa ruusuja, jos pihalla kukkivat kirsikat. Tänään en ole sen kummempia keksinyt. Kävelin ensimmäistä kertaa avonaisissa…

    10.5.2015
  • Ruoka

    Torni, joka tekijänsä ahneuteen romahti

    Olen täällä jo vähän äitienpäivätunnelmissa. En tosin tiedä, miksi vaaleanpunaisissa – en hethätäseen keksi väriä, joka toisi vähemmän mieleeni oman äitini. (Kutsun häntä selän takana nimellä rautarouva – vahvin ja viisain nainen, jonka tunnen.)…

    9.5.2015
  • Elämä Tyyli

    Miten meni, noin niinkun omasta mielestä

    Ans kun kerron teille tarinan tytöstä, joka yritti itse raidoittaa hiuksensa. Hän piti pipoa päässä kaksi päivää. Sen pituinen se. Tarinan opetus: jotkut asiat vaan kannattaa jättää ammattilaisten hoidettaviksi. Toisaalta… Elämä nopeiden käänteiden naisena, on…

    5.5.2015
  • Elämä

    Kulmilla

    Reissun jälkeen masensi vähän palata kotiin, mutta tänään olen taas nähnyt kotikulmani uudessa valossa. Ja se valo on varsin ruusuinen… Kävin leipomossa, samassa, josta aina ostan paniikissa ylihintaisen kahvin, kun en kuitenkaan ehtinyt kotona keittää.…

    4.5.2015
  • Tyyli

    Viimeinen silaus ja ovesta ulos

    Kuten kaikkea muutakin, olen karsinut rankalla kädellä myös hajuvesikokoelmaani. Jäljelle jäi kolme suosikkia: Chloén nimikkotuoksun ruusuversio, Chanelin Coco Mademoiselle ja Byredon La Tulipe. Niiden paikka on nyt eteisessä eikä enää kylppärissä tai yöpöydällä. On…

    3.5.2015
  • Tyyli

    It ain’t over ’til it’s over

    Vappu meinaans. Tosin jos minulta kysytään, kaksi päivää skumppahumalaa ja friteerausrasvaa riittää oikein hyvin. Huomenna haluan taas herätä raikkaampaan maailmaan. Siispä heitän virallisesti vappuhuiskan kehään. Vaihdan hippamekon pyjamaan, pistän korvatulpat korviin ja jään odottamaan,…

    1.5.2015