Katsoitteko ikinä MTV Cribsiä? Siinä räppärit ja koripallotähdet sanoivat aina makuuhuonettaan esitellessään this is where the magic happens, kunnes se oli sanottu niin monta kertaa niin monessa eri jaksossa, että lopulta sitä ei voinut sanoa enää kuin hintelä nörtin näköinen poppari, joka tarkoitti sitä ironisesti.
Jos MTV Cribs tulisi tekemään jaksoa kämpästäni, sanoisin kameroille eteisessä this is where the magic happens. Mutta siinä ei olisi mitään ironista.
Jos minulta kysytään, vaateasioissa ihmisen kannattaa panostaa kahteen: takkiin ja kenkiin. Kumpiakaan en omista montaa, mutta olen sitäkin tarkempi niistä – vaatekaappini kulmakivet eivät löydy vaatekaapista, vaan eteisestä.
Usein en vielä eteiseen päästessäni ole kovinkaan edustavana, mutta siinä vaiheessa kun pistän ulko-oven takanani kiinni, olen muuntautunut takilla ja kengillä keskustakelpoiseksi.
Voin hyvin kulkea vanhoissa neuleissa ja ostaa farkkuja halpaketjuista, mutta takeissa ja kengissä etsin aina hyvää leikkausta, ryhdikästä materiaalia ja ”aikuista” siluettia. Ne ovat nimittäin laiskan ihmisen valinta – pääsee muussa pukeutumisessa paljon helpommalla.
Kun takki ja kengät ovat skarpit, päällä voi oikeastaan olla mitä vaan muuta. Käytän harva se päivä noita jo kerran remonttifarkkujen pinoon (!) siirrettyjä lökäreitä ja eksyn ihan liian usein keskustaan ylläni juoksutrikoot. Silloin pelastaudun ryhdikkäällä takilla.
Joinain aamuina ihminen ei kestä ajatusta vyötärönauhoista tai kauluksista. Silloin mietin puolivakavissani, voisinko vaan lähteä maailmalle aamutakissa tai pyjamassa, tai oikeastaan mieluummin ihan vaan peittoon kääriytyneenä… Niinä aamuina kiskon päälle mustan trikoomekon, joka tuntuu (ja ystävieni mukaan myös näyttää) pyjamalta, mutta valitsen jalkaan kaikista skarpeimmat kengät.
Takki on Marimekon Kompakti-trenssi. Se on niin skarppi (ja kaunis!), että voisin oikeasti jonain aamuna varmaan lähteä haaveilemassani pyjamassa ulos ja silti soluttautua Helsingin seurapiireihin.
Kengät ovat Diane von Furstenbergin Ziggyt – liskokuosi on oiva katseenvangitsija juuri niinä päivinä, kun vaatteeni eivät kestä lähempää tarkastelua.
Kivaa viikonloppua kaikille! Nautitaan nyt vielä tovi näistä syksyn väreistä – ainakin Helsingissä sataa ja tuulee siihen malliin, että huomenna saatetaan jo herätä harmaampaan maailmaan.
- takki SAATU MARIMEKOLTA
- kengät DIANE VON FURSTENBERG
farkut BERSHKA - laukku ZARA
- huivi BALMUIR
Hiljattain Pariisissa tuli sunnuntaiaamuna kadulla vastaan vilttiin/peittoon kääriytynyt tyttö, joka oli piipahtanut yhteen Rue Montorgueilin leipomoon hakemaan croissantteja 🙂
Hän olkoon uusi idolini!
Riikka ja Markka, you made my day! 🙂 Suupielet liimautui korviin, kiitos siitä.
Eeva, sulla on huippu blogi ja lukijat. Täälä on niin hyvä fiilis. Kiitos kun jaat meille tällaista inspiraatiota. Ihanaa alkavaa viikkoa!
Kiitos teille ja huippuviikkoa! xx
Unelma elämä. Olisipa naapurustossa leipomo josta hakea croissantteja. Taidan muuttaa Pariisiin.
Ihana! Mäkin oon kyllä joskus mennyt pyjamassa lähi-Siwaan. Tosin olin parhaani mukaan piiloutunut just tollasen pitkän takin alle 😀
Ei mulla muuta kuin että Eeva, olet NIIN kaunis! Sisältä ja ulkoa!
Ooh vau! Kiitos Taru!! xx
Eeva sun blogi on huippu! Tuun aina iloiseksi, kun huomaan että sulta on tullut uusi postaus 🙂 Mukavaa viikonloppua sinne <3
Kiitos M! Mäkin tulin iloiseksi tosta kommentista. Ihanaa viikonloppua!
Näytät IHANALTA.
Kiitos Henriikka, pus!
Kiitos taas käänteentekevästä oivalluksesta! Ikuinen tuskan aiheeni on aina ollut se, minkä rytkyn heitän huolella mietityn asukokonaisuuteni ylle. En ole koskaan ajatellutkaan, että takki voisikin olla se asuni kulmakivi. Monestihan Suomen ilmastossa julkisilla paikoille pyöriessä kukaan ei edes näe, mitä sulla on siellä takin alla.
No näinpä! Suomessa kannattaa kyllä panostaa takkeihin, niitä joutuu kuitenkin käyttämään niin ison osan vuodesta.
Prikuulleen näin, Eeva Kolu, olen aina ajatellut samoin 🙂 Tyylikäs takki ja särmät kengät sinulla.
Kiitti Leena!
Eeva! Täysin tähän postaukseen liittymättä (toki mihin upeat kengät ja takit eivät liittyisi) kyselen onko Espanjan reissustasi tulossa tarkempaa selontekoa? Kiinnostaisi todella, koska samanmoinen pyhiinvaellusmatkaidea löytyy munkin paremman elämän ”to do” -listalta….
Mahtavaa viikonloppua 🙂
Heippa Sannero,
varmaan jossain vaiheessa palaan aiheeseen, mutta mitään matkaopastyyppistä postausta en varmaankaan ole tekemässä. Netistä löytyy tosi paljon käytännön vinkkejä tuolle reissulle, ja luulen että omalta osaltani olen jo kertonut sen kaikista olennaisimman asian omaan reissuuni liittyen 🙂 (http://eevakolu.fi/way-in/)
Moi,
Kiitos tuosta postauksesta, siinä tosiaan tiivistyy se oleellisin, reissun tunnelma 🙂 ja vinkkejä on tosiaan netti pullollaan ja toisaalta ehkä parempi, jos et avaa reissun yksityiskohtia sen tarkemmin, melkeinpä rentouttavinta lienee, kun ei tarkkaan tiedä mitä on vastassa. Eniten pohdituttikin ihan logistiikallisesti se (jos saa sen verran udella) mistä kaupungista aloitit vaelluksesi? 🙂 jospa sitä vaikka saisi itse ensi vuonna heitettyä rinkan selkään ja vihdoin koettua Espanjaa…
Ihanaa syksyä!
[…] en omistanut yhtään pidempää, siistiä takkia. Joku vinkkasi minulle blogissa Eeva Kolun takkipostauksesta. Postauksen luettuani päätin, että reissusta hankin uuden takin, vaikka siihen kuluisi puolet […]