Nappasin reissuun mukaan Anthony Doerrin kirjan Kaikki se valo jota emme näe. En tiennyt yhtään millaiseen teokseen tartuin, mutta voi pojat! Enpä olisi paremmin voinut valita kirjaa pitkälle lentomatkalle.
Tämä on täydellinen kirja paitsi pitkälle lentomatkalle, myös joululomalle: paksu, mutta helppolukuinen ja koukuttava. Viihdyttävä, mutta hyvin kirjoitettu ja fiksu. Liikuttava, mutta toiveikas. Ennen kaikkea kaunis.
Kirja kertoo kahdesta nuoresta toisen maailmansodan aikaan, saksalaisesta tekniikan ihmelapsesta Werneristä sekä ranskalaisesta sokeasta tytöstä Marie-Lauresta. Ja jossain tarinassa kulkee saksalainen vääpeli, Wernerin sisko sekä mittaamattoman arvokas sininen timantti, johon kerrotaan liittyvän vuosisatoja vanha kirous…
Vahva suositus!
Nimenomaan liikuttava mutta niin toiveikas. Ihana kirja!
No on!
Tämä oli lukukirjana tänään Atlanttia ylitettäessä – hyvä kirja ja hyvin luettava – vielä puolet jäljellä.
Tuo on sen verran järkäle että luettavaa jää mukavasti lennon jälkeen vielä reissullekin 🙂
Kiitos loistavista kirjavinkeistä! Otan sun suosituksista aina vaarin, sillä meillä näyttäisi olevan samanlainen maku kirjoissa 🙂
Oi, kiva kuulla! x
On muuten yks parhaista kirjoista, mitä olen viime vuosina lukenut. Aivan upea!
No eikös!
Suht pitkään blogiasi lukeneena olen kerta toisensa jälkeen nyökytellyt, että juuri noin. Tällä kertaa pitkästä aikaa raapustelin omaan blogiin, sitten tulin lukemaan blogiasi ja kas. Sama aihe, sama kirja, yhtä suuri tykästyminen! Vau.
No sepäs sattui! Tämä kirja tuntuu olevan aika monella yöpöydällä tällä hetkellä 🙂
Tuli tuosta valkoisesta peurasta mieleen että oletko lukenut Donna Tarttin kirjoja? Mitä pidit jos olet?
Joo! Jumalat juhlivat öisin on yksi lempikirjojani.