On olemassa eräät sanat, joita olen ajatellut kymmenen vuoden ajan. Ne tulevat mieleeni kesken päivän, mitä kummallisimmissa hetkissä, mutta usein juuri silloin kun tarvitsen niitä eniten: I have loved you with an everlasting love;I…
-
-
Tämä vuosia sitten burnarista alkanut healing journeyni, kuten nykyään sanotaan, on ollut yhtä loputonta kurssin korjaamista. Lähden johonkin suuntaan ja tajuan menneeni taas väärään suuntaan – tai oikeaan suuntaan mutta liian pitkälle. Otan pari…
-
Viimeiset 20 vuotta mukanani on kulkenut sinnikäs seuralainen – kipu. En aikaisemmin pitänyt sitä isona juttuna. Olin jotakuinkin hyväksynyt sen osaksi elämääni, ajatellut, että asiat voisivat olla pahemminkin. Tänä vuonna yhteiselomme alkoi muuttua. Kipu…
-
Kaupallinen yhteistyö: Familon Uudessa kodissa on ensimmäinen valmis tila! Olohuoneen alkovi muuntautui hotellityyliseksi makuuhuoneeksi. Tai, kuten tykkään itse ajatella: minulla on nyt kotonani oma minihotelli. (Tai no, milloin mikään nyt on koskaan valmista… mutta…
-
On kulunut hetki siitä kun viimeksi kirjoitin tänne. Sinä aikana on ehtinyt tapahtua paljon. Löysin unelmieni kodin, menetin unelmieni kodin. Muutin äidin vierashuoneeseen asumaan. Löysin uuden unelmien kodin, luulin hetkellisesti menettäneeni senkin, mutta kyseessä…
-
“Hän oli onnellinen, eli kuplassa, ja ainoa syy poksauttaa se rikki oli se, etteivät kuplat olleet todellista elämää. Mutta noiden kuplien ansiosta elämä oli siedettävää, ja piti vain osata puhaltaa mahdollisimman monta.” Luen juuri…
-
Oli huono päivä. Ja sitten toinen. Taisi olla kolmaskin.
Ei tapahtunut mitään pahaa. Ei sattunut vesivahinkoa, auto ei hajonnut keskelle moottoritietä (en edes aja saati omista autoa). Ratikasta taisin myöhästyä, mutta niistä kyllä…
-
Olen ollut viime viikkoina enimmäkseen kestohyvällä tuulella.
Luulen, että siihen on kolme merkittävää syytä.
Ensinnäkin: otin kissan.
Toiseksi: olen alkanut meditoida päivittäin.
Kolmanneksi: ostin trampoliinin.
… -
Sun pitäis vaan huutaa, sanoi fysioterapeuttini minulle tuossa jokunen kuukausi sitten kun valitin yläkroppani jumeja.
En edes muista milloin olisin viimeksi huutanut. En ole ihan niin vapautunut että osaisin tuosta vain ryhtyä huutamaan…
-
Väsymys, tuo uskollinen, aina läsnä oleva kumppani. Suurimman osan ajasta olen hyväksynyt sen osaksi elämää(ni) ja pystyn elämään sen kanssa ihan kivasti sopusoinnussa. Joskus väsymys hellittääkin vähäksi aikaa, mutta tulee myös kausia kun…