Merillä tyttöin kanssa

Terveisiä Turusta!

Tämän viikonlopun teema oli selvä: laatuaikaa tyttöjen kanssa, ei mitään muuta agendaa. Sen verran ehtiväisiä muikkeleita oltiin, että kerettiin viikonlopun aikana karata myös kansainvälisille vesille.

Tyttöni mun. Puolet elämästäni minulla on ollut neljän tytön porukka – tai naisia tässä kai jo ollaan, aikuisia naisia, apua.

Teini-ikäisinä nähtiin heti aamulla koulussa ja sanottiin heipat vasta illalla, milloin missäkin, Wayne’s Coffeessa, jonkun olohuoneessa tai tai chi -tunnilla (mikähän sekin juttu oli, että yhtenä vuonna päätettiin alkaa harrastaa tai chitä…).

Sittemmin hajaannuimme ympäri maata ja maailmaa. Viestejä on vuosien saatossa tullut Tampereelta, Turusta, Genevestä, Australiasta ja Seinäjoelta.

Näemme harvoin, koko porukalla vielä harvemmin. Sain talvella risteilylahjakortin Viking Gracelle ja tiesin heti, kenen kanssa haluan viettää 22 tuntia keskeytyksetöntä aikaa, ilman kännyköitä, nettiä, miehiä ja muita häiriötekijöitä. Kukaan ei pääsisi pakoon, vaikka työpuhelin pirisisi tai keittiössä palaisi.

Nelisen kuukautta sen järjestelyyn meni, mutta vihdoin yhteinen viikonloppu onnistui. Ja oli kaiken säätämisen arvoista!

Tehtiin kaikki asiat, jotka risteilyllä kuuluukin tehdä: epäonnistuttiin laivaantulovalokuvassa, testattiin läpi jokainen Chanelin huulipuna tax freessä, käytiin palelemassa kannella, syötiin ihan liikaa karkkia ihan liian nopeasti, haaveiltiin ruotsalaisista saaristohuviloista ja pelattiin bingoa (Annukka voitti uuden risteilyn).

Ja tietty santsattiin katkarapuja buffetissa. Olen ollut laivan buffetissa viimeksi abiristeilyllä ja oho – ruokahan oli nykyään oikeasti hyvää.

Syötiin, paljon – 22 tunnin aikana ehti mainiosti syödä brunssihenkisen aamiaisen, pientä välipalaa ja kaksi illallista. Makoiltiin hytissä kasassa kaikki samassa sängyssä ja käytiin läpi viimeisen puolen vuoden kuulumiset.

Lilluttiin spassa kunnes oltiin nestehukkaisia rusinoita. Viking Gracen spa oli ihana, kaikkien suosikkiosio koko reissusta. Poreammeesta näki suoraan merelle – kannattaa siis ehdottomasti mennä valoisaan aikaan. Siellä olisi tosin jaksanut istua koko päivän.

Kilisteltiin, kilisteltiin ja kilisteltiin. Laivalla sattui olemaan samppanjaviikot ja matkan teema oli sillä selvä – kuplia, kiitos!

(Jos minulta kysytään, niin samppanja on se, jota laivan tax freestä kannattaa raahata – oikeasti edullisempaa kuin maissa ja mikä parasta, ihanan kiinnostava valikoima.)

Juotiin toki yhdet geeteet, kuten laivalla kuuluu, koska turkulaisissa opiskelijabileissä laulettiin aina “Laivanvarustamon specialia”: taaaaahtoisin ginitonicin, ginitonicin… 

Oli ihanaa. Matka päättyi unisiin euroviisubileisiin Turun keskustassa, ja niihin samoihin sanoihin, joihin aina:

Pitäis niin nähdä useammin.

Niin pitäis.

 

(Risteily saatu blogin kautta)