Elämä Tyyli

Naps

11.8.2015

Viime viikon olen pukeutunut kahteen asuun, tähän tai mustaan trikoomekkoon ja farkkutakkiin.

Elelen edelleen matkalaukusta, ja muuta ei ole. Muuta en ole kaivannutkaan.

Muutenkin elämä on juuri nyt hyvin yksinkertaista. Nukun edelleen kymmenen tuntia yössä. Teen töitä, luen kuin hullu, kokkaan.

koffari-(2-of-4)

Olen myös löytänyt vanhan koulukunnan viihdykkeen nimeltä televisio (en ole itse omistanut telkkaria vuosiin). On kiinnostavaa katsoa pitkästä aikaa jonkun muun valitsemaa ohjelmistoa. Sieltä tulee vanhoja leffoja, aika hyviäkin.

Katsoin Rockyn ja Heartburnin. Rakastan Meryl Streepin hahmon asuntoa Heartburnissa – 80-luvun koti ei näytä tippaakaan vanhentuneelta! – ja tietenkin kohtausta, jossa Meryl ja Jack Nicholson syövät sängyssä spagettia.

Juuri nyt huomaan keräileväni talteen tuollaisia yksityiskohtia, kirjoista, leffoista, lehdistä, ohikulkijoita vakoilemalla. Tallettelen niitä aivojeni arkistoihin kansioihin kiinnostaa ja ei kiinnosta. 

koffari-(1-of-4)

Kiinnostaa: pasta isossa kulhossa, pitkät pöydät, se pieni piha, joka Streepillä ja Nicholsonilla on Heartburnissa. Mukavat ja ystävälliset ihmiset, sellaiset, jotka kysyvät muiden kuulumisia. Vieraat kielet. Toimistot, viihtyisät tietysti, sellaiset joissa on kukkia ja hedelmäkori. Uranaiset, jotka kävelevät lenkkareilla töihin ja kaivavat toimiston ovella korot laukusta. Pyykkinarulla kuivuva lakanapyykki, tuulessa heiluva, valkoinen. Kouluratsastus. Vaatekaappi, joka mahtuu yhteen matkalaukkuun.

En tiedä vielä, mitä teen mielikuvaleikkeilläni. En ehkä mitään, mutta ei tarvitsekaan – niiden keräily itsessään on hauskaa.

koffari-(4-of-4)

Olen elämässäni melkoisessa solmukohdassa. Monenkin asian suhteen pitäisi lähteä kulkemaan johonkin suuntaan, mutta en tiedä mihin. Koko kevään ja kesän olen hiki päässä yrittänyt keksiä, mutta tietäähän sen, miten siinä käy… ei kukko käskemällä laula jne.

Viime viikkoina olen luovuttanut. En enää yritä vimmatusti ratkaista mitään. Lilluttelen menemään päivä kerrallaan, ja ratkaisujen pähkäilemisen sijaan kokoan mielikuvaleikekirjaani kiinnostavista jutuista. 

Sitä voi selata ja miettiä: jonain päivänä näistä vielä rakentuu jotain. Jonain päivänä tässä kaikessa on järkeä.

Siihen asti minun ei tarvitse tietää eikä edes arvuutella, mitä ja miten. Riittää kun havainnoin. Pidän silmät auki ja sakset ja klemmarit valmiina.

Nips naps!

Ruoka

Yllättävän ei-yllättävä: kahvitonic

10.8.2015

Yleensä ensimmäinen reaktioni yllättäviin tai älyttömiltä kuulostaviin yhdistelmiin on toi varmaan toimii

Ajattelen nimittäin, että eihän kukaan edes ehdottaisi moista, jos siinä ei olisi jotain salakavalaa järkeä tai yllättävää taikaa. Kuten vaikka aurajuusto ja pipari tai Mary-Kate Olsen ja Olivier Sarkozy.

kahvitonic-(1-of-1)

Tämän vuoksi olin heti messissä kahvitonicissakin…

… mutta tällä kertaa jouduin toteamaan, että nyt en ymmärrä. Kokeilin tätä tämän kesän trendijuomaa ekaa kertaa. Odotin jotain yllättävää “siis täähän toimii!” -hetkeä, mutta juoma maistui juuri siltä, mitä se oli: kahvia, johon oli laitettu tonic-vettä. Pahaa, jos suora puhe sallitaan.

Jos haluat kokeilla itse, kahvitonic syntyy tonic-vedestä, espressosta tai kylmäuutetusta kahvista ja jäistä. Mukaan voi laittaa myös makusiirappia. Muista kaataa lasiin ensin tonic-vesi ja lopuksi kahvi niin vältyt kuohukatastrofilta.

Tosin jos minulta kysytään, skippaa se kahvi kokonaan ja lorauta tonicin ja jäiden seuraksi mieluummin giniä ja sitruunasiivu.

Kulttuuri Matkat

Mietteitä sähköisestä lukemisesta (+ 3 loppukesän kirjaa)

9.8.2015

Olen tänä kesänä toden teolla innostunut sähköisestä lukemisesta. Varmasti juuri tästä syystä olen lukenut viime viikkoina ahkerammin kuin vuosiin: jos tabletti jäi kotiin, sama kirja löytyy puhelimelta. Ja mihinkäs sitä nykyään ilman puhelinta lähtisi?

Olen omistanut tabletin vasta pari kuukautta, ja alkuun ruudulta lukeminen tuntui kieltämättä oudolta, “leikkilukemiselta”. Kyseessä oli kuitenkin vain tottumiskysymys.

ekirja-(1-of-3)Jostain syystä sähköinen ja perinteinen paperilta lukeminen asetetaan usein vastakkain, ikään kuin pitäisi valita puolensa. Miksei voisi tehdä molempia?

Ostan ja lainaan edelleen kirjoja myös paperisena. Kirjat ovat ihania esineitä – rakastan sormenjälkiä, hiirenkorville taiteltuja sivuja, kahvitahroja ja, jos oikein tuuri käy, aiemman lukijan alleviivauksia ja marginaalihuomautuksia sivuilla. Sitä paitsi huomasin toissapäivänä yhden asian, jossa paperikirja on edelleen lyömätön: tabletilta ei voi lukea kylvyssä! Tai voi, mutta ei ehkä kannata.

Erityisesti reissussa e-kirja on tietysti ihan lyömätön. Mukana kulkee kokonainen kaupunginkirjasto, joka ei paina mitään. Ei ole  väliä, missä maassa matkustaa – aina saa lukemista juuri sillä kielellä, jolla haluaa, ja valikoimaa on enemmän kuin se paikallisen kirjakaupan englanninkielisen hyllyn Dan Brown 1 ja Dan Brown 2.

(Ymmärrettyäni e-kirjan ylivoimaisuuden viime viikolla Viron-reissulla ihmettelen todella, miten lähdin tähän hommaan tosissani mukaan vasta nyt… Vielä keväällä raahasin Meksikoon mukanani muovikassillisen pokkareita!)

ekirja-(3-of-3)

Tabletilta voin lukea hostellin dormissa, yöbussissa tai missä tahansa, jossa ei voi pitää valoja päällä. (Illalla käännän aina mustan yönäytön päälle, jolloin ruudun kirkas valo ei piristä ja häiritse nukahtamista.) Yksi yllättävä juttu on se, että minulle ei tule bussissa tai autossa huono olo, jos luen tabletilta, kun taas perinteistä kirjaa lukiessa tulee. En tiedä miksi. Ehkä selitys on isompi fonttikoko tai tabletin tasainen pinta.

Arvostankin tosi paljon sitä, että e-kirjassa saan määritellä itse fonttikoon – minulle on tosi hankalaa lukea pientä ja tiheää tekstiä, ja monet kerrat olen joutunut jättämään erityisesti pokkareita ostamatta liian pienen tekstin takia.

Myös kotona olen alkanut arvostaa e-kirjaa sen takia, että tavaranpaljous ei innosta. Aikaisemmin suhtauduin kirjoihin esineinä hirvittävän tunteellisesti. Ajattelin vuosikausia, että ylitsepursuileva kirjahylly olisi jotenkin tärkeä osa minua ihmisenä – nykyään tiedän, että minulle on paljon tärkeämpää se keveys ja vapaus, joka seuraa siitä, että tavaraa on vähän. Se, kuinka monta kiloa kirjoja omistan ei kerro siitä, kuinka paljon niitä rakastan tai luen.

ekirja-(2-of-3)

E-kirjojen ainoa huono puoli on se, että ei-fyysisinä tiedostoina ne tuntuvat joskus vähän kalliilta (tämä johtuu esim. siitä, että paperikirjojen ALV on 10 %, kun taas e-kirjojen 24 %. Toivottavasti tähän tulee pian muutos…) Onneksi e-kirjoista on kuitenkin usein tosi hyviä tarjouksia, ja usein niitä saakin vielä edullisemmin kuin pokkareita.

Kysyin blogini yhteistyökumppanilta Elisa Kirjalta pientä etua lukijoilleni ja he lupasivat kolmesta kesäkirjasta – 25 % kaikille lukijoilleni koodilla KIRJA25. Valitsin tietysti oma lehmä ojassa -tyyliin ne, jotka haluan itse seuraavaksi lukea:

kansi1

Paula Hawkinsin Nainen junassa. Tämä on nyt kuulemma tämän kesän se dekkari, joka kaikkien pitää lukea. Minulla on viha-rakkaussuhde tämän tyyppisiin kirjoihin – en ole varsinaisesti dekkari-ihminen mutta hypetyksen jälkeen uteliaisuuteni voittaa kuitenkin, jään koukkuun, valvon yöt lukemassa ja samalla hoen, että en mä edes tykkää dekkareista (vrt. tapaus Kiltti tyttö).

kansi3

Sadie Jonesin Ehkä rakkaus oli totta. Tätä aloin juuri lukea, ja kirja vaikuttaa aivan ihanalta. 60-luvun svengaava Lontoo ja teatteripiirit! Toivon jo, että tämän pohjalta tehdään brittiläinen minisarja, jonka puvustusta ja lavastusta voi kuolata.

kansi2

Antti Holman Järjestäjä. Fanitan Antti Holmaa häpeilemättä. Katsoin Kingiä aika pitkälti vain Antin takia (ja oikei, Hippu Kylbergin) ja hihittelen melkein päivittäin Antin jutuille Instagramissa. Mutta tiesittehän, että Holma on myös kirjailija? Teatterimaailmaan (tämäkin!) sijoittuva humoristinen esikoisromaani on saanut paljon kehuja. Itselläni lukulistalla heti Sadie Jonesin jälkeen.

Näistä kolmesta siis -25 % Elisa Kirjassa koodilla KIRJA25 (voimassa 23.8. asti.)

Ja jakakaas kokemuksia sähköisestä lukemisesta, kirjavinkkejä tai mitä vain lukemisesta muuten vain, tästä aiheesta on aina ihana puhua!