Kuten kaikkea muutakin, olen karsinut rankalla kädellä myös hajuvesikokoelmaani. Jäljelle jäi kolme suosikkia: Chloén nimikkotuoksun ruusuversio, Chanelin Coco Mademoiselle ja Byredon La Tulipe. Niiden paikka on nyt eteisessä eikä enää kylppärissä tai yöpöydällä. On…

Vappu meinaans. Tosin jos minulta kysytään, kaksi päivää skumppahumalaa ja friteerausrasvaa riittää oikein hyvin. Huomenna haluan taas herätä raikkaampaan maailmaan. Siispä heitän virallisesti vappuhuiskan kehään. Vaihdan hippamekon pyjamaan, pistän korvatulpat korviin ja jään odottamaan,…

Saan todella paljon kysymyksiä työstäni. Millainen on työpäiväni? Ja mitä oikeastaan teen työkseni? Käyntikortissani ei lue titteliä, koska sellaista ei ole. Kysyttäessä vastaan yleensä, että kirjoitan, vaikka tosiasiassa teen paljon muutakin. Tällä hetkellä kirjoitan lehtijuttuja, editoin yhtä…

Ei mahda mitään, sää on harmaa, mutta aamulla ekana kun herään, hymyilyttää. Aamupalalla hymyilyttää, lounaalla hymyilyttää, iltapäivällä hymyilyttää ja illalla naurattaa. Taitaa olla Kolulla kevättä rinnassa. Joten kun kohdataan Helsingin kaduilla ja hymyilen, hymyile takas.…

 Yhteistyössä Crème Bonjour Vappu on lempijuhlani. Kyllä, sää on yleensä aina kamala, bileet pettymys, ihmiset liian humalassa ja taksijono ihan liian pitkä, mutta mikään ei meikäläistä lannista: vappu on kaikkea mitä rakastan, kuplia ja keveyttä…

Kuvankaappaus edellisen postauksen kommenttilaatikosta:   Taas yksi muistutus siitä, että mun blogilla on parhaat lukijat. Senkin pölöt. Kiitos siis kun olette, luette, kommentoitte, jaatte, lähetätte viestejä, tulette juttelemaan. Olishan tää paljon tylsempää ilman teitä.…

“Haluaisin uuden oppiaineen. Se olisi mielikuvitus. Joka tunnilla olisi vain sitä. Ei enää mitään muita aineita. Pelkkää mielikuvitusta koulussa. Keksin paljon lisää. Koko ajan tulisi lisää ajatuksia. Eikä kaikki edes mahtuisi luokkaan. Ajatuksia olisi…

Löysin Tori.fi:stä tällaisen 50-luvun lipaston. Se sijaitsi jollain paikkakunnalla, josta en ollut koskaan edes kuullut, mutta myyjä suostui ajamaan sen Helsinkiin parinkympin korvausta vastaan. Kantoi vielä rappuset ylöskin, “sillä ehdolla” että vahdin autoa sillä…

Ystävä ilmestyi ovelle kädessä Ärrä-kahvi ja takintaskussa kaksi keitettyä munaa. “Toin sullekin aamiaista.” Houkuttelevaa. Pesunkestävän bodariaamiaisen (ei se maku vaan se funktio) kruunasi aisteja hellivä esillepano. Miksi turhaan ottaa niitä käsintehtyjä keramiikkalautasia kaapista, onhan meillä vessapaperia. Nauratti.…

Reissusta päällimmäisenä jäi mieleen puhdas, laimentamaton ilo. En muista kokeneeni sellaista rillumarei-riemua pitkään aikaan. Että illalla nukkumaan mennessä koko lärviä särkee, kun on hymyillyt ja nauranut kaikelle ja kaikille. Kotiin palatessani mietin, että tätä lisää…