Kaupallinen yhteistyö: Food Market Herkku
Lapsena en voinut käsittää sitä, kun aikuiset kertoivat arvostavansa joulussa eniten ruokaa ja lomapäiviä. Itsehän ei voinut moneen viikkoon ajatellakaan muuta kuin lahjoja.
Mutta niin se näemmä menee, että aikuisena alkaa kaikista eniten toivoa sellaisia asioita, joita ei voi kääriä lahjapakettiin. Lahjat kuuluvat nykyään jouluihini vain satunnaisesti. Niiden sijaan panostan ruokaan ja viineihin.
Kas niin, pikku-Eeva: sinustakin tuli sitten aikuinen, jonka mielestä joulussa parasta on ruoka. Ja ne lomapäivät.
Kaikki alkaa marsipaanista. Täällä Suomessa sekin on sesonkiherkku, saapuu kauppoihin ensimmäisten joulusuklaiden siivellä. Silloin alkavat kissanpäivät meille marsipaanin ystäville (joita laskelmieni mukaan on minun lisäkseni Suomessa noin kolme).
Parhaat tekee Niederegger. Ostan joka vuosi ennen joulua Niedereggerin ison marsipaanilajitelman. Se on ainoa herkku, jota en jaa muiden kanssa, koska rommitryffeleitä on vain yksi.
Kuten muulloinkin, myös jouluna inspiroidun eniten kasviksista. Jätän kinkut ja kalat mieluusti muiden vastuulle ja keskityn pohtimaan, mitä jännittävää ja jouluista kauden vihanneksista saisi aikaiseksi. Joulupöydästäni löytyy aina ainakin juureksia ja ruusukaalia, monena vuonna myös lehtikaalia ja vihreitä papuja.
Ruusukaalin sesonki on juuri tässä joulun tienoilla parhaimmillaan. Näitä kermassa haudutettuja ruusukaaleja olen tehnyt joka talvi ainakin kymmenen vuoden ajan, monesti myös joulupöytään. Niillä on käännytetty moni ruusukaalin vihaaja sen arvostajaksi.
Kermassa haudutetut ruusukaalit
(2-4 annosta lisukkeena)
1 pkt (300 g) ruusukaaleja
2 rkl voita
1 dl kuohukermaa (tai 2 dl, jos et pelkää rasvaa, rai rai)
1/2 sitruunan mehu
suolaa
mustapippuria
Poista ruusukaaleista kannat ja leikkaa puoliksi. Isokokoiset ruusukaalit voit leikata myös neljään osaan.
Kuumenna kattilassa tai kasarissa voi ja lisää ruusukaalit. Paista n. 5 minuuttia välillä käännellen, kunnes ruusukaaleihin on tarttunut hieman väriä.
Lisää sen jälkeen kerma ja käännä lämpötila miedolle. Laita kansi päälle ja anna ruusukaalien hautua pehmeiksi, n. 20-30 minuuttia. Sekoita välillä ja varo polttamasta pohjaan. Voit tarvittaessa lisätä hieman vettä tai kermaa.
Lisää joukkoon sitruunamehu ja mausta suolalla ja pippurilla.
En välttämättä kaipaa jouluna kinkkua, mutta koska olen lappalaisten sukua, jouluksi tekee usein mieli hankkia poroa jossain muodossa. Pikkujouluihin tein poro-piparjuurileipiä.
Ne ovat ehkä varsinaiseen joulupöytään vähän tuhteja, mutta aion hankkia ainekset kaappiin tapsanpäivän kaverikokoontumista varten. Leivät sopivat nimittäin täydellisesti kuohuviinin kera. Tarvitset niihin:
hyvää vaaleaa vuokaleipää (esim. Gateaun Pain roti)
piparjuurella maustettua tuorejuustoa
kylmäsavustettua poroleikkelettä
vesikrassia (esim. Järvikylä)
Joulussa minulle on tärkeää stressittömyys ja paineettomuus, se että saa tehdä juhlasta omannäköisen. Toteutan perinteitä sen verran ja sillä tavalla kuin hyvältä tuntuu enkä ota stressiä siitä, että kaikki täytyy tehdä joka vuosi tietyllä tavalla. Teen itse ne ruoat joita tykkään kokata ja ostan muut valmiina ilman omantunnontuskia. Lisään joka vuosi mukaan myös jotain uutta. Perinteinen suomalainen joulupöytä on muutenkin niin monipuolinen, että yllättävän monenlaiset asiat sopivat joukon jatkoksi!
Klementiineistä käytän aromaattiset kuoret ja mehun joulun cocktailien maustamiseen. Lehtineen myytävät klementiinit ovat myös sellaisenaan kaunis koriste.
Aamukahvin vakkaripaahto vaihtuu joulukahviin. Kaffa Roasteryn on suosikkini (olen haistavinani siinäkin häivähdyksen marsipaania, vaikka kahvia ei olekaan maustettu millään). Tässä kyytipoikana Kanniston puolukkainen jouluwiener.
Houstaan tänä vuonna ekaa kertaa joulun luonani, mutta en siitäkään huolimatta ajatellut aloittaa stressaamista. Tilasin Herkusta valmiin savustetun kalkkunan sekä graavilohta, ja teen itse vain kasvislisukkeet ja alkudrinkit. Herkun jouluruokien ennakkotilaus on auki 17.12. asti ja valmiiksi tehtynä saa mitä vain rosollista kinkkuun ja kaloihin.
Leipomisen jätän suosiolla niihin päiviin, kun muuta puuhaa ja ruoanlaittoa ei ole, joten jälkiruoaksi riittää tänäkin jouluna hyvä suklaa (ja se marsipaani, jos siitä jouluna on enää mitään jäljellä). Kenties pikku lasi portviiniä konvehdin seuraksi.
Jouluna haluan ehdottomasti herkutella, mutta ähky ja ällötys ei ole my idea of a good time. Siksi ostan mieluummin vähemmän mutta tosi hyvää.
Yksi oma jouluperinteeni on käydä valitsemassa joulusuklaat irtotiskistä. Odotan sitä yleensä eniten joulun ruokaostoksista. Silloin saa syödä monta kertaa – ensin silmillä kauniita konvehteja ja rusetilla suljettuja pakkauksia, lopuksi vielä suulla suklaat. Vien pieniä rasioita usein myös lahjaksi.
Valrhonan konvehdit ovat ehkä suosikkejani (etenkin se jasmiiniteen makuinen!). Hain niitä ennen aina Valrhonan omasta kaupasta, joka suljettiin jo vuosia sitten. Ilahduin, kun huomasin että niitä saa Herkun Coffee & Chocolate -baarista.
Ostin lisäksi pari marsipaanipossua leivostiskiltä koristamaan herkkulautasia. Tulin niistä hyvälle tuulelle. Ehkä koska olen itsekin marsipaanipossu.
Ilman juustoja ei tule joulua, luulisin. Jo pelkästään stilton-möhkäleiden ilmestyminen juustotiskiin saa kulkuset kilisemään korvissani.
Valkkaan aina jouluksi myös astetta herkumman vuohenjuuston, jonka seurana tarjoilen kirsikkahilloa. Pyörittelin Herkun hillohyllyllä lakritsalla maustettua kirsikkahilloa, mutta päädyin kuitenkin astetta perinteisempään Bridgesiin. Se tehdään happamista Morello-kirsikoista, jotka ovat ihana pari kermaisen tuhdille juustolle.
Jos hermoromahdus juusto- ja kalatiskin jonossa on tähän mennessä kuulunut jouluperinteisiin, tuon nyt mukanani joulunajan ilosanoman. Herkun nettisivuilta näkee nykyään palvelutiskien reaaliaikaisen jonotustilanteen ja vuoronumeronkin voi napata jo netistä, joten enää ei tarvitse hikoilla jonossa talvitakki päällä. Sen sijaan voi hoitaa muut ostokset tai piipahtaa vaikka bistroon viinilasilliselle omaa vuoroaan odottelemaan. Tämän stressittömämpää tapaa tehdä jouluostoksia tuskin on.
Kun nyt niistä toiveista oli puhe, toivoisin koko läntiselle maailmalle piiiiitkän sisään- ja uloshengityksen tässä joulun alla. Muistetaan, että tämä on ilon ja rauhan juhla, ei stressin ja to-do-listojen ja suorittamisen.
Siispä toivon: juuri niitä omia lempparijuttuja, pikkuisen parempaa. Ajatuksella valittuja asioita silmittömän ostoshurmoksen ja ähkyn sijaan. Kas niin tulee hyvä.
Niin tulee oikein hyvä. Joulu, ja muutenkin.
