Matkat

Reppu ja reissunainen

7.9.2015

Tosi moni pyysi, että kertoisin vähän mitä pakkaan Santiagon-vaellukselle mukaan. Tämä postaus saattaa siis olla kiinnostuksen kohteista riippuen joko todella kiehtova tai blogihistoriani kuivin – en pistä pahakseni, jos skippaat.

Kannan rinkkaa selässäni yli 300 kilometriä, joten olennaisinta on pitää se mahdollisimman kevyenä. Otan mukaan vain kaksi vaatekertaa: kahdet juoksutrikoot, kaksi lyhythihaista paitaa sekä yksi ohut neule. Kahdet urheilurintsikat, kolmet pikkarit ja kolmet sukat. Lisäksi pakkaan mukaan lippiksen, aurinkolasit ja pyjaman. Siinä se.

Koska vaatteita pitää pestä koko ajan, päädyin treenivaatteisiin – ne ovat mukavat ja tekniset materiaalit kuivuvat nopeasti.  Ja hammasta purren esiinnyn sitten vaelluskengissä ja juoksutrikoissa Madridin keskustassa…

camino (1 of 1)

Galiciassa sataa kuulemma aina, joten mukana on kevyt Goretex-takki sekä rankempia kuuroja varten sadeviitta, jonka alle mahtuu myös rinkka.

En ole mitenkään ihan hirveästi selvitellyt etukäteen asioita reissusta. Luotan, että jostain löytyy ruokaa, vettä ja majapaikka. Jos keskiajan pyhiinvaeltajat selvisivät tältä reissulta kepin ja leivänkannikan kanssa, enköhän minäkin pärjää. Ainoa asia, josta olen vähän neuroottinen, on jalat! Tarkemmin sanoen se, miten ne saisi pidettyä mahdollisimman vähän kipeinä. Sitä olen kuulkaa tosissani pohtinut.

Jaloillani on taipumusta kipeytyä vähemmästäkin ja tuollainen yhtäjaksoinen kävely on melkoinen höykytys kenelle tahansa. Päädyin nyt ottamaan mukaan kolmet kengät – yhdet tukevammat sateenpitävät vaelluslenkkarit, yhdet höyhenenkevyet juoksukengät sekä varvassandaalit suihkuja ja hengailua varten. Kengät vievät paljon tilaa rinkasta, mutta omat jalkani tuntien tulen tarvitsemaan vaihtelua jalkineisiin.

camino (5 of 6)Jalkavammoja ehkäistäkseni pakkaan mukaan alussukat, joiden tarkoitus on ehkäistä rakkoja ja hiertymiä (kuulemma kahdet päällekkäiset sukat auttavat tähän). Urheiluteipillä ajattelin teipata orastavat hiertymäkohdat ennen kuin ne ehtivät muodostua rakoiksi. Lihaskipujen ehkäisyyn pakkasin Zero Pointin kompressiosäärystimet ja magnesium-suihketta, joka helpottaa väsyneitä ja rasittuneita lihaksia rentoutumaan. Otan mukaan myös tennispallon, jolla voi hieroa jalat päivän päätteeksi.

camino (3 of 6)Vaihdan majapaikkaa joka yö, joten haluan pitää rinkan järjestyksessä niin, että kaikki löytyy helposti. Tähän tarkoitukseen ostin isoja ja pieniä uudelleensuljettavia pakastepusseja, joihin voi pakata suunnilleen kaiken.

Kosmetiikan pidän minimissä, mutta yllättävän paljon sitä kertyi silti – matkakokoinen shampoo ja hoitoaine, deodorantti, hammastahna, kasvoputsari ja kosteusvoide. Lisäksi päivävoide reilulla suojakertoimella ja aurinkovoide kropalle, yleisperusrasva sekä kuivasampoo, koska veikkaan että pitkien hiusten peseminen reissussa tulee olemaan hankalaa. Vaseliinilla kannattaa kuulemma illan päätteeksi rasvata jalat. Marseille-saippualla voin pestä sekä itseni että pyykit. Lääkkeistä otin mukaan Buranaa, allergialääkettä ja Imodiumia sekä nenäsuihkeen.

camino (2 of 6)Kynsisakset ovat joka reissulla must. Korvatulppia 10 paria, ehkä liioittelua, mutta olen korvatulppafanaatikko! En pysty nukkumaan, jos makuusalissa joku kuorsaa, ja ainahan siellä joku kuorsaa. Saatana. Mistä tulikin mieleeni, että pitääpä muistaa pakata myös unimaski…

camino (1 of 6)Minikokoisen makuupussin sain lainaan entiseltä poikaystävältä ja lisäksi ostin retkeilykaupasta tosi pieneen tilaan menevän silkkisen (oooh!) matkalakanan. Äiti on hankkinut minulle eräkaupasta mikrokuituisen matkapyyhkeen, joka kuivuu hetkessä eikä paina paljon mitään. Sen nappaan mukaan matkalla kentälle. Ratsaan äidin kaapit myös pyykkipoikien varalta – niillä voi ripustaa vaatteet rinkkaan päiväksi kuivumaan, jos ne aamulla majapaikasta lähtiessä ovat vielä märkiä.

camino (4 of 6)iPadin ottaminen mukaan ärsyttää, koska se on iso ja painava, mutta toisaalta saan sinne ladattua tuhottoman määrän e-kirjoja ja voin käyttää sitä myös kirjoittamiseen, jos kirjoitusvimma iskee reissussa. Muuten teknologiaksi riittää puhelin, joka toimii myös mp3-soittimena, kamerana ja taskulamppuna. Muistivihko ja kyniä on vaan pakko olla, joka reissulla.

camino (6 of 6)

Lopuksi tärkeimmät – reittikartta, matkaopas ja pyhiinvaeltajapassi.

Alkaa jo vähän jännittää.

Okei, alkaa jo paljon jännittää.

Koti

Klik klik, siivooja on matkalla

6.9.2015

Vaikka en vieläkään osaa snäpätä ja kammoksun Twitteriä, mitä tulee elämää helpottaviin sovelluksiin, olen ehdottomasti early adapter. Olin heti messissä Kutsuplussassa, Uberissa, Airbnb:ssä, Foodorassa ja Woltissa. Jos itselleen voi klikata helpomman elämän, meikäläinen on mestoilla. (Harkitsen vakavasti myös Alepa Kauppakassin kokeilemista – vielä kun sen kauppakassin saisi tilattua Lidlistä…)

Uusimpana tuttavapiiristäni löytyi start-up-firma Freska, jonka kautta voi tilata kotiinsa siivoojan parilla klikkauksella. Eli tervetuloa vaan digiaikaan, kodinhoito!

airbnb-(4-of-11)Pojat pyysivät minua kokeilemaan palvelua ja koska minulla ei ole koskaan käynyt siivoojaa, halusin ehdottomasti tarttua tilaisuuteen.

Freskan kautta siivoojan löytäminen oli helppo nakki – ei tarvinnut lähetellä tarjouspyyntöjä tai säätää kalentereiden kanssa. Hinta on aina sama, 34 euroa tunnilta eli kotitalousvähennyksen jälkeen 18,70 euroa. (Oman asuntoni siivoamiseen riitti 2 tuntia.)

Nakuttelemalla postinumeron ja asunnon koon sai heti kalenterin näkyviin, josta vain valitsin minulle sopivan ajan. Sitten klik klik ja siivooja olikin jo melkein matkalla.

airbnb-(6-of-11)

Siivooja – kiva tyyppi nimeltä Billy – saapui ja jäi tekemään hommia sillä välin kun minä lähdin toisaalle tekemään omiani. Tekstarilla tuli ilmoitus siitä, kun siivous oli valmis. Vaikka ajattelin, että en välttämättä edes tarvitsisi siivousta, oli aikamoista luksusta palata kotiin kun lattiat oli pesty, hanat kiillotettu ja pyykitkin ripustettu kuivumaan.

Freskan alla toimivat siivoojat ovat yksityisyrittäjiä, mutta tilaaminen ja maksaminen hoituu helposti tuon yhden saitin kautta. Palvelussa pyritään siihen, että asiakkaalla olisi jatkossa aina sama siivooja.

freska2-(1-of-1)

Tuttavapiirissäni siivoojan käyttö silloin tällöin on itse asiassa yllättävän yleistä, vaikka Suomessa tunnutaan vielä ajattelevan, että kunnon ihminen siivoaa itse sotkunsa. Moni tuttavani – varsinkin lapsiperheellinen- vannoo siivoojan nimeen, koska se on vähän kuin ostaisi itselleen lisää vapaa-aikaa. Yksi sinkkukaverini puolestaan kertoi yksinkertaisesti vihaavansa siivoamista niin paljon, että maksaa siitä mielellään jollekulle muulle.

airbnb-(8-of-11)

Siisti koti on minulle tosi tärkeä juttu. Olen huomannut sen vaikuttavan todella paljon sekä mielialaani että tehokkuuteeni – jos kämppä on kaaos, kaikki muukin ajautuu kaaokseen. Olen saamaton töiden suhteen ja syön mitä sattuu.

Vaikka jaksan ihan hyvin itsekin siivota – asun kuitenkin aika pienessä kämpässä eikä minulla ole esimerkiksi lapsia hoidettavana – jatkossa tilaan varmasti silloin tällöin siivoojan. Itse on helppo pitää paikat siisteinä kun joku käy välillä tekemässä kunnon kuurauksen. Kotitalousvähennyksen jälkeen hintaa jäi alle 40 euroa, minusta se ei ole lainkaan paha satsaus silloin tällöin.

airbnb-(5-of-11)

Toivon tälle yritykselle vilpittömästi onnea ja menestystä, hienoa kun palveluiden ostamisesta tehdään näin helppoa. Uskon, että kaikenlaisten palveluiden käyttö yleistyy tulevaisuudessa – kun ihmiset alkavat olla kyllästyneitä tavaranpaljouteen, palveluista, vapaa-ajasta ja elämyksistä tulee sitä todellista luksusta.

Jos haluatte kokeilla – ja suosittelen lämpimästi – koodilla syyssiivous saa syyskuun ajan Freskasta kertasiivouksesta 20 euron alennuksen. Säännöllisen siivoussopimuksen tekevät saavat ilmaisen ikkunanpesun kaupan päälle koodilla ikkunat. Toistaiseksi Freska toimii pääkaupunkiseudulla, mutta tarkoitus on laajentaa koko Suomeen.

Kulttuuri

Ilta oopperassa

5.9.2015

Kävin eilen Kansallisoopperassa katsomassa Oopperan kummituksen. 

Oopperan kummitus ei ole koskaan ollut oma lempimusikaalini, mutta tämä oli kyllä hieno elämys. Tunnussävel isossa oopperasalissa, oikean orkesterin soittamana oli veret seisauttava kokemus – ensimmäisen tahdin alkaessa koko kroppa meni kananlihalle. Tuotanto oli iso, enemmän oli tässä musikaalissa tosiaankin enemmän ja lavalla oli porukkaa pienen kylän verran.

kummitus3

Yleensä maailmalla esitettävät Oopperan kummitukset ovat tarkkoja kopioita Lontoon alkuperäisesityksestä, mutta tämä Tiina Puumalaisen ohjaus oli kuulemma täysin uudenlainen tuotanto. En ole koskaan nähnyt alkuperäistä versiota, joten en tiedä kuinka paljon tämä poikkesi siitä. Esityksessä oli mukana aika paljon oopperaa ja balettia, joten se sopi Kansallisoopperan lavalle mainiosti.

Väliajalla kuulin, kuinka joku oopperan työntekijä kertoi parille katsojalle, että esityksen valmistelut on aloitettu neljä vuotta sitten. Tämän kuultuani tuntui vielä hienommalta, että sain nähdä musikaalin sen ensimmäisenä iltana. Aplodien alkaessa kiinnitin erityistä huomiota näyttelijöiden, tanssijoiden ja muiden tekijöiden kasvoihin. Kuvittelin, miltä heistä mahtoi tuntua, kun näin pitkän työn tulos vihdoin esiteltiin maailmalle.

Yritin painaa kasvot ja ilmeet tarkasti mieleeni. Ilon, helpotuksen, ylpeyden ja hämmästyksen. Mietin, että vaikka en varmaan koskaan nouse Kansallisoopperan lavalle, tuota minäkin haluan. Tuon tunteen, kun uurastus vihdoin palkitaan.

(Toinen kuva Kansallisooppera)