Seuraa pieni kuvatulva eilisen kemuista…

Kiitos kaikille, jotka tulitte eilen Aleksinkulmaan! Ja erityiskiitos kaikille, jotka tulitte juttelemaan. Oli niin kiva tavata teikäläisiä!

Näin viime yönä unta, että kukaan ei tullut paikalle (unessa unohdin tosin itsekin mennä omiin kemuihini). Pelko oli onneksi turha, sillä tupa oli täynnä iloisia naamoja. Ja oli siellä yksi karvainenkin naama – bongaa kuvista.

Alussa oli melkoinen ryysis ja hermoilin äh onko kellään nyt kivaa, osaahan ihmiset ottaa rennosti, onhan kaikki saaneet juomaa…

Sitten ajattelin, että aikuisiahan tässä ollaan, kyllä kaikki osaavat pitää huolen itsestään. Relasin.

Ja kas, pian huomasinkin että ihmiset olivat muodostaneet pieniä klikkejä sinne tänne, takit oli heitetty pois, joku sovitteli mekkoja, kaikilla oli juoma kädessään. Rohkeimmat uskaltautuivat jopa ottamaan tanssiaskelia. (Viimeisen koen aina henkilökohtaisena riemuvoittona – olen itse just se tyyppi joka on ekana ja usein ainoana tanssilattialla. Tai millä tahansa lattialla, tanssimassa.)

Nuo ihanat rullat kuljetti paikalle Foodora, josta voi tilata eri ravintoloiden ruokaa kotiin. (Psst. kemuissa jaettiin koodi, jolla saa ilmaisen kuljetuksen koko syyskuun ja saan kuulemma kertoa sen blogissakin: taikasana on SYYSKEMUT, eli kirjoita tuo alennuskoodi-kohtaan.)

Loppuillasta, kun jäljellä oli enää kourallinen ihmisiä, meno alkoi sitten olla jo tätä. Eli aivan parasta. Bailattiin Earth, Wind & Firen Septemberiä (tietysti – onhan syyskuu), Snoop Doggia ja Erasurea. (Sen lupasin jättää mainitsematta, että illan viimeinen biisi oli Pämppää. Mutta mainitsin nyt kuitenkin.)

Lähdimme Aleksinkulmasta spontaaneille jatkoille sekalaisessa seurakunnassa. Kävelin kotiin sateessa, tukka märkänä ja jalat rakoilla. Olo oli selittämättömän onnellinen: vihdoin alkaa kummallisen kevään ja kesän jälkeen tuntua siltä, että I’m on the right track, baby. Alan taas uskoa siihen, että edessä on taianomaisia sattumuksia ja jännittäviä kohtaamisia.

Mutta yhtä asiaa kyllä kummastelen: skumppaa jäi yli. Miten te olette noin kunnollisia?!

Kuvat Mikko Rasila