
Paljon on kysytty kokemuksia yksin matkustamisesta.
Kerron mielelläni, mutta ensimmäiseksi tärkein pois alta: Lähe!
Suurin huoli tuntuu olevan, että yksin matkustaminen on liian pelottavaa. Ymmärrän tämän hyvin. Saa pelottaa. Lähe silti.

Olen reissannut yksin Euroopassa, Thaimaassa ja Meksikossa. Meksikoon lähtö jännitti ylivoimaisesti eniten – nyt jälkeenpäin lähtisin vaikka heti uudestaan.
Väitän, että et joudu yhtään sen todennäköisemmin kiipeliin soolomatkalla kuin millään muullakaan matkalla. Vaaroja on aina. Vaaroja on kotonakin.
Mietinkin, pelkäävätkö ihmiset oikeastaan yksin matkustamisessa enemmän mahdollisia vaaratilanteita vai sittenkin sitä yksin olemista?
Jos yksin oleminen tuntuu vaikealta – jos olet juuri niitä ihmisiä jotka kaivavat iPhonen taskusta heti kun on viisi sekuntia hiljaista – sitä suurempi syy lähteä yksin, kohdata omat ajatuksensa ja itsensä. Yksin matkustaminen opettaa, ja nyt, anteeksi, joudun kuulostamaan kornilta: riippumatta siitä, mihin matkustat, yksin matkustaminen on aina ennen kaikkea matka itseen. SORI! Mutta niin se on. Niin se todellakin on.

Olen tehnyt kavereiden kanssa ihania, ikimuistoisia reissuja, mutta kaikki Elämäni Matkat – ne, joilla olen älynnyt jotain tärkeää, joiden ansiosta isot pyörät ovat alkaneet pyöriä ja joiden hedelmiä napsin edelleen omassa arjessani – ovat kaikki olleet matkoja, joilla olin yksin.

Vaikka matkustat yksin, et todennäköisesti ole kovin kauaa yksin (paitsi jos haluat – ja osan matkasta kannattaakin). Seuraa saa ja kavereita löytyy, yksin itse asiassa helpommin kuin seurassa matkustaessa.
Jos et itse osaa jutella vieraille, sen kuin olet olemassa ja näytät ystävälliseltä ja lähestyttävältä – joku tulee takuulla jututtamaan. Helpoiten ihmisiä tapaa päiväretkillä, hostelleissa ja muissa backpacker-paikoissa. Hienommissa hotelleissa ihmiset ovat yleensä paljon enemmän omissa oloissaan.
Yksin matkustaessa pääsee ihan eri tavalla siihen myyttiseen reissumoodiin, irti omasta elämästään, omasta arjestaan. Sitä oppii keskittymään olennaiseen. On jotenkin enemmän läsnä. Kokee kaiken vähän vahvemmin. Saa olla mitä on, juuri sillä hetkellä – kukaan kotoa ei ole muistuttamassa siitä, kuka arjessa olet.
Ehkä juuri siksi yksin matkustaessa oppii niin paljon itsestään – alkaa huomata, mikä on todellista itseä ja mikä jokin vuosikausia sitten omaksuttu rooli, josta olisi ehkä jo aika luopua.
Yksi elämäni ikimuistoisimmista aterioista – jonka söin, jep, arvasitte… yksin. Muistan, että tarjoilijat kävivät koko ajan kaatamassa lasiini lisää roseeta. Muistan, että hihittelin koko aterian läpi. Olo oli riemukas, kaikki oli täydellisen hyvin ja tunsin joka solulla, että olen T Ä S S Ä enkä olisi mieluummin missään muualla.
Pikkuasiat alkavat tuntua pikkuasioilta – ehkä koska ei ole koko ajan vieressä kaveria, jolle valittaa milloin mistäkin. Vastoinkäymisille oppii kohauttamaan olkiaan, jopa nauramaan. Oppii, että selviää kaikenlaisista kiperistä tilanteista ihan ite – ja toisaalta oppii pyytämään apua ventovierailta. Muuttuu rohkeammaksi, vahvemmaksi, fiksummaksi. Vähän isommaksi. Paljon kevyemmäksi.
Tietenkin tulee hetkiä, jotka jakaisi mieluummin jonkun läheisen kanssa. Tulee hetkiä, kun vituttaa, väsyttää, itkettää ja pelottaa. Mutta eikö huonoja hetkiä tule seurassakin reissatessa?
Pari ensimmäistä päivää ovat vaikeimpia. Ensimmäisinä päivinä kannattaa päästää itsensä helpolla. Ei kannata potea syyllisyyttä siitä, jos jännittää tai jos heti ekana iltana ei ole MAAILMAN SIISTEINTÄ ja mielettömiä seikkailuja.
Kannattaa taputtaa itseään olalle ja ihan vaan fiilistellä sitä, että täällä ollaan. Uskalsin lähteä, hyvä meitsi.
Kun uskaltaa kerran lähteä, uskaltaa lähteä toistekin. Ei ole enää riippuvainen kaverin tai poikaystävän lomista, mielenkiinnonkohteista tai rahatilanteista. Ei tarvitse lykätä omien unelmien toteuttamista siksi, että muilla on just nyt jotain muuta tekemistä. Muilla saattaa olla jotain muuta tekemistä aina.
Yksin reissaamisessa parasta: kun tajuaa, että voi lähteä yksin, yhtäkkiä koko maailma on auki.
Kuvat Perusta, Meksikosta, Espanjasta ja Helsingistä.










