Mitä vanhemmaksi tulen, sitä simppelimmäksi makuni muuttuu. Olen todennut, että olen yksinkertainen tyttö ja tykkään yksinkertaisista asioista. Kotiruuasta, katukojuista ja rennoista ravintoloista, joissa ei pönötetä.
Tykkään, että syödessä nauru saa raikua ja viini läiskyä pöydälle. Tykkään jutella seuralaisilleni ja heittää tarjoilijan kanssa läppää, en niinkään kuunnella ulkoaopeteltuja vuorosanoja jokaisen punajuuren alkuperästä. Lopuksi tykkään saada laskun, jossa on maksimissaan kaksi numeroa.

En ole juurikaan kiinnostunut hienoista ravintoloista – joista yksikään ei tietenkään myönnä olevansa hieno. Kaikkihan ne ovat rentoja bistrotyylisiä.
Kaipaan usein Turun ravintolatarjontaa. Helsingissä on tosi paljon hienoja rafloja mutta ihan liian vähän sellaisia, joissa uskallettaisiin tehdä oikeasti mutkatonta ja rehtiä, mutta silti laadukasta ja hyvää safkaa. Sellaisia, joihin voisi kävellä ilman pöytävarausta, ja joissa nälkä lähtisi yhdelläkin ruokalajilla.
(Tai ehkä en ole vain vielä löytänyt niitä – saa vinkata!)

Jos ihan rehellisiä ollaan: vaikka pystyn arvostamaan huippuunsa hiottua keittotaitoa ja kykyä asetella ruoka kauniisti, en vain itse saa sen tyyppisestä hommasta oikein mitään kicksejä. Syön koska tahansa mieluummin lautasellisen hyvin tehtyä lihaa ja pottua kuin seitsemän ruokalajin maistelumenun.

No, hyvin simppelistä safkasta puheenollen: olen löytänyt kaupungin ellen Suomen parhaat fish’n’chipsit. Ne saa Fisu & Ranet -nimisestä ruokarekasta, jonka bongasin viimeksi vappupäivänä Kasarmitorilta.
Ah niin rapea turska, ihanat läskit ranut. Ainoa miinus oli mallasetikan maltillinen annostelu – toisaalta minä nyt olen niin hapan muija, etten ole vielä koskaan kohdannut annosta, jossa olisi liikaa etikkaa. (Kiinnostuneille tiedoksi, että turska on MSC-sertifioitua.)

Nyt kun joku vielä kertoisi, mistä tietää, milloin rekat ilmestyvät Kasarmitorille. En ole toistaiseksi keksinyt logiikkaa, joskus ne vain ovat siellä ja joskus eivät.
Ehkä kesällä siirrän toimistoni puistonpenkille, niin olen aina valmiina kytiksellä. Minä ja Kasarmitorin lokit, kalapalat tähtäimessä. Raak raak.