Ruoka & juoma

Terveisiä maustekaapilta

26.3.2019

 

Kaupallinen yhteistyö: Food Market Herkku


mausteet (7 of 8).jpg

Olen niitä ihmisiä, jotka tykkäävät ensin ottaa teorian haltuun. Kun alan opetella mitä tahansa uutta taitoa tai ryhdyn uuteen projektiin, etsin aina ensimmäiseksi kaiken tiedon aiheesta jonka saan käsiini. Teorian tasolla osaan esimerkiksi surffata, vaihtaa kylpyhuoneen pesualtaan ja pelata tennistä. (Käytäntö on sitten hieman eri juttu – mitään näistä en ole oikeasti koskaan vielä kokeillut.)

Tällä tavalla olen alkujaan oppinut myös käyttämään mausteita – taito joka osoittautuu vahvuudeksi kerta toisensa ja vuosi toisensa jälkeen. Luin nuorempana todella paljon keittokirjoja ja reseptejä, ja aloin hahmottaa mitkä mausteet kuuluvat minkäkin maailmankolkan keittiöön, mitkä yhdistetään usein mihinkin raaka-aineisiin ja niin edelleen. Siitä sain itsevarmuutta kokeilla erilaisia mausteita ja mausteyhdistelmiä käytännössä. Ja niinhän se menee, että teoriaa voi tankata maailman tappiin asti, mutta oikeasti asiat oppii vasta kokeilemalla ja tekemällä.

Rakastan tutkia kauppojen mausteosastoja, etenkin jos ne ovat hyvin varusteltuja ja pitävät sisällään itselleni tuntemattomia juttuja. Jos näen jotain uutta ja jännittävää, saatan googlata heti puhelimellani mistä mauste tulee ja mihin sitä käytetään – en välttämättä osta sitä, mutta lisään tiedon aivojeni maustetietopankkiin vastaisuuden varalle. Ja koska on ylipäätään kivaa tietää asioita.

Tässä muutama löytö Food Market Herkun maustehyllyltä, joista olen viime aikoina innostunut. Reseptien kanssa, tietty!


mausteet (2 of 8).jpg

Fenkoli on yksi lempivihanneksistani, keittiön vakkarikamaa. Yleensä syön sitä yksinkertaisesti ohueksi siivutettuna, sitruunamehulla ja oliiviöljyllä maustettuna. Sellaisenaan täydellistä, mutta helposti varioitavissa melkein loputtomiin yhdellä tai kahdella ainesosalla. Tällä kertaa lisäsin jännitystä sumakilla ja pistaasipähkinöillä.

Sumakki on sumakkipensaan marjoista rouhittu mauste, jossa on todella pirteä, sitruksinen ja aavistuksen hapan maku. Lähi-idässä sitä käytetään maustamaan salaatteja, lihoja ja erilaisia mezejä. Itse rakastan sitä erityisesti paahdettujen perunoiden tai porkkanoiden kera, bataattiranskalaisten päällä, hummuksessa tai simppeleissä salaateissa.

Vinkki: Herkusta saa valmiiksi kuorittuja pistaasipähkinöitä irtomyynnistä kilohinnalla – loistava diili: kynnet säästyvät kuorimiselta, eikä tarvitse maksaa kuorista.

Keittiössäni on aina kaksi pulloa neitsytoliiviöljyä: edullisempi perusöljy kokkaamiseen ja parempi öljy maustamiseen. Tällaiset yksinkertaiset vihanneslisukkeet ovat juuri niitä hetkiä, kun korkataan se parempi pullo.


mausteet (5 of 8).jpg

Sumakilla maustettu fenkoli-pistaasisalaatti

(kahdelle lisukkeeksi)

1 fenkoli
loraus hyvää neitsytoliiviöljyä
1/2 sitruunan mehu
kourallinen kuorittuja pistaasipähkinöitä
1 tl sumakkirouhetta (tai maun mukaan)
suolaa
mustapippuria

Poista fenkolista kanta ja siivuta ohueksi mandolinilla tai veitsellä. Silppua fenkolin lehdet (eli ne tillin näköiset jutskat) ja säästä ne viimeistelyyn.

Levitä fenkoli lautaselle ja sekoita joukkoon oliiviöljy ja sitruunamehu. Mausta suolalla ja pippurilla.

Paahda pistaasinsydämiä kuivalla paistinpannulla pari minuuttia, kunnes ne saavat hieman väriä. Ripottele pistaasit, sumakki ja fenkolinlehdet salaatin päälle.


mausteet (3 of 8).jpg

Öljyistä puheenollen – myös niillä saa ruokiin kivasti erilaisia makuvivahduksia. Salaateissa kannattaa kokeilla esimerkiksi pistaasiöljyä, manteliöljyä tai kurpitsansiemenöljyä. Suosin aina kylmäpuristettuja öljyjä (ainoa poikkeus, jossa käytän käsiteltyä oliiviöljyä, on tämä jumalainen salaatinkastike, mutta sitä ei tulekaan syötyä ihan päivittäin). Herkussa on tosi hyvä valikoima erilaisia öljyjä ja monelle on hintalapussa makukuvaus, vähän kuin Alkossa viineille – ei siis tarvitse ostaa ihan sokkona.

Keittiössäni kuluu melko mojovasti oliiviöljyä, mutta olen viime aikoina yrittänyt tuoda muita rasvoja sen rinnalle, koska hajauttaminenhan on tunnetusti toimiva strategia. Tuoreempia suosikkejani ovat ghee, avokadoöljy ja macadamiaöljy. Macadamiaöljyssä on ihana voinen maku kuten macadamiapähkinöissä, ja neutraalin makunsa puolesta se sopii myös leivontaan ja jopa uppopaistamiseen. Avokadoöljyssä ja macadamiaöljyssä on korkea savuamispiste, eli ne ovat erinomaisia paistamiseen, ja sopivat myös meille jotka emme yrityksistä huolimatta ole oppineet tykkäämään kookosöljyn mausta.

Ghee eli kirkastettu voi on hieman tuoreempi tulokas keittiössäni. Se valmistetaan erottamalla voista vesi ja maidon proteiini. Kyseessä ei ole mikään high tech -prosessointi vaan tämän voi periaatteessa tehdä kotonakin paistinpannulla voiklöntille. Jäljelle jää paisto-ominaisuuksiltaan ja maultaan (ripaus toffeeta…) fantastinen voiöljy, joka säilyy huoneenlämmössä ja sopii yleensä myös niille, joille maitoproteiini tai laktoosi aiheuttaa oireita. Aivan parasta esimerkiksi pannareiden ja blinien paistamiseen. Ghee on ihanaa myös rasvakahvissa!

Näihin paahdettuihin “kukkakaalipihveihin” käytin macadamiaöljyä, koska se sopii mainiosti myös pähkinöitä sisältävän dukkahin kanssa.


mausteet (1 of 8).jpg

Dukkah on egyptiläinen pähkinöitä, siemeniä ja mausteita sisältävä mausteseos. Perinteisin tapa syödä sitä on dipata leipää oliiviöljyyn ja dukkahiin – tämä sopiikin loistavasti esimerkiksi brunssipöydän lisukkeeksi. Herkussa on useampikin dukkah joista valita, tuo Nomun on aika mieto.

Dukkah sopii kuitenkin ripoteltavaksi melkein mihin tahansa ruokaan, johon sopii pieni pohjoisafrikkalainen vivahdus. Ripottele salaatteihin, paahdettujen vihannesten päälle, avokadoleivälle, hummukseen, liharuokiin…

Curry on yksi niistä sanoista, jotka voivat tarkoittaa vähän mitä tahansa. Se minkä me yleensä miellämme curryksi ei kuitenkaan ole mikään yksittäinen mauste, vaan mausteseos. Intiassa käytetään mausteena myös oikeita kuivattuja currypensaan lehtiä (niitäkin saa Herkusta). Curryjauheista suosikkini on Urtekramin keskivahva curry – se sisältää 9 eri maustetta ja onkin siksi moniulotteisemman makuinen kuin moni muu. (Oma lukunsa ovat tietenkin thaimaalaiset currytahnat, joiden makumaailma on ihan erilainen kuin intialaistyylisissä.) Tykkään muutenkin tosi paljon Urtekramin luomumausteista – ne ovat edullisia, mutta hyviä.


mausteet (6 of 8).jpg

Paahdettua kukkakaalia, fetaa ja dukkahia

(2-4 annosta)

1 iso kukkakaali
1/2 dl kylmäpuristettua macadamiaöljyä
1 tl curryjauhetta
suolaa
mustapippuria

100 g fetaa
2 rkl dukkahia
1/2 sitruunan mehu

(silputtua korianteria tai persiljaa)

Lämmitä uuni 200 asteeseen (lempeä kiertoilma toimii tässä hyvin).

Poista kukkakaalista lehdet ja leikkaa siitä pituussuunnassa neljä noin 2 cm paksuista “pihviä” ja laita leivinpaperin päälle uunipellille. Sekoita curryjauhe öljyyn. Sivele puolet öljyseoksesta kukkakaalien päälle.

Paahda uunissa 15 minuuttia tai kunnes kukkakaali on kauniisti paahtunut reunoilta. Käännä pihvit ympäri, sivele toinen puoli öljyseoksella ja paahda vielä 10-15 minuuttia.

Anna jäähtyä hetki. Mausta sitruunamehulla ja ripottele päälle murusteltu feta ja dukkah. Silppua halutessasi päälle tuoretta korianteria tai persiljaa. Sopii syötäväksi lämpimänä tai kylmänä.


mausteet (8 of 8).jpg

Löysin tästä Ottolenghin uusimmasta keittokirjasta tosi mielenkiintoisesti maustetun lihapullareseptin. Ottolenghille tyypillisesti se oli omaan makuuni liian kommervenkkinen, joten yksinkertaistin hieman (okei, aika paljon), mutta pidin jännittävän makumaailman: maustepippuria, fenkolinsiemeniä, kurkumaa, savupaprikaa ja juuriselleriä. Mikä kombo – liemi olikin todella herkullisen makuinen.

Kuten fenkolia, rakastan myös fenkolinsiemeniä. Nepalilaisissa ravintoloissa on usein tarjolla fenkolinsiemeniä kulhossa, ja niitä on tapana rouskutella ruoan lusikallinen ruoan jälkeen. Tämä tapa on erittäin hyväksi ruoansulatukselle, ja olen kopioinut sen myös kotiin. Maku on lakritsinen ja vahva, ja voi vaatia hiukan totuttelua varsinkin sellaisenaan syötyä. Fenkolinsiemenistä voi hauduttaa myös teen, joka auttaa kaikenlaisiin vatsanpuruihin.


mausteet (4 of 8).jpg

Maustepippuri on maustemaailman kummajainen. Siihen törmää nimittäin lähinnä suomalaisissa perinneruoissa ja Jamaikan keittiössä. (Olen muutenkin miettinyt, että olisi mahtavaa tehdä tutkimusta mausteiden historiasta Suomessa – miksi esimerkiksi suomalaisen joulupöydän ja intialaisen keittiön mausteet ovat melkein yks yhteen samat kun muualla Euroopassa näitä mausteita ei ole pahemmin käytetty?)

Maustepippuri ei itse asiassa ole pippuri lainkaan, se vain on suomen kielessä saanut tällaisen harhaanjohtavan nimen (Jamaikalla mausteen nimi on pimento ja englanniksi allspice). Maustepippuri onkin maultaan ennemminkin makea ja aromaattinen kuin pippurinen.

Itse tykkään lihapullista yksinkertaisina ja lihaisina – jos haluat sellaisia kauniin pyöreitä ja pehmeitä lihapullia, voit lisätä taikinan joukkoon desin tai pari korppujauhoja sekä kananmunan. Niin Ottolenghikin tekee.


mausteet (1 of 1).jpg

Mausteiset lihapullat ja juuriselleriä

(2-4 annosta)

400 g luomunaudan tai -karitsan jauhelihaa
pieni nippu persiljaa
1/2 tl maustepippuria
1/2 tl suolaa
mustapippuria

400-500 g juuriselleriä
2 valkosipulinkynttä
2-3 rkl neitsytoliiviöljyä
1/2 tl kurkumaa
1 tl fenkolinsiemeniä
1 tl savupaprikaa

4 dl kanalientä
1 sitruunan mehu

tarjoiluun: silputtua persiljaa

Ota jauheliha huoneenlämpöön ainakin puoleksi tunniksi. Kuutioi juuriselleri ja silppua persilja ja valkosipuli.

Laita kulhoon jauheliha, silputtu persilja, maustepippuri, 1/2 tl suolaa ja mustapippuria. Sekoita käsin taikinaksi ja muotoile taikinasta lihapullia.

Kuumenna 2-3 rkl neitsytoliiviöljyä isossa kannellisessa paistinpannussa tai kattilassa. Ruskista lihapullia pari minuuttia, käännä ja ruskista toinen puoli. Nosta lihapullat kattilasta odottamaan.

Laita kattilaan öljyn sekaan juuriselleri, valkosipuli, kurkuma, fenkolinsiemenet ja savupaprika. Kuullota pari minuuttia. 

Laita lihapullat takaisin kattilaan ja lisää kanaliemi, sitruunamehu, suola ja mustapippuri. Anna kiehahtaa ja vähennä sen jälkeen levyn lämpö melko pienelle. Anna porista melko miedolla lämmöllä kannen alla n. 30 minuuttia. Ota sen jälkeen kansi pois ja anna porista vielä 10 minuuttia, jotta kastike keittyy hieman kasaan. 

Silppua päälle persiljaa. Tarjoile sellaisenaan tai haluamasi lisukkeen kanssa, esim. kukkakaalimuusin, riisin tai couscousin. Lusikoi päälle reilusti herkullista lientä!

***

Psst, Hullut Päivät alkavat näillä näppäimillä ja ainakin itselleni ruokaostokset Herkussa ovat perinteisesti olleet se paras syy uhmata hulinaa. Herkun tarjoukset näet täältä.

 

Hyvinvointi

Kukkujasta nukkujaksi

24.3.2019

 

Kaupallinen yhteistyö: Familon


unihygienia (2 of 6).jpg

Niin kauan kuin muistan, ihan lapsesta asti, olen kärsinyt univaikeuksista. Nyt kun olen viime aikoina tehnyt palautumisesta prioriteetin, minulle on selvinnyt eräs kiusallinen tosiasia: en ole kärsinyt unettomuudesta, vaan asenneongelmasta.

Tiedättekö nimittäin mitä? Ne vanhat tylsät vinkit ihan oikeasti toimivat. Mutta ainoastaan, jos niitä noudattaa. Se on vaatinut hieman epämukavaakin työtä itsensä kanssa – raadollisen rehellistä omien elämäntapojen tarkastelua, hieman itsekuria ja jopa tietyistä oman identiteetin palasista luopumista.

Tässä kuussa luin aivan älyttömän mielenkiintoisen kirjan, neurotieteilijä ja unitutkija Matthew Walkerin Miksi nukumme. Tämän kirjan sisältöä pitäisi opettaa kouluissa ja sen pitäisi olla pakollista lukemista jokaiselle pomolle, opettajalle ja poliittiselle päättäjälle. Se vakuutti lopullisesti jopa minut – ihmisen, joka on aina ollut ekana hereillä ja vikana sängyssä.


unihygienia (6 of 6).jpg

Vaikka valtaosa (!) kehittyneiden maiden aikuisista kärsii univajeesta, Walkerin mukaan vain häviävän pieni osa ihmisistä kärsii aidosta unettomuudesta. Suurin osa pystyisi korjaamaan asian muuttamalla omia elämäntapojaan – minkä olen nyt itsekin todennut. Itselleni ensimmäinen sysäys oli palautumisen mekanismien ymmärtäminen (tässä kirjoituksessa vinkkejä siihen – ne kaikki edistävät myös hyvää yöunta).

Toinen tärkeä asia on ollut unihygienia. Unihygienian noudattaminen on tieteellisten tutkimusten mukaan tehokkaampi keino uniongelmien hoitoon kuin unilääkkeet.

Mitä on unihygienia?

Unihygienialla tarkoitetaan yksinkertaisesti sellaisia käytäntöjä, jotka edistävät hyvää yöunta. Näillä seuraavilla asioilla olen itse saanut nukkumiseni mullistettua. Olen melko varma, että nistä on apua myös sinulle jos vain otat käyttöön ne myös käytännössä etkä vain ajatuksen tasolla.

Asennemuutos. Unesta on tehtävä prioriteetti ja se tarkoittaa joskus myös jostain luopumista. Se helpottuu, kun tekee itselleen selväksi, miksi haluaa nukkua enemmän ja paremmin. Jos et keksi yhtään hyvää syytä, lue Walkerin kirja. (Lue se, vaikka keksisitkin hyviä syitä – siitä opit noin tuhat lisää.)

On tärkeää myös tiedostaa, että nyky-yhteiskunta EI lähtökohtaisesti edistä riittävää nukkumista. Joskus se voi siis vaatia sitä, että toimii toisin kuin odotetaan – esimerkiksi ottaa nokoset kesken työpäivän tai kieltäytyy lukemasta viestejä illalla. Onneksi asenneilmapiiri on jo muuttunut siihen suuntaan, että kukaan ei taida enää pitää lyhyitä yöunia menestyksen ja tärkeän ihmisen merkkinä… kai. Toivottavasti.

Säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat, myös viikonloppuisin. Tämä on yleensä ensimmäinen ohje, kun aletaan hoitaa vakavia uniongelmia. Se on myös usein vaikein ja tylsin, koska sosiaalinen elämä ja vapaa-aika painottuvat niin vahvasti iltaan (ja koska nykyään tehdään ihan liikaa hyviä tv-sarjoja). Tämän kanssa haen itsekin vielä tasapainoa, mutta en ole vielä koskaan katunut yhtään hyvin nukuttua yötä.

Huolet ja tunteiden käsittely. Hesarin lasten tiedepalstalla oli pari viikkoa sitten hyvä kysymys: Miksi yöllä tulee mieleen pahoja asioita? Psykiatrian professori Tiina Paunio vastasi hyvin: “Yöllä unen tuloa odotellessa mieleen voi tulla sellaisia asioita, joita ei ole päivällä ajateltu ja koettu loppuun.”

Olen huomannut, että on tärkeää opetella jo päivän aikana pysähtymään erilaisten ajatusten ja huolien ääreen sekä opetella tuntemaan ikävätkin tunteet eikä vain sivuuttaa niitä ja touhottaa sokeana eteenpäin. Silloin tunteet ja ajatukset tulevat ja menevät eivätkä palaa vainoamaan illalla juuri siinä vaiheessa, kun pitäisi nukahtaa. Kannattaa tutkiskella myös omia rajoja – osaatko ja uskallatko sanoa, kun joku asia ärsyttää tai koet tulleesi kohdelluksi huonosti? Patoutuneet aggressiot ja käsittelemätön stressi johtavat paitsi yölliseen vatvomiseen, myös esimerkiksi hampaiden yönarskutteluun, joka on kroonistuneena helvetillinen vaiva.


unihygienia (1 of 6).jpg

Huutia addiktioille

Kofeiini. Kofeiinin suhteen kannattaa aloittaa rehellisyydestä itseään kohtaan: onko kahvikuppisi oikeasti kuppi, muki vai saavi, ja kuinka monta niitä menee päivässä? Nykyään juon vain yhden maltillisen kokoisen kahvin aamulla. Lounaalla ja toimistolla juon kofeiinitonta kahvia, mutta sitäkin korkeintaan kupin tai kaksi enkä enää iltapäivän jälkeen, sillä myös kofeiiniton kahvi sisältää nimestään huolimatta osan kahvin alkuperäisestä kofeiinista.

Kofeiini ei ainoastaan piristä, vaan aktiivisesti blokkaa aivojen oman “nukahtamiskemikaalin” adenosiinin toiminnan. Olen usein kuullut sanottavan, että kofeiinin vaikutus poistuu elimistöstä noin seitsemän tunnin aikana, mutta tämä on väärinkäsitys. 5-7 tuntia on kofeiinin puoliintumisaika. Jos siis juot kahvikupin tai energiajuoman iltapäivällä, siitä puolet jyllää elimistössä vielä myöhään illalla.

Alkoholi. Jo pieni määrä alkoholia heikentää unen laatua merkittävästi. Vaikka “yömyssy” saattaa auttaa nukahtamaan (kyseessä ei muuten ole luonnollinen nukahtaminen vaan ikään kuin aivojen “sammuminen”), unen laatu ja palauttavuus on heikkoa. Olen itse karsinut merkittävästi vain tavan vuoksi juotujen viinilasien juomista ja pyrin välttämään loppuillasta alkoholia kokonaan. Tylsää, mutta sen arvoista.

Valot ja etenkin led-valot. Valo myöhään illalla estää melatoniinin muodostumista aivoissa. Sammuta tehokkaat kattovalot jo muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa ja suosi tunnelmavalaistusta.


unihygienia (4 of 6).jpg

Läppärit, puhelimet ja tabletit. Tähän mennessä varmasti jokainen tietää, että ruutujen tuijottelu viivästyttää nukahtamista, mutta olen viime aikoina oppinut jotain kenties vielä mielenkiintoisempaa. Olen huomannut Oura-älysormusta käyttäessäni, että niinä öinä kun olen nukahtanut paperikirjan lukemisen sijaan läppärin tai puhelimen ruutua katselemalla, saan liian vähän erittäin tärkeää REM-unta. Walkerin kirja totesi huomioni paikkansapitäväksi. Vaikka siis nukahtaisit mukavasti Netflixiä katsellessasi tai somea selaillessa, sori kamu – unesi laatu on huonoa. Tämä itsepetos kannattaa lopettaa nyt heti. Siitä ei pääse yli eikä ympäri – ruudut eivät kuulu makkariin.

Ruutujen tuijottelu siis sekä blokkaa melatoniinin tuotantoa että heikentää unen laatua. Kaikissa laitteissa kannattaa laittaa päälle asetus, joka vaihtaa ruudun valon illalla sinisävyisestä keltaiseksi, koska sininen valo on aivoille illalla pahinta. Se ei kuitenkaan poista ruutujen unta heikentävää vaikutusta, ainoastaan hieman vähentää sitä.

Kuten minkä tahansa addiktion katketessa, myös näiden kohdalla aluksi olo voi huonontua. Kofeiinin, alkoholin tai laitteiden räpläämisen vähentäminen voi aluksi tehdä nukahtamisesta jopa vaikeampaa. Kannattaa silti kärsivällisesti jatkaa. Elimistölle ja mielelle on annettava aikaa korjata itsensä ja tottua uusiin tapoihin.

Unta edistävä makuuhuone

Viileä makuuhuone. Viileä makuuhuone edistää unta, koska nukkuminen vaatii ruumiinlämmön laskua noin yhden asteen verran. Kuulostaa loogiselta – onhan luonnossakin yöllä viileämpää kuin päivällä. Useimmille ihmisille ihanteellinen makuuhuoneen lämpötila on noin 18 astetta.

Sängyn pyhittäminen tarkoitukseensa. Erityisesti yksiössä asuessani minulla oli tapana tehdä töitä, katsoa leffoja, syödä ja yleisesti ottaen vain hengailla sängyssä. Nykyään pyrin siihen, että minulla on paikka, johon aivan tietoisesti menen nukkumaan. Unihygieniaohjeissa suositellaankin, että jos uni ei tule noin puolessa tunnissa, on syytä poistua sängystä tekemään jotain rauhallista tai rentouttavaa.


Vaatteiden suhteen olen aika minimalisti, mutta pyjamia omistan vinon pinon - pyjama pitää saada vaihtaa puhtaaseen usein. Unimaski Proloquesta.

Vaatteiden suhteen olen aika minimalisti, mutta pyjamia omistan vinon pinon – pyjama pitää saada vaihtaa puhtaaseen usein. Unimaski Proloquesta.

Pimeys. Jotkut tykkäävät pimennysverhoista, minulle parhaiten toimii unimaski. Sen olen huomannut verrattomaksi avuksi nyt, kun valon määrä on kevättä kohden suorastaan dramaattisesti lisääntynyt. Hyvän löytäminen voi kestää – tein ainakin kolme hutiostosta ennen kuin löysin oikeasti miellyttävältä tuntuvan maskin, joka myös pysyy päällä koko yön.

Puhtaus ja siisteys. Tämä on nyt ehkä sitten sitä kirjaimellista unihygieniaa. Ihmisen iho on pinta-alaltaan valtavan suuri elin, ja sitä irtoaa yön aikana melkoinen määrä hikeä, talia, kuollutta ihosolukkoa ja kosmetiikkaakin. On hyvä muistaa, että patjat, tyynyt ja peitot ovat hygieniatuotteita. Aamulla vuotava tai kroonisesti tukkoinen nenä voi olla merkki siitä, että vuodehygieniassa on parantamisen varaa.


Aerelle-tyyny ja Raita-pussilakanasetin tyynyliina.

Aerelle-tyyny ja Raita-pussilakanasetin tyynyliina.

Petivaatteiden säännöllinen pesu ja vaihto. Laadukasta patjaa voi hyvällä huollolla käyttää 10 vuotta, peitto suositellaan vaihdettavan neljän vuoden välein ja tyyny kahden. Peitot, tyynyt ja patjansuojukset kannattaisi myös pestä pari kertaa vuodessa! Familonin uusi Aerelle-tyyny on suunniteltu erityisen hyvin käyttöä ja pesua kestäväksi – sen luvataan olevan litistymätön. Kuulostaa hyvältä! Salaisuus on spiraaliontelokuidussa, joka palautuu muotoonsa useidenkin pesujen jälkeen.

Familonilla on myös maaliskuun ajan kierrätyskampanja, jossa vanhoja peittoja ja tyynyjä toimitetaan eläinsuojiin sekä lammastiloille eläinten iloksi. Sinisiä kierrätyslaatikoita löytyy esimerkiksi Citymarketeista, Sokoksilta ja Stockmanneilta, ja sinne voi vapaasti viedä omia vanhoja petivaatteita. Samalla voi halutessaan ostaa uudet tilalle etuhintaan. Katso täältä kierrätyspisteet sekä muut lisätiedot.

Nyt on siis hyvä aika vaihtaa sekä vanhat petivaatteet että vanhat tottumukset. Lupaan, että kumpikin auttaa matkalla kukkujasta nukkujaksi.

 

Koti Ruoka & juoma

Kimppu ja drinkki

22.3.2019

 


perjantai (3 of 3).jpg

Siitäkin huolimatta, että olen ollut freelancer tai yrittäjä melkein koko aikuisikäni ja teen melkein aina viikonloppuisinkin töitä, perjantai ei ole koskaan menettänyt hohtoaan silmissäni. Perjantaina ilmassa on eri tuntu, aina vain. Jotain taikaa.

Minulla on muutaman vuoden ollut perjantaitraditio nimeltä kimppu ja drinkki. Se on muotoutunut vuosien saatossa itsestään, perjantaihuumassa. Perjantaisinhan tekee usein mieli tehdä jotain vähän erityistä ja ehkä palkitakin itsensä kuluneesta viikosta.

Tradition nimi sinänsä kertoo melko tyhjentävästi, mistä on kyse. Viikonlopun startatessa haen kukkakimpun. Se saattaa olla rahatilanteesta ja fiiliksestä riippuen jokin kukkakaupan upeus tai kolmen euron tulppaaninippu marketista. Sillä ei ole väliä, tärkeintä on rituaali ja se, mitä se minulle merkitsee: sitä että olipa tilanne mikä tahansa, elämässäni on aina tilaa kauneudelle ja asioille, jotka ovat minulle tärkeitä. Olen päättänyt, että tiettyihin asioihin on aina varaa. Perjantaikimppu on yksi niistä.

Toinen tradition osuus on drinkki, ja se sisältää enemmän variaatiota. Se saattaa olla cocktail hienon hotellin aulabaarissa, tai pöytäviinit lähikuppilassa. Tai se saattaa olla sitruunalimppari tai Pellegrino kotisohvalla kylpytakissa. Aina fiiliksen ja tilanteen mukaan. Joskus juon sen seurassa, joskus yksin.

Juuri se, että perjantaidrinkki on toisaalta pysyvä traditio ja toisaalta joka viikko erilainen, antaa mahdollisuuden maksimoida sen tuoman ilon. Alan viimeistään perjantaiaamupäivällä fiilistellä drinkkiä. Missä juon sen? Kenen kanssa? Mitä lasissani on? Mitä laitan päälle? Mihin ilta johtaa?


perjantai (1 of 3).jpg

Olen etsinyt vaikka kuinka kauan muottia, jolla saisi tehtyä jättikokoisia jääkuutioita. Muutama viikko sitten löysin sellaiset viimein Granitista. Ne ovat mullistaneet juomaelämäni. Jäiden saaminen on Suomessa aina ongelma (en tajua miksei niitä myydä joka kaupassa) ja itse tekeminen on jotenkin ärsyttävää, suurin osa muoteista toimii tosi huonosti tai vähintäänkin aina unohtuu täyttää ajoissa (enkä nyt edes aloita niistä muovipusseista).

Jättikuutioita riittää yksi per lasi. Iso möhkäle sula ollenkaan niin nopeasti kuin tavalliset jääpalat, joten drinkki pysyy kylmänä pitkään vetistymättä eikä jäitä kulu yhtä paljon. Ostin saman tien kaksi muottia, joten vaikka unohtaisin täyttää toisen, pakastimessa on aina jäät ainakin neljään juomaan. Problem solved.

Jos teen kotona drinkin, se on melkeinpä aina negroni, lempidrinkkini. Tiukka, vähän kitkerä, kuitenkin mehukas.


perjantai (2 of 3).jpg

Negroni

1 osa Camparia
1 osa punaista vermuttia
1 osa giniä
jäitä
(suikale appelsiininkuorta tai appelsiiniviipale)

Lisää lasiin jäät ja kaikki ainesosat. Sekoita.

Jos haluat ekstramakua, voit hieroa appelsiininkuorisuikaleella lasin reunan. Itse lisään joskus myös kokonaisen appelsiiniviipaleen joukkoon.

Campari on tietenkin Negronin olennainen ja pyhä ainesosa, mutta rehellisyyden nimissä olen monesti käyttänyt Apérolia silloin kun Camparia ei ole ollut saatavilla, ja silläkin drinkistä tulee tosi hyvä.