Suitsuke palaa ikkunalaudalla, tuhkakeskiviikkona 2019.
Kalenteri muistutti, että tänään on tuhkakeskiviikko. Piti aamun aloittajaiseksi tarkistaa, mitä se tarkoittaakaan.
Laskiaistiistain tarkoitus on paitsi kinastella hillosta ja mantelimassasta (oma kantani: molemmat), olla karnevaalipäivä, jolloin hyvästellään maalliset ilot (carna-vale) ennen pääsiäistä edeltävää paastoa. Tuhkakeskiviikko puolestaan on paastonajan ensimmäinen päivä, jolloin kristityt ovat perinteisesti tehneet ihoonsa tuhkasta ristin merkiksi katumuksesta.
Katumus, hmm. En usko itsensä rankaisemiseen edes hengellisenä harjoitteena – uskon anteeksiantoon, armoon ja rakkauteen, myös itseä kohtaan. Ja siihen, että jokainen hetki on mahdollisuus valita uudestaan ja paremmin jos on tullut tähän asti sössittyä.
Tuhkassa on onneksi myös toinen symbolinen ulottuvuus – tuhkan keskeltä nousee uusi elämä. Feeniks-lintu, kaskettu maa. Ashes to ashes, dust to dust.
Ravitsemuspuolella moni vannoo säännöllisen paastoamisen nimeen, koska se antaa ruoansulatukselle levähdystauon. Hengellisissä perinteissä paastoon liittyy ajatus hiljentymisestä. Kun jätämme ruumiin nautinnot vähemmälle, jää tilaa hengen ravinnolle.
Ehkä täyteen tupatussa nykyajassa paaston aika on tarpeellisempi kuin koskaan. Ei niinkään katumuksen ja rankaisun näkökulmasta, vaan mahdollisuutena yksinkertaistaa, hiljentyä ja levähtää. Kuulostella omaa sisintään kaiken kirjaimellisen ja kuvaannollisen metelin ja ähkyn keskellä.
Siinä missä muslimien ja juutalaisten perinteessä paasto tarkoittaa konkreettista ruoasta kieltäytymistä, kristillisessä perinteessä on ennemminkin syöty simppelimmin ja kieltäydytty tietyistä asioista – perinteisimmin herkuista, alkoholista ja lihasta.
Ajattelen, että täyttääkseen syvällisimmän tehtävänsä paaston ei oikeastaan tarvitse edes liittyä ruokaan. Se voi olla taukoa mistä tahansa, mikä häiritsee elämässä olennaiseen keskittymistä tai tekee hallaa. Shoppailu, some, alkoholi, muiden tai itsensä kritisoiminen, juoruilu, tupakka, klikkijuttujen lukeminen… Ekopaasto-kampanjassa puolestaan kannustetaan tekemään paastonajaksi lupaus ympäristöystävällisemmistä elämäntavoista.
Päätin osallistua tänä vuonna suureen paastoon (se kestää tuhkakeskiviikosta pääsiäissunnuntaihin, eli 46 päivää). Keksin montakin asiaa joista luopuminen tekisi minulle hyvää, mutta tällä kertaa päätin luopua sokerista ja oikeastaan muistakin hiilihydraateista. Ei rangaistuksena, vaan rakkaudesta itseäni kohtaan. Olen nimittäin taas remontin keskellä jäänyt kamalaan sokerikoukkuun, tukeutunut pullaan ja sipseihin sen sijaan, että oikeasti käsittelisin stressiä ja muita negatiivisia fiiliksiä. Nautinnollisella herkuttelulla ja tunnesyömisellä on vissi ero – toinen on kivaa, toinen pelkästään vahingollista.
Sen lisäksi, että osallistun omalla tavallani suureen paastoon, aion aloittaa tänään myös toisen oman tuhkakeskiviikkoperinteeni. Illalla kirjoitan lapulle kaikki asiat, jotka olen valmis jättämään taakseni ja sen jälkeen poltan lapun tuhkaksi.
Hyvää feng shuita: rakkaat esineet ja ruukku-ukkelin levollinen ilme. Huonoa feng shuita: remontissa kärsineen viherkasvin heikko happi.
Kirjoitin aikaisemmin omasta tavastani ajatella ja toteuttaa feng shuita. Minulle feng shui ei siis ole mystiikkaa tai sitä että joka kodissa on pakko nököttää kolmijalkainen sammakko tai tuulikello. Minulle feng shui on yksinkertaisesti sitä, että mietin millaisia tunteita tilat ja esineet herättävät ja miten erilaisilla valinnoilla voi edistää omaa ja muiden hyvää oloa. Miten pitää tilojen energia hyvänä ja sopivasti virtaavana.
Oikeastaan koko remonttisaagani lähti näistä näkökohdista – vanhassa pohjaratkaisussa juuri se huone, jossa on aina hämärää tai suorastaan pimeää, oli valikoitunut olohuoneeksi. Makkarissa puolestaan riitti valoa. Se oli minusta silkkaa hullutusta ja päätin välittömästi vaihtaa huoneiden roolit toisin päin. Sitä varten pitikin sitten kaataa seiniä, purkaa komeroita, opetella muuraamaan, tasoittaa lattia ja mitä näitä nyt on…
Minulla on nyt ensimmäistä kertaa vuosiin oikea makuuhuone – se olikin yksi syy, miksi aloin alun perin etsiä nimenomaan kaksiota asuttuani vuosia yksiössä. Teen töitä kotona ja tuntui että yöuni kärsi hurjasti siitä, että tismalleen samassa paikassa olisi pitänyt osata olla tehokas ja toisaalta rentoutua. Näitä vinkkejä voi kuitenkin soveltaa myös yksiön makuunurkkaukseen.
Levon ja rauhan makuuhuone
Hyvän, levollisen yöunen edellytyksiä ovat ennen kaikkea rauha sekä tunne siitä, että on turvassa. Makuuhuoneen ensisijainen tarkoitus on tarjota paikka, jossa voimme levätä ja ladata energiavarastomme, joita päivän aktiviteetit kuluttavat.
Lähtökohtaisesti makkariin kannattaa valita rauhoittumista tukevia värejä. Perinteisesti sellaisina pidetään erilaisia harmaan, beigen, sinisen ja vihreän sävyjä. Punaisia, oransseja ja keltaisia puolestaan pidetään aktivoivina.
Värit, äänet, ihmisvilinä ja kaupungin hälinä ovat minulle rakkaita ja inspiroivia, mutta myös kuluttavia. Koti on minulle paikka, jossa toivun muun maailman aistiärsyketulvasta, joten minun kodissani on oltava neutraali sävymaailma ja harmoninen tunnelma. Yleensä suosin sisustuksessa valkoista, mutta tämän makkarin remontoin erilaisilla hiekan säviyllä. Ne ovat minusta nimittäin vieläkin rauhoittavampia kuin valkoinen, joka voi olla myös energisoiva ja valoisa.
Petauksessa on Familonin uudet Loimi-pussilakanat, jotka sujahtivat luontevasti osaksi hiekansävyistä sisustusta. Olen ollut hieman ujo kuosillisten lakanoiden suhteen, mutta kun sävymaailma on pelkistetty ja rauhallinen, voi kuosejakin sekoittaa ilman että homma menee turhan räväkäksi.
Jos suinkaan mahdollista, makuuhuoneeseen ei kannata laittaa työpöytää, kuntoilulaitteita tai muutakaan aktiivisesta elämästä tai suorittamisesta muistuttavaa. Jos työpöydälle ei ole muuta paikkaa, pidä paperit, laitteet ja muut työasiat laatikoissa poissa silmistä.
Älä kasaa massiivisia pinoja lukemattomia kirjoja yöpöydälle, koska ne saattavat alitajuisesti herättää stressiä tekemättömistä asioista.
Työpöydälle ei ole kotonani muuta paikkaa kuin makuuhuone, mutta pidän työstä muistuttavat rojut laatikoissa piilossa ja pyrin tekemään ikävimmät ja stressaavimmat työt kodin ulkopuolella. Apinavalaisimessa oli minusta erinomainen feng shui työpisteeseen – se muistuttaa, että työnteonkaan ei tarvitse olla niin vakavaa… Jakkara on väliaikainen kunnes löydän sopivan tuolin. Etsin myös inspiroivaa katseltavaa seinälle.
Kasveissa on paljon elinvoimaista energiaa, joten niitä kannattaa makuuhuoneeseen sijoitella maltillisesti. Kuten aina feng shuissa, kasvien tulisi olla hyvinvoivia (ja elossa).
Taide kotiin kannattaa muutenkin valita tarkasti, mutta etenkin makuuhuoneessa on syytä välttää kuohuttavia kuvia, olivatpa ne sitten poliittisesti kantaaottavia teoksia tai kuvia tyrskyävistä meristä.
Klassisen feng shuin mukaan peili tulisi sijoittaa makuuhuoneeseen niin, että et itse näe itseäsi siitä nukkuessasi. Tämä voi häiritä rauhoittumista ja unta.
Sulje makuuhuoneen ovi yöksi. Se sulkee kirjaimellisesti muun maailman hälyt makkarin ulkopuolelle ja rajaa tilan rauhoittumiselle. Makkarin oven sulkeminen tietoisesti päivän päätteeksi voi olla kuin pieni rituaali, joka merkkaa siirtymistä tekemisestä lepoon.
Makuuhuoneen tärkein huonekalu on tietenkin sänky, ja siitä feng shuissa riittää ajatuksia ja sääntöjä! Minusta monissa niissä on järkeä, kun miettii ihmisen evoluutiota. Itse olenkin sijoitellut sänkyni klassisen feng shuin mukaan, vaikka sänky makkarin hienon ikkunan alla olisikin ollut näyttävämpi ratkaisu. Etenkin pienissä asunnoissa monia oppeja voi kuitenkin olla mahdotonta noudattaa, eikä niitä tietenkään kannata ottaa liian vakavasti.
Kannattaa kuitenkin olla asioille avoin ja testata erilaisia juttuja. Joskus voi yllättyä, miten pelkästään yhden huonekalun siirtäminen muuttaa koko huoneen fiiliksen!
Sängyn tulisi olla ehjä ja tukeva. Oma sänkyni on feng shui -katastrofi (tai no, oikeastaan katastrofi millä tahansa mittapuulla). Ostin sen viime kesänä halvalla ja kiireessä, kun pelkäsin että hurjilla helteillä futonini homehtuu pohjasta jos pidän sitä lattialla, enkä ehtinyt säästää rahaa kunnolliseen sängynrunkoon. Sälepohja on romahtanut kaksi kertaa kesken unien ja ulkomuotokin on kiikkerä – tämä sänky ei siis todellakaan ruoki stressittömiä ja levollisia yöunia! Uusi sängynrunko onkin ehdottomasti hankintalistalla seuraavaksi, mutta tällä kertaa aion etsiä ja säästää rauhassa, jotta en joudu ojasta allikkoon.
Hyvää feng shuita: sängyn sijoittelu, puhdas sängynalunen, sängynpääty, parilliset esineet, symmetria ja peili, josta en näe itseäni nukkuessani. Huonoa feng shuita: kiikkerä ja rikkinäinen sänky.
Sängyn pääty kannattaa aina asettaa seinää vasten. Ehdoton nou-nou on keskelle huonetta sijoitettu sänky. Kun sängyn pääty on sijoitettu seinää vasten, on nukkuessa selusta turvattu ja olo siten levollinen. Sängyn ei ole myöskään hyvä olla suoraan ikkunan alla.
Feng shuissa sängyssä on aina pääty – samasta syystä kuin tukevassa selkänojallisessa tuolissa tulee turvallisempi ja rentoutuneempi olo kuin jakkaralla istuessa, on nukkuminen miellyttävämpää kun pään takana on pääty.
En ole tainnut koskaan ennen edes ajatella sängynpäätyjä mutta nyt kun huomaan sisustavani koko ajan enemmän ja enemmän feng shuin mukaisesti hankin sellaisen. Sängynpääty luo myös viimeistellymmän ja ylellisemmän, jotenkin hyvällä tavalla aikuisemman fiiliksen makuusoppeen. (Olen huomannut, että rakennan nyt muutenkin selkeästi ensimmäistä “aikuista” kotiani, mutta siitä ehkä lisää toiste.)
Oma sängynpäätyni on sekin Familonilta – se näyttää tukevalta, mutta on ihanan kevyt liikutella. Olen nähnyt samaisen sängynpäädyn kaverin kotona yhdistettynä runkopatjaan, ja yhdistelmä oli erittäin luxe. Päädystä on olemassa versio sekä parisängyille että 80-120-senttisille sängyille.
Sänkyä ei kannata sijoittaa suoraan kattoparrun tai muun raskaan rakenteen alle. Se voi alitajuisesti herättää pelon siitä, että jotain tippuu yöllä päälle. Samasta syystä en enää myöskään laita tauluja suoraan sängyn yläpuolelle.
Siinä missä pääty on hyvä pitää seinää vasten, sängyn toista sivua ei kannata työntää seinää vasten jos ei ole aivan pakko. Feng shuissa ajatellaan, että energian on annettava kiertää ja siksi esineiden väliin jätetään mielellään ilmaa ja tilaa.
Tästä syystä feng shuin mukaisessa sängyssä on jalat, jotta energia pääsee kiertämään sängyn alla. Tavaroiden säilyttämistä sängyn alla ei myöskään suositella. Sängynalunen kannattaa tietenkin pitää puhtaana myös villakoiravieraista.
Feng shuissa sängyn sijoittelu niin että jalat osoittavat nukkuessa suoraan ovelle on huono juttu – sillä on jopa ilahduttava nimi, ruumisarkkuasento. Tämä liittyy energiavirtauksiin joten siihen voi uskoa tai olla uskomatta. Itse huomaan alitajuisesti aina valitsevani istumapaikan, jossa näen ovelle mutta en istu suoraan sitä päin. Uskoisin, että jos toimin näin valveilla, minulla on rentoutunein olo jos noudatan samaa periaatetta myös nukkuessani.
Rakkauden makuuhuone
Kodin tiloista makuuhuone on tietenkin selkeimmin yhteydessä rakkauselämään, ja siksi makuuhuoneeseen liittyy feng shuissa hurjasti uskomuksia, sääntöjä ja suoranaisia taikatemppuja – ihmisethän ovat kautta aikain halunneet keksiä loitsuja ja liemiä, jotka tekevät onnekkaaksi rakkaudessa.
En henkilökohtaisesti usko siihen, että millään tavaralla tai sananparrella itsessään olisi maagisia taikavoimia – jos jokin kolikko, rukous, kristalli tai vaikka pari vanhoja kalsareita tuntuu olevan “onnekas”, minusta se johtuu siitä että olemme itse antaneet sille voiman tuottaa onnea.
Mutta uskon ehdottomasti, että voimme rakentaa ympäristömme niin, että siellä on tilaa rakkaudelle tulla ja olla.
Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että makuuhuone on kummankin parisuhteen osapuolen mielestä viihtyisä paikka olla, eikä se ole täynnä vain toisen koriste-esineitä tai harrastuskamoja tai ylipäätään asiaan liittymätöntä elektroniikkaa, likapyykkejä ja työasioita.
Muorinkukan lehdet ovat pyöreät, pehmeät ja muistuttavat vähän sydäntä – erinomainen valinta makuuhuoneeseen.
Jos haluaa löytää rakkauden, kannattaa miettiä onko kodissa fyysisesti tilaa toiselle ihmiselle. Vaatekaapissa, eteisessä, sängyssä? Usein fyysinen tila heijastelee henkistä tilaa (ja toisin päin).
Feng shuissa on tärkeää, että sängyn kummallakin puolella on yöpöytä ja mielellään valo. Itse myös petaan aina kaksi peittoa ja kaksi tyynyä – osittain siksi, että käytän molempia, mutta osittain myös siksi että parisänky yhdellä peitolla ja tyynyllä on vähän lässähtänyt ja surullinen näky.
Perinteisesti feng shuissa kehotetaan suosimaan makuuhuoneessa parillisia määriä muissakin esineissä, esimerkiksi kukissa, kynttilöissä jne.
Makuuhuoneeseen kannattaa valita tavaroita, jotka herättävät rakkaudellisia, pehmeitä ja lempeitä fiiliksiä. Se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.
Valokuvat sukulaisista eivät välttämättä edistä intohimoista rakkauselämää. Olisiko niille parempiakin paikkoja kuin makuuhuone?
Taiteessa on hyvä välttää yksinäisiä ja sulkeutuneita hahmoja. Jonkun teorian mukaan alastomat vartalot tauluissa ja veistoksissa ovat makkarissa erittäin hyvää feng shuita – niitähän onneksi taiteessa riittää!
Ilon ja inspiraation makuuhuone
Vaikka tässä olenkin paljon kirjoittanut rauhasta ja levosta, tietenkin makkarissa voi ja kannattaa olla myös iloa! Ilo ja rauha eivät missään nimessä sulje toisiaan pois, vaikka siihen harhaluuloon usein törmääkin.
Kuten aina, kaikki lähtee siisteydestä ja siitä, että huoneesta on karsittu pois kaikki tavarat, jotka herättävät raskaita, ikäviä tunteita tai huonoja muistoja.
Mietin mielelläni mitä näen silloin, kun oleilen kodissa tietyssä paikassa tai teen jotain arkista askaretta. Makuuhuoneessa mietin etenkin, mitä näen viimeiseksi ennen nukahtamista ja ensimmäiseksi herätessäni. Yritän aina sijoittaa sängyn niin, että näen ulos ikkunasta. Jos taivas sattuu aamulla olemaan sininen, alkaa päiväni heti hymy huulilla.
Yöpöydälle ei yleensä suositella laitettavan kasveja, mutta minulla on aina yöpöydällä kukkia, koska tulen heti iloiseksi kun aamulla herätessäni näen ne.
Rakastan rottinkista liinavaatekaappiani, joten olen sijoittanut sen suoraan sänkyä vastapäätä. Sen päälle olen laittanut iloa tuovia tavaroita – yksi lempparihuonekasveistani, joskus leikkokukkia, kauniita esineitä sekä kirjoja, jotka muistuttavat niistä asioista tai tunteista joita haluan elämääni.
Kuvassa lempimateriaalejani – puu, lampaankarva, rottinki ja pellava. Feng shuissa esillä oleva pyykkikori on perinteisesti huono juttu, mutta itselleni tulee lakanapyykistä rentoutunut ja turvallinen sunnuntaiolo. Pyyhe on Familonin hamam-pyyhe uudessa tummemmassa värissä, josta tykkään kovasti.
Kaikkialle kotiin kannattaa valita miellyttäviltä tuntuvia materiaaleja, mutta erityisesti makuuhuoneessa niiden merkitys korostuu. Rakastan pellavalakanoita ja untuvapeittoja, pehmeitä tohveleita ja vilttejä ja silkinpehmeitä yöpaitoja ja aamutakkeja.
Luonnonmateriaalit hengittävät, joten nukkuminen on mukavampaa, ja pehmeät materiaalit rauhoittavat parasympaattista hermostoa. Se on rauhoittumisen ja yöunien kannalta hyödyllistä. Mutta uskon myös että kun tarjoamme kehoillemme miellyttäviä tuntoaistimuksia kodin materiaalien ja vaatteiden kautta, se herkistää meidät myös muunlaiselle kosketukselle ja nautinnolle. Ja se ei liene makkarissa koskaan huono asia!
Näkymä sängystä. Kauniit esineet, inspiroivat kirjat – ja pyykit.
Jos en sitä jo tiennyt, nytpä tiedän: tähän aikaan vuodesta alan näemmä himoita keltaista yhtä varmasti kuin marraskuussa glögiä ja marsipaania.
Olen koko viikon paennut remontin loppusuoraa keltaisiin fantasioihin – mimosakimppuihin, Italia-unelmiin ja vaatebrändien kevään lookbookeihin joista etsin keltaista silkkipuseroa.
Pari päivää sitten huhkin pitkän päivän ja sain kaaoksen kesytettyä ja tavarat paikoilleen. Remontista muistuttavat enää auki revityt pistorasiat (ja tietenkin se, että niistä ei tule sähköä. Yllättävällä tavalla hankaloittaa elämää nykypäivänä). Juhlistin sitä ostamalla kukkakaupasta ison kimpun mimosaa.
Postissa tuli myös uusi keittokirja. Olen ostanut jokaisen Yotam Ottolenghin keittokirjan sen jälkeen, kun kerran asioin hänen ravintolassaan Lontoossa ja rakastuin Ottolenghin kasvispitoiseen, lähi-idästä makumaailmansa ammentavaan ruokaan. En ole koskaan kokannut kirjoista yhtäkään reseptiä, koska Ottolenghin ohjeet ovat omaan makuuni kovin kommervenkkisiä. Pelkästään raaka-aineluettelo on yleensä niin pitkä, että tarvitsen huikan sen lukemisen jälkeen. Lahjoitinkin kaikki ne kirjat jokin aika sitten pois, koska tajusin että minusta ei koskaan tule se ihminen.
Tätä kirjaa kohtaan odotukset ovat optimistiset, onhan sen nimi sentään SIMPLE. Aion ottaa kirjan tehokäyttöön heti, kun upouudessa keittiössäni on sähköt.
Keltaisen lisäksi kiinnostaa nyt nimittäin kaikki yksinkertainen. Ja kevyt. Hyvällä tavalla helppo.
Taidan varata ensi viikolle kampaajan ja leikata kuolleet latvat veks.
Keventää kuormaa.
Yksinkertaistaa.
Kuinka kiinnostavaa, että talvi ja remonttiputki ovat lopuillaan samaan aikaan. On aika syntyä uudelleen. Monellakin tavalla.
Juuri nyt inspiroi: tämä kuva Axel Vervoodtin suunnittelemasta olohuoneesta. Kuva: Laziz Hamani.
