Käsintehtyä

Sateisena ja olemukseltaan syksyisenä päivänä teki mieli oikein hurmostella kotia ja sisällä olemista. Päätin leipoa jotain.

Koska kaapissa oli pepperonia, päädyin pizzaan.

(Pizzan puolesta puhui myös punaviini, tuo sateisten muka-syyspäivien juoma numero yksi.)

En edes muista, milloin viimeksi olisin leiponut jotain, joka vaatii käsin vaivaamista ja kohottamista. Siinä on kyllä fiilistä. Olin unohtanut miten hyvältä tuntuu upottaa kädet taikinaan. Tai ei oikeastaan edes se, vaan se pyörittely ja vaivaaminen. Jonkin muovailu omin käsin.

Pitäisiköhän mennä keramiikkakurssille?

Liedellä näytti siltä, että siinä on tapahtunut teloitus. Mutta minun keittiössäni teloitetaan korkeintaan unelmia kiinteämmistä kesävartaloista.

Rapatessa roiskuu, mutta tomaattikastiketta tehdessä vasta roiskuukin.

En jaa pizzapohjan ohjetta, koska minulla ei ole mitään erityisen hyvää. Mutta hiton hyvän tomaattikastikkeen osaan tehdä. Ja sehän on pizzassa toiseksi tärkeintä pohjan jälkeen.

Se menee näin:

Tomaattikastike pizzalle

(2-3 pizzaan)

iso loraus neitsytoliiviöljyä
1 salottisipuli
2 valkosipulinkynttä
200-300 g paseerattua tomaattia
1 rkl tomaattipyrettä
iso loraus punaviiniä
1 tai 2 tl kuivattuja yrttejä (basilika, oregano, timjami, rosmariini – vähintään kahta näistä)
1 tl sokeria
hyppysellinen chilijauhetta (tämän ideana on tuoda makuun syvyyttä, ei niinkään tulisuutta)
suolaa
reilusti (!) mustapippuria myllystä

Hakkaa sipuli ja valkosipuli pieneksi. Kuumenna kasarissa oliiviöljy ja kuullota sipuli ja valkosipuli. Lisää kaikki muut aineet, kiehauta ja keitä kasaan miedolla lämmöllä ainakin puoli tuntia (kuten kuvasta näkyy, roiskesuojaa kannattaa harkita). Mitä pidempään annat soosin hautua, sitä parempaa siitä tulee.

Jos soosia jää yli pizzoista, sen voi käyttää seuraavana päivänä vaikka pastakastikkeena sellaisenaan tai esimerkiksi chorizolla jatkettuna. Mi