Tuntuu hassulta kirjoittaa tänään jostain muusta, kun koko maailmassa on tällä hetkellä vain yksi puheenaihe. Mutta aion silti, tai oikeastaan juuri siksi, kirjoittaa makuuhuoneen sisustuksesta. (Sitä paitsi, jos zombie-apokalypsi saapuu, on ainakin syytä viihtyä kotona.)
Olen viime kuukausien aikana tehnyt pientä päivitystä olkkarin ja makkarin sisustukseen – nyt kun remontin valmistumisesta on kulunut aika lailla tasan vuosi, alkaa huomata mikä kotona toimii ja mikä ei.
Etsin tänne makkariin kuukausikaupalla sopivaa säilytyskalustetta huutokaupoista ja Torista, mutta lopulta vähän yllättäen se löytyikin Ikeasta.
Tässä Stockholm-senkissä oli kaikki mitä kaipasin – oikeat mitat, tukeva mutta ilmava fiilis ja vetolaatikot ylhäällä. (En koskaan lakkaa puhumasta vetolaatikoiden puolesta.) Vintage-kaapeissa on se haaste, että ne ovat kauniita ulkoa mutta sisuksiltaan usein kovin epäkäytännöllisiä. Tässä Ikean senkissäkin saisi minun puolestani olla vetolaatikot koko matkalta, mutta onneksi ainakin ylhäällä.
Pieni villamatto on Annolta.
Nyt hiljalleen etenevänä projektina etsin senkin yläpuolelle sopivia tauluja. Paikka on tärkeä, koska senkki on suoraan sänkyä vastapäätä. Mitä ikinä sen ylle ripustankaan, näen sen viimeisenä illalla ennen kuin nukahdan ja ensimmäisenä aamulla kun herään. Sen pitää siis olla jotain mistä tulee erityisen hyvä fiilis, muttei kuitenkaan liian energisoiva tai rauhaton.
Senkin päällä käy nojailemassa vuorotellen milloin mikäkin teos, jotta saan vähän tunnusteltua oikeaa fiilistä. Juuri nyt siinä on Aino Sindan grafiikka ja pieni öljymaalaus, jonka olen saanut lahjaksi 15 vuotta sitten.
Nyt on muuten ihan täydellinen tilaisuus löytää kotiin taidetta, kun Taidemaalariliiton teosvälitys on taas Kaapelitehtaalla käynnissä 15.3. asti. Tuolta löytyy usein teoksia myös pienemmälle budjetille ja siellä on ihana käydä katselemassa vaikka ei olisikaan ostohousut jalassa. Tapahtumasta saa hyvän yleiskuvan siitä, mitä suomalaisessa maalaustaiteessa tapahtuu juuri nyt.
Pari päivää sitten eräs unelmani toteutui: törmäsin kadulla kukkia täynnä olevaan ämpäriin, jossa luki SAA OTTAA.
Olen kuullut urbaania legendaa että tällaista tapahtuu, mutta aijaijai sitä hetkeä kun se osui omalle kohdalle. Otin ämpäristä nämä neilikat ja kaksi leijonankitaa. Kiitos ihanalle kukkakauppiaalle, en ole vieläkään lakannut fiilistelemästä hyvää onneani.
Pikkumaljakko on Marimekon Flower. Lamppu on Iittalan vanhempaa tuotantoa ja nimeltään Kuukuna. Kupposen olen tehnyt jollain ekoista keramiikkakursseistani. Se on kökkö ja rakas.
Sain vihdoin oikean, kunnollisen lukulampun! Ihan hyvä asia ihmiselle, joka lukee joka ilta. (Aikaisemmin siristelin tuon Kuukunan tunnelmavalossa.)
Tämä lamppu on ollut ensin äidillä, sitten minulla, sitten taas äidillä ja nyt taas minulla. Huonekalut, astiat ja sisustustavarat seilaavat usein minun ja äidin kotien välillä. Suosittelen etsimään lähipiiriin jonkun sisustusihmisen jonka kanssa voi vaihdella tavaroita, niin ei tarvitse aina ostaa jotain uutta.
Keraamisen maljakon olen löytänyt Momonosta, joka on ihana sisustusliike Helsingin Kaartinkaupungissa.
Tämä oli tärkeä hetki: ensimmäinen kerta puoleen vuoteen kun aurinko ylettyi makkariin asti. Pieni kaistale, suuri asia.
Makkarin seuraava ja toivottavasti viimeinen isompi projekti on asentaa huomaamaton verhotanko katonrajaan. Kotini ylivoimaisesti paras asia ovat nuo upeat vanhat kaari-ikkunat. Muuttaessani tänne aivan ensimmäiseksi ruuvasin verhotangot alas, koska ne peittivät ikkunoiden upean muodon kokonaan. Olen ollut siitä asti ilman verhoja, ja kieltämättä toisinaan kaipaan niitä. Mutta en niin paljon, että uhraisin kaari-ikkunat sen takia.
Nyt keksin, että voisin asentaa koko seinän mitalta kiskon, jolloin verhon voisi vetää sivuun huoneen nurkkaan, siis ihan kuin hotelleissa. Minä saisin verhot ja kaari-ikkuna saisi jatkaa elämäänsä huoneen tähtenä.
Idea valmis, toteutus kysymysmerkki.
Tämän ihmeempää asiaa ei ole tänään, mutta haluan toivottaa kaikille hyvää ja rentouttavaa viikonloppua. Nyt on erityisen tärkeää vaalia hyvää oloa ja iloa ja pitää huolta itsestään, joten tehkää jotain ihanaa. This too shall pass.