Ovi, joka tekisi mieli avata. Helsinki lokakuu 2018.
Olen löytänyt itseni uudenlaisesta tilanteesta tämän remontin keskellä: olen kykenemätön ajattelemaan. Siis mitään muuta kuin remonttia. Kun mieleeni pyrkii johonkin muuhun liittyvä ajatus, kovalevyni ei yksinkertaisesti pysty prosessoimaan sitä.
No, suurin osa ajatuksista saakin mennä. Nehän ovat pääasiassa mölyä ja tauhkaa. Mielen spämmiä.
Mutta joukossa on herkkujakin. Sellaisia ajatuksia, jotka haluaisin ajatella loppuun. Niille olen kehittänyt systeemin. Laitan ajatukset kuvitteelliseen laatikkoon ja pistän kannen kiinni.
Laatikoiden kansiin liimaan etiketin:
Juttuja, jotka haluan kirjoittaa
Ihmisiä, joille haluan soittaa
Kirjoja, jotka haluan lukea
Unelmia ja haaveita (lajitelma pieniä ja isoja)
Bisnesideoita
Podcasteja, jotka haluan kuunnella (Voisi luulla, että podcasteja voisi kuunnella samalla kun remontoi, mutta ei. Ne herättävät ajatuksia, joita en pysty ajattelemaan.)
Näyttelyitä ja elokuvia, jotka haluan nähdä
Tapoja, joihin haluan palata (ja muutama uusi, jota haluan kokeilla)
Ruokia, jotka haluan kokata
Kun remontti on tehty, aion avata laatikot. Ajatella taas kaikenlaista, suunnitella, innostua vaikka mistä (siis muustakin kuin oikaisulaasteista ja saumausaineista). Kaikki ne laatikot ihanine ajatuksineen odottavat. Jouluaatto lokakuussa!
