Ruoka

Leffaillan ykköseväs: quesadillat

15.9.2015

quesadillat-(1-of-2)

Yhtenä päivänä halusin viettää omassa ylhäisessä seurassani leffailtaa ja mieleni teki kunnon eväitä. Leffailta ja quesadillat kulkevat käsi kädessä, kylmä kalja muodostaa harmonisen kolmion kärjen.

Quesadillat ovat vähän kuin meksikolainen versio lämpimistä voikkareista – helppoja tehdä, sopivat lauantai-iltaan kuin chili salsaan, ja niihin voi käyttää kaikenlaisia jääkaapista löytyviä jämiä.

quesadillat-(2-of-2)Jämistä syntyivät nämä minunkin quesadillat. Täytettä voi soveltaa mielen mukaan, mutta perusperiaate on aina sama: tortilla ja juustoa. Meksikossa quesadillat olivat yleensä tosi simppeleitä, juuston lisäksi niissä oli ehkä yksi toinen täyte jos sitäkään. Juustoksi käy mikä tahansa mistä tykkäät, meksikolainen juusto ei maistu oikeastaan miltään.

Tein itse lisukkeeksi riisutut versiot pico de gallosta ja guacamolesta, toisin sanoen käytin niitä aineksia mitä kaapista löytyi. Myös sriracha tai valmis salsa sopii näiden kanssa, jos haluaa päästä vielä helpommalla. Joku soosi näiden kanssa kuitenkin on hyvä olla.

Quesadilla on kuin tehty soveltajille ja jämien hyödyntäjille, joten en nyt lisännyt mitään tarkkaa reseptiä. Tämä on rento ruoka, jossa moiset ovat vain tiellä.

Yhdestä isosta tortillasta tulee aina kaksi quesadillaa. Sanoisin, että kannattaa varata ainakin 2 tortillaa per syöjä. Kaikki menevät aina, oli niitä kuinka paljon tahansa.

Quesadillat

isoja vehnätortilloja
juustoraastetta (reilusti)

yhtä tai useampaa vihannesta: esim. sipuli, paprika, kesäkurpitsa, sienet
(halutessasi esim. kanaa)
chiliä tuoreena tai kuivattuna
suolaa
mustapippuria

paistamiseen öljyä

tarjoiluun: tuoretta korianteria, salsaa, guacamolea, pico de galloa, srirachaa…

Leikkaa vihannekset melko pieniksi paloiksi. Paista vihannekset (ja kana, jos käytät) paistinpannulla kypsiksi. Mausta chilillä, suolalla ja pippurilla.

Laita iso vehnätortilla kuumalle paistinpannulle (ei tarvitse öljyä, käytä mieluiten valurautapannua). Ripottele toiselle puolelle paistettuja vihanneksia, kanaa sekä melko reilusti juustoraastetta. Käännä toinen puoli täytetyn pälle niin, että saat puolikuun muotoisen rakennelman.

Paista kummaltakin puolelta kauniin ruskeaksi, kunnes juusto sisällä sulaa. (Pannu saa olla melko kuuma, mutta varo polttamasta.)

Tarjoile kuumina. Lusikoi sooseja tortillan päälle tai väliin.

Elämä Kulttuuri

Kuvausvinkki: Mikä ihmeen aukko?

13.9.2015

Kuvistani kysytään usein samoja juttuja: Millä objektiivilla saa taustan noin kivasti sumenemaan? Miten kuvista saa noin valoisia? Miten kuvaat hämärässäkin ilman salamaa? 

Kaikissa kysymyksissä vastaukseen liittyy aukko. Se on ihan valokuvaamisen perusasioita, joka tuntuu kuitenkin todella monelle olevan aivan vieras käsite. Siksipä päätin nyt avata aukon käsitettä amatööriltä toiselle -hengessä.

aukko (1 of 4)

f/1,6

aukko (2 of 4)f/3,5

Aukolla tarkoitetaan objektiivissa olevaa reikää, josta valo pääsee kameran sisään. Aukon kokoa voi säätää kameran asetuksista, mutta objektiivin rakenne määrittää sen kuinka iso tai pieni aukko on mahdollista valita. Tämän enempää aukon mekaniikkaa ei tarvitse perusharrastelijan ymmärtää, kunhan muistat: mitä isompi aukko, sitä enemmän valoa pääsee läpi. Mitä enemmän valoa, sitä valoisampi kuva. Tämän vuoksi objektiivilla, jossa on iso aukko, pystyy kuvaamaan melko hämärissäkin olosuhteissa ilman salamaa. (Kuvan valotukseen vaikuttaa toki moni muukin asia, mutta keskitytään nyt aukkoon.)

Valotuksen lisäksi toinen asia, johon aukko vaikuttaa, on syväterävyys. Tällä viitataan juuri siihen “sumeaan taustaan” eli siihen, kuinka suuri alue kuvasta on tarkkana sen kohteen lisäksi, johon olet tarkentanut.

Nämä kolme kuvaa ikkunalaudalta (yllä ja alla) on otettu samalla 50 mm objektiivilla, mutta eri kokoisella aukolla. Huomaatko, miten kuva muuttuu? Kiinnitä huomiota kuvan alla olevaan f-lukuun.

aukko (3 of 4)f/10

Aukon suuruus mitataan f-luvulla. Esimerkiksi objektiivin nimessä  f/1.8 tarkoittaa sitä, että objektiivin suurin mahdollinen aukko on 1.8. Kun puhutaan “valovoimaisista objektiiveista”, tarkoitetaan nimenomaan objektiiveja, joissa on suuri aukko. Jotta homma ei olisi liian helppoa, mitä pienempi f-luku on, sitä suurempi on aukko. 

Ensimmäisessä ikkunanlautakuvassa f-luku on 1.6 eli kyseessä on jo hyvin suuri aukko. Kuten näet, mitä suurempi aukko, sitä lyhyemmäksi jää syväterävyys.

Eli, aukon perusasiat kerrattuna:

  • Mitä pienempi f-luku, sitä isompi aukko.
  • Mitä isompi aukko, sitä enemmän valoa pääsee läpi.
  • Mitä isompi aukko, sitä lyhyempi syväterävyys.

Syväterävyyteen vaikuttavat aukon lisäksi myös kuvausetäisyys ja linssin polttoväli (tässäpä toinen termi toiselle kertaa…)

Syväterävyys liikkuu nimensä mukaisesti syvyyssuunnassa. Allaolevat kuvat on kaikki otettu 1.8 aukolla. Tarkennus on aina violetissa lakkapullossa, mutta viimeisessä kuvassa kaikki pullot ovat tarkkoja, koska ne ovat samassa linjassa syvyyssuunnassa.

aukko (1 of 3)aukko (2 of 3)

aukko (3 of 3)Aukon tajuaminen on minusta ensimmäinen askel kohti kuvaamista ilman automaattiasetuksia. Vaikka ei osaisi kuvata täysin manuaalilla, jo pelkällä aukon hallinnalla saa paljon enemmän kontrollia kuvien lopputulokseen. Saa sellaisia kuvia joita itse haluaa ottaa eikä sellaisia, joita kameran automaattiasetukset haluavat ottaa.

Kameroissa aukonhallintatila on yleensä nimeltään A tai Av. Tällöin sinä säädät aukon, mutta kamera säätää automaattisesti valotusajan.

Haastan sinut tänään hylkäämään täysautomaattiasetukset ja kokeilemaan, miten erilaisia kuvia saat pelkkää aukkoa säätämällä!

nikonlogo2

Elämä

“You know the truth by the way it feels”

11.9.2015

Ihmiseksi, joka ei joogaa, olen joogannut viime aikoina hämmästyttävän paljon.

Luulen, että olen vihdoin alkanut tykätä joogasta siksi, että ajattelen nykyään liikuntaa hyvin eri tavalla kuin ennen. En enää ajattele, että jokaisen liikuntasuorituksen tulisi olla mahdollisimman tehokas ja hikinen. Ja toisaalta ymmärrän, että tehokkuuttakin on monenlaista – oikeasti toimiva kroppa tarvitsee paljon muutakin kuin sykkeenkohotusta ja painojen nostelua. Venyttelyä, kevyttä liikuttelua, hierontaa, rauhallista olemista, arkista hyötyliikuntaa…

Mutta itse asiassa minua kiinnostaa joogassa enemmän se toinen, ei-liikunnallinen puoli.

joogakassi-(1-of-1)

On ihanaa mennä paikkaan, jossa saa olla hiljaa… ja jossa saa olla luvan kanssa vähän outo. Välillä naurattaa kun katsoo sitä tunnin alkua odottelevaa jengiä – melkoinen porukka. Joku nukkuu viltin alla, toinen heittää jalat kohti kattoa, kolmas meditoi jalat ristissä. Ja silti, maailman luonnollisinta! Kaikki tekevät just sitä mikä sillä hetkellä tuntuu hyvältä, sen kummempia kelailematta. Kukaan ei kummastele edes sitä jos joku purskahtaa itkuun kesken tunnin. (On tapahtunut itsellenikin, etenkin yin-jooga tuntuu aiheuttavan hämmentäviä tunnekuohuja.)

Vähän aikaa sitten joku totesi minulle (siis ihan positiivisessa mielessä) että hitto sä olet kyllä outo tyyppi. Ehkäpä, mutta olen alkanut ajatella, että se on ihan jees. Kaikkihan me oikeastaan ollaan.

Ehkä ei enää tarvitse yrittää muuttua muuksi, vaan ajatella, että kenties ne jutut mitä joku pitää outouksina ovatkin minulle vahvuuksia. Olen viime aikoina huomannut kaipaavani etäisyyttä ihmisiin, joilla on kovasti mielipiteitä siitä miten ja millainen minun kannattaisi olla. Kenties siksi tällainen salliva ympäristö tuntuu juuri nyt paikalta, jonne tekee mieli palata. (Vaikka aiemmin olisin ehkä ajatellut sitä diipadaapana tai hymistelynä!)

Käyn joogassa parilla eri salilla. Toisen ikkunaan on kirjoitettu You know the truth by the way it feels.

Niinpä. Tällä hetkellä tämä tuntuu omalta, jos nyt ei totuudelta, niin ainakin… jutulta.