Aamusta asti mielessä on ollut vain yksi asia. Päiväohjelmani on pyörinyt sen ympärillä. Milloin, missä?
Runebergintorttu. Muuta en ole tänään kyennyt ajattelemaan.

Töiden ja tapaamisten välissä ehdimme ottaa kaverin kanssa nopeat kahvitreffit. Täyttymys saavutettu! Tai siis ei ihan. Ostin vielä toisen kotiin, tanssitunnin jälkeiseen palautumiseen.
Totta puhuen olin kyllä syönyt pari jo etukäteen… tietenkin vain testatakseni, mikä on hyvä, ettei suinkaan kävisi niin, että virallisena runeberginpäivänä tulisi syötyä kuiva torttu.

Jos minulta kysytään, kaupungin paras on Kakku- ja leipäkeisarin, tuossa yllä. Kannattaa aloittaa pohjasta, joka on paras pala – sinnehän se kaikki rommi on valunut.
Tosin keisarin tortussa on hyvin vaatimaton ja kitsas kuorrutus. Täydellinen runebergintorttu olisikin Kakku- ja leipäkeisarin torttu Kanniston yltäkylläisellä kuorrutuksella (ensimmäisessä kuvassa).
Kannisto ja keisari, voisitteko tehdä ensi vuonna yhteistyötortun? Olisin siitä huomattavasti enemmän innoissani kuin Rihannan ja Paul McCartneyn duetosta.