Tykkään kokeilla kaikenlaisia terveyshömpötysversioita muuten ei-niin-terveellisistä herkuista. MUTTA. Tiedostan, että terveyshömpötysversiot ovat juuri niitä – terveyshömpötysversioita.
En kestä ollenkaan terveysruokablogien väitteitä siitä miten joku korsista ja levästä kyhätty pirtelö maistuu “AIVAN SAMALTA” kuin se-ja-se kaikkien rakastama kalorisokeripommi. Ei maistu! Hyvää se voi olla ja usein onkin, mutta ei se ole sama.
Esimerkiksi banaanipannarit ovat minusta tosi hyviä, mutta silloin kun haluan oikeasti kokonaisvaltaisen syväluotaavan pannukakkukokemuksen, kaivan esiin vehnäjauhot ja maitopurkin. Ja miksi ei?
Näitä amerikkalaisia pannukakkuja olen tehnyt samalla ohjeella sata vuotta. Sain reseptin alunperin entiseltä poikaystävältä, eikä parempaa ole vielä tullut vastaan. Koostumus on jännästi pesusienimäinen (en nyt keksi parempaa sanaa), maku ihanasti aavistuksen hapokas eikä ollenkaan liian makea aamiaiselle.
Viimeksi paistoin pannareita mökkirevohkalle Vihreässä talossa. Talon valtiatar totesi maistaessaan, että “ok, saat tulla uudestaankin”.
Amerikkalaiset pannukakut
(n. 15-20 isoa)
3 munaa
2 rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria
5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
2 dl maustamatonta jugurttia
2-3 dl maitoa
1/2 dl voisulaa
Vatkaa munat ja sokerit kuohkeaksi. Käsivatkaus riittää hyvin.
Sekoita keskenään kuivat aineet (jauhot, leivinjauhe, suola) ja kosteat aineet (jugurtti, 2 dl maitoa, voisula). Sekoita kananmuna-sokerivaahtoon vuorotellen kuivia ja kosteita aineita, kunnes saat paksun taikinan. Tarvittaessa voit lisätä hieman maitoa, jos taikina on liian tönkköä. Vältä sekottamasta taikinaa enempää kuin tarvitsee.
Paista pannarit samantien voissa mieluiten valurautaisella pannulla. Voit myös paistaa pannarit lettupannulla, jolloin saat tuplamäärän pieniä pannareita.
Tarjoile lämpiminä vaahterasiirapin ja esim. marjojen, banaanisiivujen ja pekaanipähkinöiden tai pekonin ja munien kera.
Pro-vinkit:
Olet ehkä tottunut jättämään lettutaikinan turpoamaan, mutta älä jätä tätä taikinaa. Taikinassa oleva leivinjauhe alkaa nimittäin reagoida heti joutuessaan kosketuksiin kosteuden kanssa, eli paista pannarit samantien.
Saat taikinaan sitä paremman maun, mitä hapokkaampaa jugurttia käytät. Esimerkiksi bulgarianjugurtti toimii erinomaisesti!
Alempi kuva Annika / Vihreä talo
Ooh, Thank God! Thank Eeva! 😛
Parasta, että ei tarvitse odotella turpoamista, en meinaa malttaa odottaa yleensä.
Ja olen allerginen gluteenittomalle ruokavaliolle. Tai ei siinä siis tietenkään mitään, jos tulee vaivoja ja turvotusta. Mutta minusta tuntuu, että osa vouhottaa sitä enemmän detox/dieetti mielessä – ja se aiheuttaa vähän närästystä. Kun syödään, niin syödään kunnolla 🙂 Jos huomenna saisi leivottua pullaa? Vehnäjauhoja, voita, täysmaitoa ja kermaa.
Mmmmmm pullaa… Mä en enää pysty leipomaan pullaa, koska syön koko pellillisen. Yksin. Heti.
Toinen takuuvarmasti toimiva pannariresepti on syrnikit eli venäläiset rahkaletut, joihin löytyy resepti ainakin Hesarin sivuilta.
Syrnikit on ihania! Mut ihan erilaisia kuin nämä.
Aamen! Mielestäni banaanipannarit ovat hyviä juurikin banaanipannareiksi, mutta jos oikeasti haluan herkutella joku sunnuntai-aamu, kaivan jauhot ja sokerit kaapista. Tietysti ei se ole mitenkään minulta pois, jos jollekin toiselle terveysversio on parasta mahdollista herkkua, mutta kuten totesit, eihän ne samalta maistu. Juuri edellispäivänä syödessäni todella kirpeää omenaa mietin, että onpas saakelin hyvää omenaksi, mutta ei kuitenkaan yhtään sama asia kuin joku ihana kirpeä karkki. 😀 (Karkit ovat mun ykköspahe…)
Itse olen monet kerrat tehnyt pannukakkuja samankaltaisella reseptillä, tosin käyttänyt jugurtin sijaan kermaviiliä sekä mahdollisuuksien mukaan tavallisen sokerin sijasta fariinisokeria. Maistuu!
Voi Arttu, olet selkeästi kohtalotoverini. Tekee mieli kiljua aina kun joku ehdottaa karkkihimoon HEDELMIÄ!!!!
Just oli brunssia varten metsästyksessä hyvä amerikkapannarien ohje, ite ku en oo niiden teossa vielä koskaan todella onnistunut, mutta ahaaa, jugurtissa lienee siis se salaisuus 🙂 joten iso kiitos, testinkiin menee!
Kiva, toivottavasti testaat ja tykkäät!
eihän banaanilettui uskalla enää kohta syödä, sillä onhan niissä hurjasti sokeria ;–)
teen näitä huomenna!
Hehe sekin vielä. Salaatinlehdet on tietääkseni yhä melko vaarattomia 😉
Sivistynyt poikaystäväni lukee Eeva Kolua, ja sain näitä tänään aamupalaksi 🙂
Hei sivistynyt poikaystävä, jos näät tän niin HYVÄÄ TYÖTÄ!!
Nam mitkä pannarit! <3 Kokeilin äsken ja mielettömän hyviä! Pelastivat tämän flunssapöpön aamun!
Jes! Paranemisia kohtalotoverille!
Kiitos Eeva – resepti talletettu sitä varten, kun kamuset tulevat brunssille ja tyrmään heidät (siis hyvällä tavalla) näillä pannukakuilla. Itse olen äärimmäisen kiitollinen, että pääsen lettuherkutteluista osalliseksi ilman ikäviä jälkiseuraamuksia banaanilettusten ystävällisellä avustuksella. Ymmärsin kyllä pointtisi tässä, mutta haluan silti lisätä: annetaan kaikkien kukkien kukkia – olipa syy sitten mikä tahansa “terveyshömpötysversioiden” ja/tai amerikkalaisten pannukakkujen syömiseen : )
Harmi jos luit sen noin, minusta tässä ei kyllä ollut mitään dissausta kenenkään erikoisruokavalioita kohtaan. Kuten sanoin niin teen itsekin kaikkia terveysversioita, mutta tiedostan silti että ei banaanista tule samanlainen pannari kuin voista ja vehnäjauhosta.
Et dissannut etkä yleensäkään sitä tee – tykkään juurikin siitä : ) Kirjoituksesi innoittamana, vaikkakin menikin ilmeisesti verbaalinen ilmaisu vähän metsään, halusin myönteisessä hengessä muistuttaa yleisesti ottaen, että meitä on moneen junaan näissä ruokajutuissakin – niin kuin monessa muussakin asiassa elämässä – ollaan siis avoimia ajatuksissamme tässäkin : )
Ymmärsin täysin pointtisi, että terveyspannukakut ei maistu samalta. 😉 Ei mustakaan. Banaaniletut on ihan ok (yllättävänkin hyviä), kyllä ihan pakko myöntää, et mielummin syön jonkun oikean letun jäätelön kanssa. 😀 Toki jokaisella omat makumieltymyksensä. Kaikkea hyvää ei voi korvata terveellisellä mun mielestä!!! 😀 Jos joku voi, niin olkoon onnellinen. Eri asia jos on keliakia ja on vaan PAKKO 🙂 Mut gluteenittomat normaalit lätytkin on varmasti herkkua. 😉 Ei sillä et ois pakko syödä herkkuja ! 😀 Itekään en hirveen usein syö mut sillon ku syön niin syön oikeeta. Arkena sit normaalisti terveellisesti ja useimmiten ilman terveysherkkuja ja tää sopii mulle 😀 Sun blogi on tosi hyvä!
Heei, kiitos ohjeesta! Pohdin vähän laiskasti eilen, että olis kiva tehdä jotain ei-todellakaan-kovin terveellistä herkkua kun tämä ohje tuli vastaan; kokeilin tänään ja ai että oli hyvää! Palautuu sitä näinkin treeneistä 🙂
Tein näitä tänä aamuna ja voi NAM, parhaat pannarit ikinä! Kiitos ohjeesta!
Hei Eeva,
sattuisiko sinulla olemaan reseptiä letuille, jotka olisivat maidottomia ja kananmunattomia (ja banaanittomia)? Olisi niin kivaa tehdä lettuja lapsille, sillä pitäisihän jokaisen lapsen saada lettuja silloin tällöin, mutta nuo allergiat vähän hankaloittavat asiaa.
Moi Niina! Vastaan ihan vaan omasta puolestani tähän väliin. 😀 Muistelin, että olen joskus postannut munattomien ja maidottomien vohveleiden reseptin, ja löytyihän se hetken kaivelun jälkeen: http://kivimaella.blogspot.fi/2012/09/chillin-out.html
Varmaan tuosta taikinasta saisi ilman turvottamista aivan mainioita lettujakin. 🙂
Meikäläinen on nykyään ihan vieraantunut lettujen ja pannukakkujen paistosta, mies tekee nykyään ne AINA. Oliskohan se niin sivistynyt, kuten Annisan poikakaveri, että paistaisi mulle näitä pannareita? 🙂
Kiitos Jenni!
Täällä yksi ruokavammainen (eli ihan aito keliaakikko), joka tykkää syödä hyvin ja hyvää, mutta tahdon ruokani olevan terveellistä ja tietysti gluteenitonta.
Jollekin kommentoijalle vaan huomautan että en tiedä missä kasvaa ihmisiä jotka tulevat “allergisiksi gluteenittomalle ruokavaliolle” mutta on meitä, jotka tulevat sairaiksi gluteenia syötyään ja sitten jos ympäristön asenne on vaikea niin se ei helpota elämää. On tosi kurjaa mennä mihinkään juhliin joissa ei saa syötävää (eli mulla on aina eväät tms). Meillä kyllä osataan tehdä herkkuja ihan ilman gluteeniakin. Kokeilen näitäkin pannareita, vähän viilaan ruokavammaiselle sopivaksi. Kiitos Eeva ihanasta reseptistä 🙂
Samaa mieltä. Tavalliset letut maistuu herkulle mutta en mä kyllä oikeasti halua syödä vehnää, vaikka en keliaakikko olekaan. “Terveyshömpötysversiot” ovat minulle ihan vaan terveysversioita (tai terveysherkkuversioita jopa) ja itse saan ainakin kokonaisvaltaisesti paremman olon sellaisista, niin maun kuin terveydellisyydenkin puolesta, kuin vehnäpannareista vaan sen hyvän maun. Toki syön myös ihan tavallista pullaa jos jossain tarjotaan tai tekee mieli, mutta niistä tulee jälkeenpäin usein vähän äklö olo.
Meillä kokeiltiin näitä tänään ja haluan vain sanoa, että kiitos reseptistä! Aamiaispannarit olivat todella herkullisia ja teemme näitä ehdottomasti toistekin! :))
Jumalauta ku oli hyviä. Leivinjauhe ja jogurtti tekivät pienen mutta ah niin suuren eron. Luin postauksen eilen ja päätin illalla kokkailla, mutta kaapista ei löytynyt yhtään vehnäjauhoja eikä sokeria! Ne ovat jossain vaiheessa viime vuonna loppuneet ja meidän taloudessa ollaan Bali-reissun jälkeen syöty vaan banskumunaplättyjä. Oletin että tottakai ny niitä löytyy kaapista mutta ei ollut nähtävästi vuoteen ^_^.
Kiitos ihanasta blogista. Tämä helpottaa proosan puutosta elämässäni. Pitäisi saada aikaiseksi käydä kirjastossa. Meikäläisen kaksi lemppariblogia oli pitkään Voisilmäpeliä ja tämä, kunnes jossain vaiheessa lamppu välähti että sama helmi siellä kirjoittelee. Joo, nolo
No mutta tästä tuli vahingossa kilometrikommentti, piti tulla vain kehumaan reseptiä, kun mies huuteli tuolta lautasen takaa että “kerro sille että nämä pannarit pelastivat kovaonnisen päivän”.
Melkein tuli takaisku kun aloin näitä näin pitkäperjantain aamuna tekemään ja kaapissa ei ollutkaan vehnäjauhoja! Onnistui kuitenkin hyvin osittain manteli- ja osittain vaalealla gluteenittomalla jauhoseoksella.
Kokeilin näitä. Erehdyi kehumaan älyhyviksi.
Napsahti pääsiäisaamun aamupalavuoro. Mihin voi valittaa?
Kiitos!!! Tuli älyttömän hyviä. Käytin turkkilaista jogurttia ja yksi desi vehnäjauhoja korvattiin kaurahiutaleilla, kun jauhot loppuivat. Muistin myös, miksi harvoin käytän valurautaista kummallisen soikeita lettuja paistavaa pannuani: en osaa säädellä sen lämpötilaa…
Ihan mielettömiä hyviä! Kiitos reseptin jakamisesta! Piti tehdä sekä lauantaina että sunnuntaina. ^^) Lauantaina tehtiin ihanat mustikka/vaniljajäätelö/hunaja -mässyt päiväkahville ja sunnuntaina välipalaksi porkkanaversiot tuorejuuston kera. Nams! Teen näistä kyllä “huoneentaulun” keittiöön, niin on ohje aina käsillä. Ruskaista syksyä!