Keittiössäni oli toissa viikolla meneillään varsinaiset lohturuokaolympialaiset. Ensin kokkasin bolognesea kyllästymiseen asti, sitten siirryin pad thaihin.
Lohturuokien ykkönen on minulle kuitenkin misokeitto. Jo pelkästään siinä eleessä, että saa kietoa sormet kuuman kupin ympärille, on jotain parantavaa ja lohdullista.
Kun on sateinen tai kylmä päivä, kun olo on kipeä tai väsynyt tai henkisesti höykkyytetty, kuppi kuumaa misokeittoa auttaa ihan kaikkeen. Jotenkin se ravitsee sekä ruumista että sielua eri tavalla kuin mikään muu.
Olen jo vuosia ajatellut, että haluasin opetella tekemään misokeittoa itse, mutta olen ajatellut että se on kamalan vaivalloista. Mutta keksin yhtenä päivänä misokeittohimoissani, että se voisikin olla karanteeniprojektini: opetella vihdoin tekemään ne annokset, joiden opettelusta olen puhunut vuosikausia mutta en ole saanut aikaiseksi.
(Listalla on ainakin pozole, ankankoipiconfit, kimchi, kimchi-jjigae, sichuanilainen kurkkusalaatti ja tartarpihvi.)
Misokeitto tulilla. Kannussa dashi-lientä.
Nyt myös naurattaa se, että olin tästäkin tehnyt mielessäni niin monimutkaista: Misokeitto on kaikista maailman keitoista ehkä yksinkertaisin ja helpoin valmistaa!
Kyllä, se sisältää suomalaisittain pelkästään eksoottisia raaka-aineita, mutta mitään muuta vaikeaa siihen ei sitten liitykään.
Ensin keitetään dashi-liemi (erittäin helppoa), ja sen jälkeen liemeen yksinkertaisesti lisätään misotahnaa (vieläkin helpompaa).
Dashi-lientä myydään myös valmiina jauheena, mutta ainakin minun näkemäni versiot ovat pääasiassa natriumglutamaattia, joten ajatus ei oikein houkuttele. Ja tietenkin oikeista raaka-aineista keitetyn liemen maku on parempi. Dashin tekeminen itse on niin yksinkertaista, ettei jauheessa muutenkaan ole kauheasti järkeä.
Dashiin tarvitaan kaksi raaka-ainetta veden lisäksi: katsuobushi eli kuivatut boniittihiutaleet (boniitti on eräänlainen tonnikala) ja konbu- (tai kombu-) merilevä. Juuri näistä tulee se uskomaton umamin maku, joka on niin erityistä misokeitolle ja oikeastaan koko japanilaiselle keittiölle.
Näitä molempia voi nykyään löytää isommista, hyvinvarustelluista ruokakaupoista, mutta ainakin niitä saa aasialaisista kaupoista ja netistä.
Keitelty dashi-liemi säilyy jääkaapissa vajaan viikon. Hyvä vaihtoehto on keittää lientä kerralla reilusti ja pakastaa se valmiina annoksina, jotka voi vain sulattaa, lämmittää ja sekoittaa misotahnaan juuri silloin kun tekee mieli keittoa.
Havainnollistava kuva pelottavan kuuloisista raaka-aineista, jotta ne tuntuisivat vähemmän pelottavilta.
Resepteissä katsuobushin määrä vaihtelee tosi paljon. Itse laitoin aika vähän ihan vain siitä syystä että minulla oli katsuobushia vain pieni paketti. Voit laittaa sitä enemmän, jos haluat vahvemman makuisen keiton.
Misotahnaa on olemassa karkeasti kolmenlaista (oikeasti variaatioita on paljon enemmän): valkoista, punaista ja sekoitusta eli awase misoa. Misokeittoon voi periaatteessa käyttää näistä mitä tahansa sen mukaan, kuinka vahvasta mausta pitää – valkoinen miso on miedointa ja punainen vahvinta. Moni resepti tuntui suosittelevan awasea, minä käytin punaista kun sitä sattui kaapissa olemaan.
(Gluteeniherkille tiedoksi, että misotahna saattaa joskus sisältää ohraa, joten etiketti kannattaa lukea huolellisesti läpi.)
Tämän kupin olen ostanut Tokion Kappabashi-kadulta, joka on jokaisen astiafriikin paratiisi! Vieri vieressä ihania kippoja ja kuppeja myyviä liikkeitä.
Jokaisessa lukemassani reseptissä metodi ja määrät olivat hiukan erilaisia, joten oma versioni on jonkinlainen yhdistelmä kaikista.
Tämä ohje on riisuttu perusversio. Voit lisätä reseptiin mitä haluat – tofu ja wakame-levä ovat varmaan ne yleisimmät toppingit, mutta olen syönyt misoa myös erilaisilla vihanneksilla ja kalallakin höystettynä. Itse pidän misokeitosta juuri näin, kaikkein simppeleimmillään pelkästään kevätsipulilla ja seesaminsiemenillä.
(Tosin yhdessä ohjeessa keittoon oli lisätty paahdetuista seesaminsiemenistä morttelissa jauhettua tahnaa, joka kuulosti aivan mielettömän hyvältä – sitä aion kokeilla seuraavaksi.)
Dashi-liemi
(noin litra)
1,2 litraa vettä
10 g konbu-merilevää
10-20 g katsuobushi-hiutaleita (tai halutessasi enemmänkin)
Usein konbu kehotetaan pyyhkimään kostealla keittiöpyyhkeellä, mutta useiden lähteiden mukaan tämä ei ole nykyään tarpeellista ja voi jopa poistaa umamia tuottavia ainesosia.
Leikkaa konbuun saksilla muutama viilto (tämä auttaa makua irtoamaan). Laita konbu veteen ja anna liota vähintään 30 minuuttia tai pidempäänkin, vaikka yön yli.
Kuumenna sitten vesi lähes kiehuvaksi. Kun vesi poreilee muttei vielä kiehu täysillä, poista konbu kattilasta.
Lisää katsuobushi ja kiehauta nopeasti, noin 30 sekuntia riittää, ja käännä levy pois päältä. Anna liemen olla kunnes katsuobushi-hiutaleet ovat painuneet kattilan pohjalle (n. 10-20 minuuttia).
Kaada liemi siivilän läpi kannuun tai annosrasioihin, jos pakastat.
Miso-keitto
(1 annos)
2,5 – 3 dl dashi-lientä
reilu ruokalusikallinen miso-tahnaa
1 kevätsipuli
(seesaminsiemeniä)
Kuumenna dashi-liemi kasarissa tai pienessä kattilassa. Älä kuumenna ihan kiehuvaksi asti. Kun liemi poreilee kevyesti, lisää joukkoon misotahna ja sekoittele kunnes tahna on liuennut joukkoon.
Kaada kuppiin ja silppua päälle kevätsipulia. Lisää muita lisukkeita, jos haluat. Nauti kuumana suoraan kupista ryystäen.
