Pakkasta on kymmenen astetta, mutta ilmassa on jo ihan erilainen tuntu.

Tolkun suomalainen minussa sanoo noh noh, eipä nyt mennä asioiden edelle.

Hurlumhei-optimisti minussa sanoo kevät.

Ei tietenkään vielä oikeasti, mutta se keväässä…

Olen normaalisti jäsenenä coworking-tilassa, mutta viime keväänä irtisanoin jäsenyyteni syistä, jotka eivät varmaan tule yllätyksenä kenellekään Teams-palavereissa päivänsä viettäville.

Muutaman kuukauden jälkeen sain niskani niin pahasti kipeäksi että ei auttanut kuin varata aika…

Sun pitäis vaan huutaa, sanoi fysioterapeuttini minulle tuossa jokunen kuukausi sitten kun valitin yläkroppani jumeja.

En edes muista milloin olisin viimeksi huutanut. En ole ihan niin vapautunut että osaisin tuosta vain ryhtyä huutamaan…

Koska viimeisen vuoden korona on vienyt kaiken huomion, olin jo aivan unohtanut miten pylleröstä ihan tavallinenkin flunssa voi olla. Hyvin pylleröstä, kähisen nyt täältä.

Mutta! Eilen tajusin yhden merkittävän asian, josta olen vallan…

On tammikuun puoliväli ja normaalisti tähän mennessä olisin jo päättänyt uudenvuodenlupaukseni. Tehnyt suunnitelman siitä, miten sen toteutan. Keksinyt vuodelle avainsanoja ja teemoja ja tehnyt mitä ties loitsuja niiden toteutumiseksi. Siivonnut koko kämpän ja…

Hyvää uutta vuotta kaikesta huolimatta, toivotti tänään saamani maili. Olen saanut aika monta vastaavaa toivotusta tänä vuonna. Hyvää pääsiäistä, joulua, uutta vuotta… kaikesta huolimatta.

Kukaan ei tunne tarvetta tarkentaa, mhin kaikella viitataan tässä.…

Päätin joulukuussa (vai oliko se jo marraskuussa? Aloitin joulunvieton niin aikaisin, kuka tietää) että aion edelleen uskoa joulun ihmeisiin, vaikka tämä vuosi on koetellut uskoa kaikkeen.

Ja lo and behold: tapahtui niinä päivinä,…

Mun ongelma on se, että mua ei kiinnosta todellisuus enää yhtään, sanoin yhtenä päivänä ystävälleni. Se on ollut aikalailla teemani vuonna 2020 ja kiihtynyt syksyn mittaan. Todellisuus, schmodellisuus. Onko se jotain, mitä voi…

Kokkausinspiraatio on tänä syksynä ollut aika kadoksissa. No, lääke siihenkin oli sama kuin yleiseen loppuvuoden harmauteen: joulu.

Järkkäsin viime viikonloppuna lähimmilleni pienimuotoiset pikkujoulut - ruokaa, suklaata, kuusenkoristelua ja Mariah Carey’s Magical Christmas Special.

Viime aikoina olen kehitellyt kynnyksen kirjoittamiseen. Kun elämässä ei tapahdu mitään kiinnostavaa eikä kauheasti edes vähemmän kiinnostavaa, niin mistä sitä sitten kirjoittaisi?

Sitten muistin, että ei kenenkään muunkaan elämässä taida juuri nyt tapahtua…