Kasvimaan ensimmäinen vuosi meni hyvin.
En ollut mökillä tänä kesänä niin paljon kuin ajattelin. Koronan syytä tämäkin - joku oli koko ajan karanteenissa mökillä ja kaikki oli jotenkin hankalaa, kyl te tiätte. Vain…
Kasvimaan ensimmäinen vuosi meni hyvin.
En ollut mökillä tänä kesänä niin paljon kuin ajattelin. Koronan syytä tämäkin - joku oli koko ajan karanteenissa mökillä ja kaikki oli jotenkin hankalaa, kyl te tiätte. Vain…
Kuten suunnileen puoli muuta maailmaa, minäkin olen viime aikoina lukenut Delia Owensin kirjaa Suon villi laulu.
Kirja tarjoiltiin minulle “kasvutarinana, joka on myös murhamysteeri, ja sisältää upeaa luontokuvausta”.
Omasta mielestäni…
Yksi monista vaihtuvien vuodenaikojen rituaaleista: kausivaatteiden viikkaaminen säilöön. Tykkään laittaa kesämekot ja pellavapaidat talveksi ja villapaidat kesäksi piiloon. Niin ne tuntuvat taas uusilta ja jännittäviltä kun ne puolen vuoden jälkeen kaivaa Clas Ohlsonin…
Olen viime aikoina paininut erään kirjoitusprojektin kanssa. Ajattelen sitä, lykkään sitä, hion turhia valmistelevia yksityiskohtia täydellisiksi, jotta minun ei tarvitsisi oikeasti ryhtyä itse toimeen.
Deadline lähestyy ja käytän päivässä noin 10 tuntia projektin…
Viime kevään koronaeristyksissä, jäätyäni ilman ystäviä, perhettä, töitä ja elämän tarkoitusta, aloin tehdä kimchiä.
Laitoin kimchin tekemiseen kaiken sen energian, tarmon, päättäväisyyden ja intohimon jolle ei tuona omituisena keväänä tuntunut löytyvän muita kohteita.
Kirjoituspöytäni laatikossa on kolme muistikirjaa.
Niillä kaikilla on eri tarkoitus, ja lopulta kuitenkin oikeastaan sama: pitää mieleni kirkkaana ja kinttuni oikealla polulla.
Yksi kirja on tajunnanvirralle, yksi unelmille ja yksi ilonaiheille ja onnistumisille.
Toissapäivänä kävi vähän hassusti.
Kuvaus tapaturmasta: tanssi keittiössään aavistuksen liian innokkaasti Megan Thee Stallionin ja Beyoncén kappaletta Savage.
Jalkapöytäni taittui kaksinkerroin ja näin tähtiä. Mutta sitä ääntä en unohda ikinä.
KRRRRÄKKKKS.
Tai ehkä…
Aloitin jokin aika sitten uuden lääkevoiteen käytön, jonka ansiosta naamani rapisee irti päästä (tsemppiä vain Avitcid-kohtalotovereille, forza!). Olen päättänyt ajatella asiaa näin: käärme luo nahkansa.
Ehkä nyt vaan pitää rapistua, jotta rapinan alta…
Tiedotusluontoista asiaa: olen kirjoittanut kirjan! Se ilmestyy reilun viikon päästä, ja sen voi nyt tilata esimerkiksi täältä.
Kirjan nimi on Korkeintaan vähän väsynyt. Tavallaan voisi sanoa, että se sai alkunsa…
Helteisenä iltana teimme parin viinilasillisen jälkeen spontaanin päätöksen - lähdemme rantalomalle. Ajoimme auton laivaan, laivasta kohti Jurmalaa. Joimme päiväkahvit Pärnussa. Tuntui hyvin eksoottiselta olla ulkomailla.
Kerron teille nyt salaisuuden: Jurmalan ranta ei kalpene…