Matkat

Väriterapiaa

5.4.2015

oax5

Oaxaca oli ihana. Kaupunki oli juuri oikea lääke pitkän värittömän talven puuduttamille silmille. Tuntuu, että tämän jälkeen olen vähän valmiimpi palaamaan harmaaseen Helsinkiin.

oax-(2-of-4)

Teki niin hyvää vain laahustaa pitkin kaupunkia ja ihmetellä värien ja kuosien sekamelskaa, lukemattomia taidegallerioita, keramiikkakauppoja ja kirjailtuja tekstiilejä.

Parin päivän jälkeen tuntui siltä kuin näköreseptorini olisi ladattu niin täyteen että ne alkoivat jo läikkyä yli.

oax4

Tutustuin tosi kivaan meksikolaiseen pariskuntaan ja teimme road tripin läheisille vuorille. Uin mineraalilähteissä ja poltin jokaisen ruumiinosani.

oax-(4-of-4)

oax

Iltaisin istuin agua frescan kanssa Santo Domingon aukiolla. Ei tarvinnut kuin olla olemassa niin tutustui mahtaviin tyyppeihin. (Voi kunpa elämä olisi aina niin helppoa!)

Päädyin malliksi paikallisen hiusverkkokauppiaan valokuviin, koska olin kuulemma kaupungin ainoa blondi. (Hiusverkkojen esittelyyn tarvitaan kuulemma ehdottomasti vaaleat hiukset.)

Join chicagolaisen lakimiehen kanssa mezcalia ja pelastin kanadalaisen tyypin elämän näyttämällä, miten IP-osoitteen kiertämällä voi katsoa jääkiekkoa Meksikossa.

Iltapäivisin join maailman parasta chilillä maustettua kaakaota. Öisin söin valtavia maissintähkiä, jotka valeltiin majoneesilla ja pyöriteltiin sen jälkeen juustossa ja chilissä.

oax9

Meksikossa oikeastikin kaikki käyttävät sombreroa.

oax11

Harmillinen totuus on, että valitsin huonoimman mahdollisen ajankohdan tulla ex tempore -reppureissulle Meksikoon. Santa semanan eli pääsiäisen lomaviikon vuoksi kaikki majoitusvaihtoehdot ovat buukattuja riippumatta siitä, onko kyseessä hieno hotelli vai hostellin räkäinen dormi.

Moni paikka, johon olisin halunnut mennä, jäi nyt näkemättä. Haaveeni päästä rannalle vielä pariksi päiväksi ennen Suomen räntään palaamista osoittautui mahdottomaksi, koska 120 miljoonaa meksikolaista jakaa ilmeisesti tämän haaveen kanssani.

oax12

oax10

Oaxacan jälkeen olin sormi suussa, että mitä seuraavaksi. Odotin merkkiä universumilta. Sitä ei tullut, joten lähdin Pueblaan, koska sinne näytti menevän monta bussia päivässä.

Kuvittelin tulevani johonkin pieneen kaupunkiin, mutta mitä vielä – täällä on 2 miljoonaa ihmistä. Muuta en vielä kaupungista tiedä. Ehkä huomenna tiedän enemmän.

oax-(1-of-4)

oax-(3-of-4)

(PS. adapterini lakkasi mystisesti toimimasta. Ostin meksikolaisen laturin puhelimeen, mutta en saa enää kameraa enkä läppäriä ladattua. Katsotaan kuinka pitkälle läppärin akku riittää ja pääsenkö enää kirjoittelemaan blogia ennen Suomea, mutta reissukuulumisia voi seurata ainakin Instagramista @eevakolu.)

Yksi parhaista
Sattumuksia

You Might Also Like

  • Anna 5.4.2015 at 6:01

    Kiitos, Eeva. Tämä väriterapia hoitaa kuvienkin välityksellä.

  • Selja 5.4.2015 at 7:16

    Ei täällä mitään räntää ole, vaan maalta tuoksuva kevät leskenlehtineen. 🙂

  • JonnaK 5.4.2015 at 11:05

    Ihania ja lohdullisia ajatuksia! Kivaa reissun jatkoa sinulle!

  • Sini 6.4.2015 at 5:08

    Hauskaa loppureissua! Sääennusteet lupailee Suomeen tälle viikolle about 10 plusasteen kelejä. Jei. Muuten, Yleltä (femmalta muistaakeni) tulee 1920-luvun Tanskaan sijoittuva sarja nimeltä Rantahotelli. Tätä katsoessa olet ollut mielessäni. Voisin kuvitella, että pitäisit sarjan kepeästä tunnelmasta ja hahmoista, jotka pukeutuvat lomallaankin aina viimosen päälle, jopa aamupalalla ollaan krakat kaulassa 🙂

  • mia k. 6.4.2015 at 8:39

    Tuon “fiiliksen” takia, HALUAN maailmalle! 😉
    Siellä “tuntee” elävänsä hetkessä enemmän, kuin ikinä Täällä.
    Ja, mitkä Kuvat!
    :)))

  • Julia 7.4.2015 at 10:42

    Oi. Jäin ihastelemaan jo ensimäisen kuvan pöllöä. Ja nämä värit, hurmaavat!

    Hyvää reissun loppua!

  • Eeva-fani 7.4.2015 at 8:34

    Hei Eeva!
    Ihania kuvia. Kiitos inspiroivasta blogistasi! Kun luen tätä, tuntuu melkein kuin lukisi jotain hyvää kirjaa… Samanlainen tunne 🙂
    Minua jäi vielä askarruttamaan se valoimpulssiasia josta kirjoitit. Itseäni se kiinnostaa paljonkin! Sheivaaminen on ärsyttävää, enkä haluaisi olla loppuelämääni kolmen viikon välein sokeroitavana, jaiks. Pystyisitköhän kaivamaan jostakin (kunhan olet reissusta palannut) sen hoitolan nimen, jossa olet käynyt? Olen lukenut paljon kokemuksia valoimpulssihoidoista, ja osa niistä on ollut negatiivisia. Olisi kiva mennä sellaiseen paikkaan, josta jollain on hyviä kokemuksia. 🙂 Helsingissä tarjontaa on aika paljon.
    Kiitos sinulle ja mukavaa kevättä!