Mukillinen Meksikoa

Ennen kuin kävin Meksikossa, en ollut yhtään kaakaoihminen. Suomessa tarjoiltava kaakao on yleensä öklömakeaa ja varsin maitoisaa (tiedättekö mitä tarkoitan?). Edes hyvissä kahviloissa kaakaoon ei yleensä panosteta yhtään. Ranskassa taas vanhanaikainen chocolat chaud on kyllä ihanaa, täyteläistä ja paksua, mutta muistuttaa enemmän jälkiruokaa kuin juomaa, jota voisi lipitellä harva se ilta.

kaakao-(1-of-3)

Meksikossa aloin älytä homman päälle. Siellä – tai ainakin Oaxacassa – kaakao on tummaa ja täyteläistä, mutta ei liian tuhtia. Se maistuu oikeasti kaakaolle, ei vähän kaakaolla maustetulle kuumalle maidolle. Usein se maustetaan mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla: kanelilla, chilillä, mustapippurilla, appelsiinilla, kahvilla, vaniljalla, mantelilla… 

Meksikossa kaakao tehdään usein tuollaisesta laataksi puristetusta massasta, jossa mausteet ovat valmiiksi mukana. Ostinkin niitä pussillisen kotiin tuliaisiksi. En ole nähnyt vastaavia Suomessa myynnissä, mutta meksikolaistyylinen kaakao onnistuu onneksi myös ihan lähikaupankin aineksilla.

kaakao-(3-of-3)Tykkään tehdä kaakaon mieluummin kasvipohjaiseen maitoon, juuri välttääkseni sitä maitoisuutta. Suosikkini on kookosmaitojuoma. Manteli sopii myös mainiosti, sillä Meksikossa kaakaoon lisätään usein mantelia ihan jauhettujen mantelien muodossa.

Tässä on yksi versio, jota teen yleisimmin – kanelia, vaniljaa ja cayennepippuria, sekä ripaus merisuolaa korostamaan kaakaon makua. Mausteet lämmittävät talvella ihanasti ja auttavat myös flunssaoireisiin. Lisäksi tässä kaakaossa on niin terveelliset ainekset, että sitä voi juoda kupin vaikka joka ilta – viime aikoina tätä onkin sohvallani lipitelty ahkerasti.

kaakao-(2-of-3)

Meksikolaistyylinen kaakao

(yksi mukillinen)

3 dl kookosmaitojuomaa tai mantelimaitoa (toki voit käyttää myös tavallista maitoa)
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
1/2 tl kanelia
hyppysellinen cayennepippuria
hyppysellinen aitoa vaniljajauhetta
hyppysellinen merisuolaa
hunajaa tai muuta makeutusta maun mukaan

Kaada kaikki ainekset pieneen kasariin. Vispaa tasaiseksi ja anna kiehahtaa. Tarjoile heti.


Kylmän päivän lämmin salaatti

Kasvisreseptejä on toivottu paljon. Tässä yksi, joka syntyi kun iskin yhteen kaikki jämät, mitä jääkaapista löytyi.

Siitä tuli niin hyvää, että seuraavana päivänä ostin siihen ainekset kaupasta ihan tarkoituksella ja tein uudestaan.

bataattisalaatti-(1-of-1)

Talvella en voi edes kuvitella syöväni kylmää salaattia pääruuaksi, jo pelkästä ajatuksesta tulee vilunväreitä ja väsymys. Mutta kylmällä kelillä tekee aina mieli juureksia. Ja mausteita. Tässä on molempia, ja salaattikin maistuu, kunhan se on lämmin.

Mausteinen mustapapu-juuressalaatti

(kahdelle)

1 keskikokoinen bataatti (n. 200 g)
2-3 porkkanaa
oliiviöljyä
1 tl jauhettua juustokuminaa
hyppysellinen kanelia
cayenne-pippuria maun mukaan
suolaa
mustapippuria

1 tkl (275-400 g) mustapapuja
100 g fetajuustoa
tuoretta persiljaa tai korianteria
loraus sitruuna- tai limemehua

Halutessasi kuori juurekset (itse yleensä jätän kuoret, koska olen laiska ja koska niissä on ravintoaineita). Leikkaa bataatti kuutioiksi ja porkkanat noin pikkusormen paksuisiksi tikuiksi.

Levitä juurekset leivinpaperille ja lorauta päälle reilu loraus oliiviöljyä. Mausta juustokuminalla, kanelilla, cayennepippurilla, suolalla ja mustapippurilla. Paahda 225-asteisessa uunissa n. puoli tuntia tai kunnes juurekset ovat sopivan paahtuneita ja alkavat hieman tummua reunoista. Kääntele kerran paistoajan puolivälissä.

Sekoita keskenään juurekset ja mustapavut. Murustele päälle feta ja silppua persilja tai korianteri. Mausta lorauksella sitruuna- tai limemehua. Lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

Salaatin voi syödä lämpimänä tai kylmänä, mutta minusta se on parhaimmillaan lämpimänä. Jos säästät osan seuraavaan päivään ja syöt salaatin kylmänä, voit lisätä hieman oliiviöljyä kastikkeeksi.

 


Aamupalaa, kaizenia ja yksi kiva Insta-kisa

habitat-(7-of-10)

Yhteistyössä Habitat

Päätin reilu viikko sitten, että alan syömään joka päivä aamupalan. Se olkoon askel numero yksi kaoottisen epäsäännöllisiksi lipsuneiden ruokailutottumusteni korjaamisessa.

habitat-(8-of-10) Olen viime aikoina lukenut japanilaisesta kaizen-filosofiasta, jossa keskeistä on ajatus, että on paljon viisaampaa tehdä pieniä muutoksia yksi kerrallaan kuin rysäyttää koko paletti kerralla uusiksi.

Teoriassa tiedämme tämän varmasti kaikki, mutta silti varsinkin näin tammikuussa herää aina pieni kiusaus: pitäisikö lopettaa se-ja-se paha tapa, ja aloittaa liikunta viisi kertaa viikossa, tehdä suursiivous, alkaa meditoida kerran päivässä, pitää päiväkirjaa, lopettaa sokeri, gluteeni, maitotuotteet, alkoholi ja lihansyöminen? … vain löytääkseen itsensä kuukauden päästä tismalleen samasta tilanteesta, josta lähti.

Olen itse tehnyt tuon monen monta kertaa, epäonnistunut aina, ja silti huijannut itseni yhä uudestaan kuvittelemaan että juuri tämä kerta tulee olemaan erilainen.

Joten tällä kertaa ajattelin kerrankin malttaa kokeilla tällaista erilaista lähestymistapaa: yksi askel kerrallaan. Luonnostaan kärsimättömän ihmisen painajainen, mutta kasvamassahan täällä ollaan.

Siispä: aamupalaa.

habitat-(10-of-10)No niin, eksyin vähän sivuraiteille, kuten tapoihin kuuluu. Syy, miksi räpsin tästä yhdestä loma-aamun aamiaisesta kuvia oli se, että minun piti vinkata teille Habitatin Insta-kisasta.

Näissä kuvissa vilkkuu paljon Habitatin juttuja – astiat, tyynyt ja maljakot sekä tuoksukynttilä. Oma suosikkini on Tiffany-tarjotin, josta saa taiteltua esiin jalat. Sillä voi siis tarjoilla aamiaisen sänkyyn ilman vaaraa läikkymiskatastrofista. Siitä saa myös matalan pöydän piknikille tai vaikka olohuoneen lattialle, jos haluaa leikkiä japanilaista samalla kun pohdiskelee kaizenia.

habitat-(1-of-10)

habitat-(4-of-10)Astioista lempparini ovat (ylläri!) käsintehdyt posliinikulhot, jotka ovat ihanan tuntuiset käteen, kevyttä posliinia. Jotain japanilaista niissäkin… alanko aistia teeman?

habitat-(6-of-10)Niin, se kisa! Jos sinulta löytyy kotoa Habitatia, osallistu ihmeessä Insta-kisaan, jossa jaossa on 100 euron lahjakortteja Habitatiin. Nappaa kuva kotoasi löytyvästä Habitatin esineestä tai huonekalusta sen luontaisessa kotiympäristössä ja tägää kuvasi @habitatsuomi ja #habitatkotona, niin olet mukana kisassa. Kilpailuaikaa on 3.2. saakka.

habitat-(3-of-10)

Sopivankokoisia askelia kaikkien tammikuuhun!


Kun avokado kohtasi tonnikalan…

Tiedän, tiedän.

Mietitte siellä, että ei voi olla totta. Taas se bloggaa avokadopaahtoleivästä.

Mutta. Malttakaa hetki. Tämä on oikeasti hyvä ohje!

tonnikalaavokado-(1-of-3)En ole vuosikausiin ostanut tonnikalaa. Mieleeni on iskostunut sen olevan öbauttiarallaa epäeettisin ruokatuote heti kuivasuolattujen pandavauvojen jälkeen. (Pliis älkää kertoko, jos jossain oikeasti syödään suolattua pandaa.)

Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että olisin joku eettisen kuluttamisen mallioppilas, mutta meillä kaikilla lienee nämä omat maailmanpelastusjutut, joista tulee fiksaatioita. Esimerkiksi minä lennän useamman kerran vuodessa ulkomaille eli olen kaiken pahan alfa ja omega, mutta en voisi kuvitellakaan ottavani yli 4 minuutin suihkua tai valuttavani hanaa samalla kun harjaan hampaita tai heittäväni pahvia roskikseen.

tonnikalaavokado-(3-of-3)

Nyt taho, johon luotan tällaisissa asioissa, kertoi että MSC-sertifioidun tonnikalan ostaminen on ihan ok. Mene ja tiedä, haluaisin uskoa tähän.

Joten ostin kaksi purkkia tonnikalaa ensimmäistä kertaa 8 vuoteen. Ensimmäistä purkkia hurmostelin. Hurmostelin tosissani. Toisen unohdin kaappiin. No niin… ehkä olen tosiaan 8 vuodessa oppinut elämään ilman tonnikalaa.

Sunnuntaina sain kätevä emäntä -kohtauksen ja päätin kokata kaikki kaapista löytyvät pastapussien jämät, nahistuneet vihannekset, juustonkannikat ja säilyketölkit.

Tässä hötäkässä syntyi yksi illallinen kavereille, pakastimellinen ruokaa tämän ja ensi viikon tarpeisiin, kaksi litraa mehua ja purkillinen tätä avokado-tonnikalalevitettä, jota olen nyt syönyt joka päivä aamupalaksi paahtoleivän päällä. Hyvää ja täyttävää!

(Kannattaa tehdä tästä myös kolmioleipiä, niitähän on paljon hauskempaa syödä. Väliin sopii myös vaikka siivutettu tomaatti ja keitetty kananmuna.)

Avokado-tonnikalalevite

2 kypsää avokadoa (1 isokin voi riittää)
1 purkki tonnikalaa vedessä (MSC-sertfiioitua, tietty)
puolikas omena
puolikkaan sitruunan mehu
1/2 dl auringonkukansiemeniä
1 tl dijon-sinappia
1/2 tl jauhettua juustokuminaa
suolaa
mustapippuria myllyssä

Halkaise avokado ja kaavi lusikalla hedelmäliha kulhoon. Valuta tonnikala ja laita samaan kulhoon köllöttelemään avokadon kanssa. Pistä koko komeus haarukalla mössöksi. Leikkaa omena pienenpieniksi kuutioiksi ja lisää joukkoon. Lisää sitruunamehu, auringonkukansiemenet, sinappi ja mausteet.

Seos säilyy ilmatiiviisti pakattuna jääkaapissa muutaman päivän. Päällimmäinen kerros tummuu, kuten avokadolla on tapana, mutta se ei haittaa syömistä.


1 2 3 21