Joulunodotusta

joulukuu-(4-of-5)Joulun tuloa ei voi estää. Ja miksipä estäisinkään, onhan se the moooost wonderful time of the year…

Tällä viikolla olen tehnyt kotiin suursiivouksen (ja sotkenut koko kämpän sitten taas uudestaan), hakenut joulukukat, ilmoittautunut jouluaaton soppakeittiöön ja lähettänyt miljardi viestiä jouluporukan Facebook-viestiketjuun (vietämme joulua sekalaisella kaveriporukalla ja kilpavarustelu ruokapuolella on jo alkanut).  Tätä kirjoittaessani joku toteutti juuri ääneen lausumattoman toiveeni ja pisti soimaan Last Christmasin.

joulukuu-(1-of-5)

Olen myös toteuttanut tärkeän tradition. Joka vuosi ostan Fazerin konvehtirasian, makaan sohvalla suklaarasia vatsan päällä, katson joululeffoja ja syön koko rasian itse. (Tänä vuonna tosin kaikki maut rasiassa ja itse rasiakin oli vaihdettu eikä mielestäni tällä kertaa parempaan. No mutta, Forrest Gumpia mukaillen – elämä suklaarasia on kuin suklaarasia, koskaan ei tiedä, mitä saa.)

joulukuu-(5-of-5)Joulu on jännää aikaa, kun on henkeen ja vereen jouluihminen mutta samalla yksinasuva sinkku, jonka perhetilannekin on kaikkea muuta kuin perinteinen.  Viime vuonna kaoottisen vuoden jälkeen joulu tuntui ahdistavalta ja karkasin reissuun, jotta ei tarvitsisi ajatella koko asiaa. Jouluaattona taisin syödä japanilaisessa ravintolassa ja havahduin joskus iltapäivällä siihen, mikä päivä on, kun joku toivotti Merry Christmas.

Tänä vuonna ilahduin kun huomasin, että olin taas yhtä innoissani joulusta kuin joskus ennenkin. Haaveilen yhä kuusesta ja koristeista, joulukalentereista, sukista takanreunalla, lahjoista ja pitkästä pöydästä – mutta ehkä sellaistenkin joulujen aika tulee vielä. Siihen asti aion nauttia yksiön joulusta ja juhlapyhistä sekalaisen seurakuntamme kanssa.

joulukuu-(3-of-5)

joulukuu-(2-of-5)

Ihanaa joulunodotusta kaikille!


Pikkujoulukauden korkkaus: Baileys-piparijuustokakku

pikkujoulut-8

Yhteistyössä Baileys

Järkkäsimme viime viikonloppuna pienet pikkujoulubileet Stellan ja Vivianin kanssa. Illan tarjoilut hoiti Baileys ja siitä inspiroituneena tein juhliin myös teemaan sopivan jälkkärin, jouluisen Baileys-piparijuustokakun.

Kakku oli hitti – eräillekin pakkasin vielä illan pikkutunteina mukaan jättipalan muovirasiaan… mahtoikohan selvitä jatkojen yli? No – tämä kakku toimii onneksi myös mousse-muodossa.

pikkujoulut-73

Moni kysyi viime viikolla ohjetta, joten tässä tulee, olkaa hyvä! Toivottavasti siitä on iloa teille muillekin. Baileys ja piparit ovat aika takuuvarma hittiyhdistelmä näin joulun alla.

pikkujoulut-9

Kysyisin, mitä tykkäsitte, mutta tässä postauksessa ei Valviran sääntöjen mukaan saa olla kommentointimahdollisuutta, koska siinä käsitellään alkoholia. Jos siis innostutte tekemään kakkua ja tykkäätte, lähettäkää minulle terkut telepaattisesti tai tulkaa ensi yönä uniini. Tuokaa juomaa, tarjoilen kakkua.

Baileys-piparijuustokakku

150 g piparkakkuja
75 g voita

2 liivatelehteä
2 dl kuohukermaa
400 g maustamatonta tuorejuustoa (ei kevyt)
1/2 dl + 1 rkl Baileys-likööriä
1,5 dl tomusokeria
100 g tummaa suklaata mahdollisimman hienoksi rouhittuna

koristeluun: tummaa suklaata

Murskaa piparkakut pieneksi muruksi, mieluiten yleiskoneessa, mutta voit toki käyttää myös jonkinlaista raskasta esinettä nuijimiseen. Sulata voi ja sekoita piparimuru ja voisula tasaiseksi massaksi.

Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla (mitä pienempi vuoka, sitä korkeampi kakku, mutta vuoan koolla ei sinänsä ole väliä). Taputtele pipari-voiseos tiiviisti vuoan pohjalle ja laita jääkaappiin.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen ainakin 5 minuutiksi. Vatkaa kerma melko jämäkäksi vaahdoksi.

Sekoita yhdessä kulhossa tuorejuusto, 1/2 dl Baileysia ja tomusokeri tasaiseksi. Kuumenna pienessä kasarissa 1 rkl Baileysia kiehuvaksi, puristele liivatelehdistä liotusvesi pois ja laita lehdet kuumaan Baileysiin. Sekoita, kunnes ne ovat täysin liuenneet nesteeseen.

Kaada Baileys-liivate ohuena nauhana tuorejuustosekoituksen joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Kääntele sitten joukkoon kermavaahto ja suklaarouhe.

Kaada seos piparipohjan päälle kakkuvuokaan, tasoita pinta sileäksi. Peitä kelmulla ja anna tekeytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia, mieluiten vaikka yön yli.

Vuole ennen tarjoilua kakun päälle tummaa suklaata.

Kuvat Jarno Jussila


Hauskaa Halloweenia

halloween-(4-of-5)

Iloista pyhäinpäivää! Hmm, tuossa lauseessa mättää nyt jokin… pitäisikö ennemminkin toivottaa synkkää pyhäinpäivää?

halloween-(1-of-1)

Yksi lempiasioitani maailmassa on tehdä kukkakimppuja ja pöytäkoristeita. Nämä tein pari päivää sitten Halloween-bileisiin. 

Inspiraationa oli ajatus alkemistin työpöydästä. Lopullisessa versiossa itse kemuissa oli vielä isoja ametisteja ja True Detective-henkisiä risuasetelmia. Ja tietysti musta pöytäliina ja kynttilöitä. 

halloween-(3-of-5)

Halloween-kimpussa ei haittaa, vaikka kukat olisivat jo vähän parhaat päivänsä nähneitä. Risut on kerätty metsästä, minikurpitsa ja kummalliset karvapallerot kukkakaupasta. Vanhat astiat ovat ystävän varastoista ja hämähäkit pilailupuodista.

halloween-(1-of-5)

Omaan viikkooni on jo sisältynyt sen verran paljon jännitystä, että jätän kummitusjutut tältä illalta väliin ja suuntaan sen sijaan kaverin synttäreille.

Kivaa iltaa kaikille! Ja jos oven taakse ilmestyy kalvakannäköisiä kavereita, jotka pyytävät lupaa astua kynnyksen yli, muistakaa kieltäytyä…


Dancing in September

Seuraa pieni kuvatulva eilisen kemuista…

_DSC9563

_DSC9421

_DSC9350Kiitos kaikille, jotka tulitte eilen Aleksinkulmaan! Ja erityiskiitos kaikille, jotka tulitte juttelemaan. Oli niin kiva tavata teikäläisiä!

_DSC9379

_DSC9354

_DSC9519

Näin viime yönä unta, että kukaan ei tullut paikalle (unessa unohdin tosin itsekin mennä omiin kemuihini). Pelko oli onneksi turha, sillä tupa oli täynnä iloisia naamoja. Ja oli siellä yksi karvainenkin naama – bongaa kuvista.

_DSC9470

_DSC9382

_DSC9411

Alussa oli melkoinen ryysis ja hermoilin äh onko kellään nyt kivaa, osaahan ihmiset ottaa rennosti, onhan kaikki saaneet juomaa…

Sitten ajattelin, että aikuisiahan tässä ollaan, kyllä kaikki osaavat pitää huolen itsestään. Relasin.

Ja kas, pian huomasinkin että ihmiset olivat muodostaneet pieniä klikkejä sinne tänne, takit oli heitetty pois, joku sovitteli mekkoja, kaikilla oli juoma kädessään. Rohkeimmat uskaltautuivat jopa ottamaan tanssiaskelia. (Viimeisen koen aina henkilökohtaisena riemuvoittona – olen itse just se tyyppi joka on ekana ja usein ainoana tanssilattialla. Tai millä tahansa lattialla, tanssimassa.)

_DSC9558

_DSC9369

_DSC9360

Nuo ihanat rullat kuljetti paikalle Foodora, josta voi tilata eri ravintoloiden ruokaa kotiin. (Psst. kemuissa jaettiin koodi, jolla saa ilmaisen kuljetuksen koko syyskuun ja saan kuulemma kertoa sen blogissakin: taikasana on SYYSKEMUT, eli kirjoita tuo alennuskoodi-kohtaan.)

_DSC9488

_DSC9552

_DSC9576

Loppuillasta, kun jäljellä oli enää kourallinen ihmisiä, meno alkoi sitten olla jo tätä. Eli aivan parasta. Bailattiin Earth, Wind & Firen Septemberiä (tietysti – onhan syyskuu), Snoop Doggia ja Erasurea. (Sen lupasin jättää mainitsematta, että illan viimeinen biisi oli Pämppää. Mutta mainitsin nyt kuitenkin.)

Lähdimme Aleksinkulmasta spontaaneille jatkoille sekalaisessa seurakunnassa. Kävelin kotiin sateessa, tukka märkänä ja jalat rakoilla. Olo oli selittämättömän onnellinen: vihdoin alkaa kummallisen kevään ja kesän jälkeen tuntua siltä, että I’m on the right track, baby. Alan taas uskoa siihen, että edessä on taianomaisia sattumuksia ja jännittäviä kohtaamisia.

Mutta yhtä asiaa kyllä kummastelen: skumppaa jäi yli. Miten te olette noin kunnollisia?!

 

Kuvat Mikko Rasila