Suhtautumiseni Lena Dunhamin Girls-sarjaan on ristiriitainen. Toisaalta arvostan valtavasti sitä, että on Dunhamin kaltaisia, lahjakkaita, aktiivisia, äänekkäitä nuoria naisia, jotka eivät suostu asettumaan niihin raameihin, jotka on perinteisesti koettu sopiviksi. Ja viimeisin eli viides kausi oli kieltämättä huippu. Toisaalta minulla on iso ongelma Girlsin kanssa: en haluaisi lähteä kaljalle kenenkään sarjan henkilön kanssa. Minusta he ovat kaikki uuvuttavia.
Onneksi telkkutarjonnassa on tällä hetkellä suorastaan runsaudenpula loistavista (draama)komedioista, joissa sukelletaan ennennäkemättömän rehellisesti ja oivaltavasti siihen, millaista on olla pari-kolmekymppinen 2010-luvulla. Suosikkini ovat amerikkalaista tuotantoa, mutta jotain kansalliset rajat ylittävää näissä kokemuksissa on.
Jos siis pidät Girlsin rehellisyydestä, ajoittaisesta räävittömyydestä ja rosoisista henkilöhahmoista, todennäköisesti rakastat näitäkin sarjoja. Jos et pidä Girlsin henkilöhahmojen märinästä ja oman navan kaivelusta, saatat hyvinkin tykätä näistä tyypeistä.
BROAD CITY
Näiden naisten kanssa lähtisin paitsi kaljalle, myös ihan mihin vain ihan milloin vain. Sarjassa seurataan parikymppisten Abbin ja Ilanan elämää New Yorkissa. Arkiset, jopa tylsät asiat kumuloituvat tässä sarjassa absurdin hysteeriseksi huumoriksi, joka kuitenkin jollain käsittämättömällä tavalla toimii. Sarja on suorastaan radikaali siinä, miten se esittää nuoret naiset: nehän käyvät esimerkiksi vessassa!
Sarjassa parasta on paitsi huutonaurua aiheuttavat tilanteet, myös itse tyypit. Kaiken sekoilun keskellä Abbin ja Ilanan ystävyyttä ja toisilleen omistautumista ei tarvitse koskaan epäillä. Rakastan Broad Cityä niin paljon, että minua ei haittaa edes sarjan kakkahuumori, jolle yleensä olen vakavasti allerginen. YASSS KWEEN!
Katso täällä: Yle Areena
INSECURE
Virkistävää – tv-sarja, jossa mustat naiset saavat olla ihan kokonaisia henkilöitä ja tehdä muutakin kuin naputella sormia ja huutaa. Los Angelesiin sijoittuvassa sarjassa ladataan pöytään ne jutut, joihin jokainen nainen kolmenkympin korvilla voi samaistua (oman paikan etsiminen, surkeat Tinder-treffit, ärsyttävät työkaverit, omien epävarmuuksien kanssa kamppailu). Toisaalta se avaa hienosti ja liikaa osoittelematta niitä haasteita, jotka liittyvät nimenomaan mustien naisten elämään.
Sarjan keskiössä ovat hyväntekeväisyysjärjestössä työskentelevä Issa, joka räppää kahvitauolla peilikuvalleen ja pohtii pitkää parisuhdettaan, ja asianajaja Molly, jolla menee loistavasti töissä mutta surkeasti miesten kanssa. Tuoreita artisteja vilisevä soundtrack on loistava – mitäpä muuta voisi odottaa sarjalta, jonka musiikillisena neuvonantajana toimii Solange?
Katso täällä: HBO Nordic
MASTER OF NONE
Koomikko Aziz Ansarin luoma ja tähdittämä sarja onnistuu jollain käsittämättömän tarkkanäköisellä tavalla kiteyttämään sen, millaista on olla 30-vuotias juuri nyt. Sarjan jaksot muistuttavat enemmän itsenäisiä lyhytelokuvia kuin perinteistä jatkuvajuonista sarjaa: jokaisessa on oma teema, tempo ja draaman kaari.
Mielestäni Master of None on mestarillinen, ja itselleni sen nerous aukesi vasta toisella katsomiskerralla. Jaksot Parents ja Mornings ovat taidonnäytteitä siitä, millaista tv-kerronta voi olla. Indians on TV ja Ladies & Gentlemen taas nostavat oivaltavalla tavalla tapetille asioita, jotka ovat osalle katsojista täysin vieraita ja toisille silkkaa arkipäivää. Pistää miettimään. Sarja on hauska, mutta samaan aikaan jollain oudolla tavalla meditatiivinen. Tätä katsoessani syke laskee, tekee mieli vain olla ja katsella elämää.
Katso täällä: Netflix
Teksti: Eeva Kolu
Kuvat: Comedy Central, HBO, Netflix