Taite(i)llaan

Huomio lähipiiriin levinneestä KonMari-hulluudesta: vaikka kaikki kirjan lukeneet ovat innostuneet vähentämään tavaraa ja tutkailemaan omaa suhtautumistaan esineisiin, vain ani harva tuntuu tarttuneen KonMarin todelliseen salaisuuteen. TAITTELUUN!

Väitän, että jäätte paljosta paitsi. Taittelu on koko jutun juoni!

Juuri se on se, joka saa vaivalla vähennetyt vaatteet pysymään järjestyksessä, pitää vaatekaapit siisteinä ja tekee aamuista helppoja ja harmonisia. Ei enää syliin kaatuvia vaatekekoja, kun haluat käyttää jotain muutakin kuin pinon päällimmäistä paitaa. Kaiken näkee yhdellä silmäyksellä, kaappeihin mahtuu enemmän, tietää aina milloin pitää pestä pyykkiä…

Ja onhan se nyt aika ylellistä kaivaa aamulla kaapista viikatut pikkuhousut.

taittelu-(1-of-1)

Myönnettäköön, että kirjan perusteella taittelun opettelu on vähän hankalaa ja siksi kai moni skippaakin koko askeleen. Itse opettelin taittelun kokeilemalla ja jonkun tosi suttuisen Instagram-videon avulla. Onneksi goop on nyt tehnyt jalon teon ja kuvannut todella selkeät ohjeet vaatteiden taitteluun KonMari-metodin avulla. Ohjeiden perusteella huomasin itsekin, että  neuleiden taittelutekniikkani vaatii vielä rankkaa hiomista ;)

Taittelumetodilla säilytys vaatii vetolaatikot, hyllytasoista ei ole tässä iloa. Itsehän kokosin ja ruuvasin omin pikku käsin yhtenä yönä Ikea-kaapistooni vetolaatikot hyllytasojen tilalle, ihan ite – siinä nähdään mihin KonMariin hurahtaneen tarmolla kyetään. Operaatio vaati monta kiristynyttä hermoa, kirosanaa ja katkennutta kynttä, mutta oli kaikkien niiden arvoinen.

Jos et ole itse valmis tällaiseen uhraukseen niin kannattaa hankkia laatikoita, joita voi laittaa hyllylevyjen päälle. Kaikenlaiset matalareunaiset pahvilaatikot ovat tähän mitä mainioimpia, ja säilytykseen tarkoitettuja laatikoita myydään tietysti myös sisustuskaupoissa.

Vaatteiden taittelu saattaa tuntua aluksi työläältä, no… taiteilulta, mutta tekniikan oppii äkkiä eikä se vie lopulta sen enempää aikaa kuin perinteinen viikkaaminenkaan – mutta aikaa ja hermoja se säästää kyllä reilusti enemmän kuin ne syliin kaatuilevat pinot, jotka ovat lopulta aina rytyssä.

Metodia ei tietenkään tarvitse noudattaa orjallisesti jokaisen vaatekappaleen kohdalla (itsekin kohtelen edelleen sukkiani väkivaltaisesti ryttäämällä ne sumpuiksi), mutta kannattaa kokeilla ensin vaikka treenivaate- tai t-paitalaatikkoon ja katsoa huomaatko eroa harmoniassa.

Goopin ohjeet siis täällä. Taittelun iloa!

(Katjalle kiitos mahtavasta linkkibongauksesta!)


Kipoi ja kupei

Irrationaalisen tunteellisesti astioihin suhtautuva henkilö täällä hei! Astiakaappiini on muuttanut uusia kippoja ja kuppeja, ja voi miten ne ovatkaan ihania.

kipot-(2-of-3)Tämän keraamisen kulhon löysin, kun oltiin äidin kanssa norkoilemassa SPR:n kirppiksellä. Se on ehkä kaunein astia ikinä, tai ainakin kaunein, jonka minä olen koskaan omistanut. Ihanuus ei välity kuvasta, vasta koskemalla.

Alun perin suunnittelin sitä viralliseksi café au lait -kulhokseni, mutta sen jälkeen kun tuo kulho muutti keittiööni, olen ollut kuin pikkulapsi, joka suostuu juomaan vain samasta mukista.

Olen tarjoillut astiasta hedelmät, syönyt siitä puuroa, jugurttia ja keittoa, juonut teetä… en vielä tosin kertaakaan café au lait’ta.

Parasta on kaataa kulho puolilleen salmiakkipääkalloja ja mennä sohvalle katsomaan Gilmoren tyttöjä.

kipot-(3-of-3)

Edbladin pienet keraamiset kupit löysin Dotsista. Ostin nämä espressokupeiksi, mutta ne ovatkin löytäneet kakkoselämän teekuppeina. Joskus on vaan plus chic tarjoilla teetä pikkukupeista kuin jättimäisistä saaveista (vaikka niillekin on aikansa ja paikkansa). Käsintehdyt kupit ovat kaikki vähän erikokoisia ja -muotoisia, mikä on hurmaavaa.

kipot-(1-of-3)

Ja hei, vinkki! Blogin Facebook-sivulla on meneillään viikonloppuarvonta, jossa voit voittaa omaksesi Iittalan Plektra-jakkaran. Käy ihmeessä osallistumassa.

Kivaa viikonloppua kaikille!


Syysuutta sisustusrintamalla

iitt-(6-of-9)iitt-(8-of-9)

Yhteistyössä Iittala

 Sain vähän aikaa sitten Iittalalta kuvailtavaksi joitakin syksyn uusia sisustustuotteita, ja haasteena oli stailata jutut omaan kotiin sopiviksi. En tosin tiedä, voiko omalla kohdallani puhua stailaamisesta – metodini kun oli ”laitan tän vaan tähän… jaha, sehän näyttää kivalta siinä”.

plektra

Valkoinen Plektra-jakkara löysi paikan sängyn vierestä, jossa se toimii toisena yöpöytänä (ja jakkarana aina, kun pitää kaivaa jotain vaatekaapin ylimmältä hyllyltä).

iitt-(2-of-9)

Aiemmin sängyn vieressä oli vain yksi yöpöytä, mutta miettiessäni asuntoni omituista fiilistä totesin, että se oli yksi ongelmista. Kuten ystäväni aina huutaa: SYMMETRIAA, SYMMETRIAA, SYMMETRIAA! Ja lisäksi, jos sallitte minun taas lipsua lempiaiheeseeni: erään feng shui -periaatteen mukaan yöpöytiä pitäisi aina olla sängyn molemmin puolin, koska yksinäinen yöpöytä herättää alitajuisesti tunteita yksinäisyydestä.

No, oli syy kumpi tahansa: nyt makuunurkkauksessa on joka tapauksessa paljon paremmat vibat.

iitt-(9-of-9)

Olen viime aikoina innostunut siitä, miten maljakoita voi käyttää osana kukka-asetelmia. Sen sijaan että leikkailisi ja asettelisi itse kimppua, voi jakaa sen erilaisiin ja erikokoisiin maljakoihin ja antaa maljakoiden tehdä kaiken työn. Siihen tarkoitukseen nuo Ruutu-maljakot sopivat varsin hyvin.

(Joku kysyy kuitenkin, joten: maljakoissa on lumimarjaa ja eräänlaista eukalyptusta, jonka nimeä en nyt kuollaksenikaan muista. Auttakee?)

iitt-(5-of-9)

Nappula-kynttilänjalat ovat tänä syksynä harmaat. Olen noiden myötä innostunut taas pitkästä aikaa vanhoista kunnon kruunukynttilöistä, en edes muista milloin olisin viimeksi ostanut niitä! Nyt pitkät ja kaposet kynttilät näyttävät taas freeseiltä.

Innostuin kaivelemaan esiin omat messinkiset Nappulani, jotka pääsivät nyt ruokapöydälle. Jep, meillä syödään tänä syksynä kynttiläillallisia. (Olenhan oman elämäni Hyacinth Bucket, lausutaan Bukeee.)

iitt-(7-of-9) Kaasa-kynttilälyhdyt ovat myöskin tämän syksyn uutuuksia, mistä olin ihan hämilläni, koska tuote näyttää niin Iittalalta että olin varma että se on ollut tuotannossa aina. Kuvassa on sävyt hiekka ja harmaa, joista alemman kuvan hiekka on oma lempparini.

iitt-(1-of-9) Ihanaa huomata, että kotona oleminen innostaa taas. Kaikenlaisia sisustussuunnitelmia on meneillään ja on tosi kivaa pitkästä aikaa kokkailla omassa keittiössä ja viettää leffailtoja sohvalla. Ei huoleta talven tulo!


Pientä säätöä

Kirjoitin joskus kesällä siitä, että kodissani jokin mättää. Kaikki oli periaatteessa mainiosti – asunto on ihana, jokainen huonekalu rakkaudella valittu ja turhat tavarat karsittu. Pohdin, että tänne pitää varmaan hälyyttää feng shui -konsultti. Tai manaaja.

feng-(2-of-3)

En jotenkin viihtynyt kotona ollenkaan, en osannut oleskella olohuoneessa enkä syödä ruokaani keittiön pöydän ääressä. Koko elämäni oli epämääräistä välitilassa lillumista. Söin noutoruokaa, koska ei tehnyt mieli kokata. Teepaketit pölyttyivät hyllyssä, koska en osannut istua sohvalla paikoillani niin pitkään että olisin malttanut juoda kupin teetä. Roikuin netissä turhanpäiväisillä sivuilla, koska oloni oli liian levoton lukemaan kirjoja.

Reissun jälkeen kotiin palattuani päätin, että nyt tämä pelleily saa riittää! Kyllä ihmisen pitää viihtyä omassa kodissaan. Aloin pyörittää huonekaluja ympäri kämppää, istuin aina hetkeksi alas ja fiilistelin.

feng-(3-of-3)

Päädyinkin sitten muuttamaan melkein koko asunnon järjestystä. Sohva oli ennen asunnon paraatipaikalla, nyt se on vähän enemmän piilossa päinvastaisella seinällä nurkkaa vasten. Kas, siinä hengailu tuntuukin yhtäkkiä siltä kuin olisi karhuäidin sylissä eikä siltä, että istuisi työhaastattelussa. Nyt on nautittu leffan katselusta ja kirjan lukemisesta – ja kyllä, teen kulutus tässä taloudessa on kolminkertaistunut.

Muutakin pientä säätöä tein makuuhuone-olohuoneen puolella. Isot taulut eivät ole enää vierekkäin, vaan nyt niiden välillä on paljon ilmaa ja tilaa. Ennen minulla oli vain yksi yöpöytä, mutta rakensin toisen jakkarasta – tunnelma on heti harmonisempi kun sängyn molemmilla puolilla on yöpöytä.

feng-(1-of-1)Myös keittiössä ihan pieni viilaus muutti kaiken: pöytä oli ennen seinää vasten, mikä toi vähän lisää tilaa keittiöön, mutta sai samalla aikaan epämääräisen väliaikaisuuden tunteen. Ja vaikka keittiössä oli tällä tavalla vähän enemmän tilaa kävellä, itse pöydän äärellä istuminen tuntui aina ahtaalta. Nyt pöytä tuntuu siltä, että sen ympärillä voi ja kuuluu istua ja rauhoittua.

Mikä merkitys voikaan olla muutamalla kymmenellä senttimetrillä! Olen tämän pikkumuutoksen jälkeen huomannut viettäväni tosi paljon enemmän aikaa keittiön pöydän ääressä, sekä syömässä että tekemässä töitä. Vielä kun löydän jostain yhden tuolin lisää, voin alkaa kutsua ihmisiä syömään.

feng-(1-of-3)

Ei ole yhtään liioittelua sanoa, että koko asunto tuntuu ihan erilaiselta – eikä tarvinnut tehdä remonttia tai ostaa mitään uutta!

Jos tässä tarinassa on opetus niin se, että jos kotona jokin tila tai huonekalu jää jatkuvasti käyttämättä, kannattaa oikeasti miettiä, miksi.

Huonekaluja ei kannata aina laittaa suoraan niille paikoille, mihin ne loogisimmin pohjapiirrustuksen mukaan sopisivat tai missä ne näyttävät parhailta, vaan sinne, missä ne tuntuvat parhailta.  

Nämä kun eivät ole järjen asioita. Vaikka tiedän tietysti järjellä, että kukaan ei näe saati pääse sisälle asuntooni, on heti rennompi olla, kun kämpän pääasiallinen rentoutumispaikka eli sohva on vähän jemmassa nurkassa. En olisi varmasti tajunnut tätä ennen kuin kokeilin, joten haastan kaikki skippaamaan tällä viikolla punttiksen ja pyörittelemään huonekaluja ;)