Tuntuu, että vuoden ensimmäisessä kirjoituksessa pitäisi aina sanoa jotain merkittävää. Siksi en kirjoittanut eilen mitään – ei ollut mitään suureellista sanottavaa. Vuodenvaihde oli kaiken kaikkiaan varsin epädramaattinen.
Ei tullut tunnekuohua tai katkeransuloisia hyvästejä menneelle, ei kirkkaita unelimia tai visioita ensi vuodelle. En tehnyt lupauksia tai suunnitelmia, en kerrannut mielessäni viime vuoden huippuja tai laaksoja. Olin yksinkertaisesti hyvällä fiiliksellä, heiluttelin tähtisädetikkuja, söin perunasalaattia.
Uudenvuodenpäivänä keittelin teetä, tein vähän töitä ja luin kirjan. Vuoden ensimmäinen ateriani oli paketti pussinuudeleita ja kaksi pakastimen perältä löytynyttä Apetitin kasvispihviä. Aika mitäänsanomaton aloitus.
Tänään mietin, että tämä vuosi taitaa tuoda mukanaan isoja muutoksia ihan ilman minun sekaantumistanikin. Ehkä ei tarvitse miettiä lupauksia tai kirjata ylös tavoitteita – riittää, että pitää hatusta kiinni, koska kohta mennään.
Onnellista uutta vuotta!
hyvää uutta vuotta! xo
Hyvää uutta vuotta! Olet lukijoillesi tärkeä & rakas.
Hyvää alkanutta vuotta Eeva ja kiitos..
Tämä on ensimmäinen ja viimeinen (?) kommenttini sinun blogiisi, mutta minun on aivan pakko avata sanainen arkkuni nyt. Kiitos Eeva ihanasta blogista! Mietin pitkään miksi sinun blogisi on ollut aina ylitse muiden lukulistallani. Huomasin, että sen lisäksi, että osaa kirjoittaa hurmaavasti ja mielenkiintoisesti erilaisista asioista, kirjoitit blogiisi sopivasti kaikesta. Sinun blogissasi on ollut juuri sopivasti asukuvia, ruokareseptejä, fiilistelyä, vinkkejä ja kaikkea. Tulen kaipaamaan blogiasi ja sinua sen takana, mutta toivon sinulle mahtavaa uuden vuoden alkua ja paljon iloa ja aurinkoa siihen koloon, jolle blogin väistyminen tekee tilaa.
Kuulostaa seesteiseltä ja mukavan luottavaiselta. Ja ennen kaikkea hetkessä elämiseltä, läsnäololta. Melkein jännittää puolestasi mitä kaikkea mukavaa sinulle on tiedossa täksi vuodeksi. Ja hei, tosi kaunis teekannu! 🙂
Hyvää uutta vuotta Eeva&lukijat!
Haha, aikalailla oli samanhenkinen oma päivitykseni faceen “vuoden eka aamu sekä päivän eka kahvi kuppi -euforiaa”. 😀 Loppuen lopuksi arki ei ole niin ihmeellistä, en ymmärrä miksi siitä pitää tehdä niin hypetettyä, arjesta on tullut yhtä burleskia! -> Uu, katso mitä teen! Tässä on jotain erikoista vaikkei tässä nyt oikeasti ookaan mitään ihmeellistä. ≤- Lähinnä tapasi ilmaista ajatuksesi virtoja tekee siitä niin ihmeellistä. Se on lahja, ole ylpeä siitä! 🙂
Vuodenvaihteen matkalla palanneena, haudutellen varmaan viidettä kupillista vihreää teetä, luen viimeisimpiä postauksiasi. Naseva, mutta lämmin; pohdiskeleva, mutta samalla jotenkin höyhenenkevyt ja hauska kirjoitustyylisi saa hymyn nousemaan huulille vähän väliä.
Blogistasi on tullut minulle jonkinlainen voimablogi. On ollut hauskaa ja tosi mielenkiintoista lukea ajatuksia samankaltaisista teemoista, joita on itsekin samoihin aikoihin käynyt läpi. Ero pitkäaikaisesta parisuhteesta, muutto toiseen kaupunkiin, itsensä ja koko elämän suunnan etsiminen ja pohtiminen, ammatillisten kuvioiden miettiminen ja muutosten toteuttaminen, joogasta kiinnostuminen ja luonnonkosmetiikkaan hurahtaminen. Yksinkertaisuuden ylistys ja samalla pienestä arkipäivän luksuksesta nauttiminen.
Nyt on aika herätä kiittämään, monien muiden tavoin.
Blogisi on niin monipuolinen ja kiva. En tiedä, mistä ihmeestä sinulle löytyisi seuraaja. 🙂
Kiitos Eeva.
Ihana Eeva Kolu, olen niin pahoillani lopettamispäätöksestäsi.. Teethän vielä kirjoituksen aiheesta ystävyys ja siitä, miten ystävyys joskus loppuu. Elämä ei kuljekaan molempien mielestä samoilla aalloilla, toisesta ei enää pidä Niinkuin ennen. Tiedätkö? Minulla ensi kertaa tämä tilanne ja olen niin hukassa. Pelkään olevani väärässä. Varsinkin kun olen hiukan ystävää vailla.
Kaikkea hyvää sinulle, olehan onnellinen. ?
Hyvää uutta vuotta! Ensimmäistä kertaa kommentoin, kun nyt luin että olet lopettamassa eikä tässä muuten ehkä enää ehtisi. 😉
Olen seurannut jo pidemmän aikaa ja päällimmäisenä ihastellut blogin tunnelmaa, joka välittyy sekä kuvista ja teksteistä. Harmi, että tämä ei tule jatkumaan samalla tavalla, mutta onnea kaikkeen tulevaan!
http://www.sandraandruben.com
Hei ! Ikävä tulee sinua ja olen jo tällainen vanhempi lukijasi, en ole koskaan kommentoinut mutta parhautta olet näillä markkinoilla. Kaikkea hyvää sinulle jatkossa. Innokas seuraajasi.
Luin erään artikkelin, jossa kehoitettiin lukemaan inspiroivien ihmisten ajatuksia. Päädyin tänne blogiisi, ja luin lopettamispäätöksestäsi. Höh!
Jos saisi toivoa niin kirjoita vielä ystävyydestä. Kiitos kaikesta!
[…] unelmia ja kivenkovia lupauksia. Jossakin vaiheessa pidin kirjoitustauon ja luin blogeja. Eeva Kolu oli jo käyttänyt avausrepliikkini. Kirjoittaminen […]