Lähdin toissailtana mökiltä takaisin kaupunkiin. Äiti lähti heittämään minua autolla juna-asemalle. Ehkä viisi minuuttia mutkittelevaa metsätietä ajettuamme tajusin, että olin unohtanut puhelimen mökille. (Siellä se nökötti puutarhan pöydällä, koska olin juuri ennen lähtöäni…
Tässä taannoin ajattelin:
Olispa kivaa vuokrata asuntoauto ja lähteä pohjoiseen. Päivät patikoida metsässä ja uida, iltaisin pystyttää grilli auton viereen ja ehkä kaataa vähän punkkua retkimukeihin.
Piti ihan pysähtyä. Hetkonen! Tuohan kuulosti epäilyttävästi…
Tätä naputellessani aurinko paistaa suoraan ikkunasta kirjoituspöydälleni, paljastaen kaikenlaista - huonekasvien lehdille kertyneen pölykerroksen, sen että olisi korkea aika pestä ikkunat. Se saa varjot huoneen nurkissa näyttämään vieläkin tummemilta.
Viime viikot ovat paljastaneet…
Eilen kun heräsin, ilmassa oli jotenkin erilainen tuntu.
Enkä tarkoita vain tätä kevättä. Sitä miten valo tuntui vähän erilaiselta, koska se toden totta tuntui.
Vaan ihan kuin tuulen suunta olisi kääntynyt yön aikana.…
Elämä on viimeisen kuukauden tuntunut noudattavan seuraavanlaista kaavaa: kolme tai neljä hyvää päivää, yksi tosi huono. Viimeisen viikon aikana huonoja päiviä on ollut enemmän.
Toisinaan kaikki tuntuu edelleen helpolta ja vaivattomalta, siltä että…
Kun viime viikolla sain lähteä täyskaranteenista, ihan ensimmäisenä suuntasin lenkille merenrantaan. Se on aina ollut tärkeä paikka, mutta viime viikkoina siitä on tullut vielä jotain niin paljon enemmän. Henkireikä, elämänlanka, parantaja, terapeutti ja…
Kirjoitan aika usein loppukuusta tällaisen kirjoituksen, hajatelmia ja tunnelmia kuluneelta kuukaudelta.
Vaan! Eipä koskaan aikaisemmin ole tuntunut ihan tältä. Että keskellä kuukautta joku olisi leikannut todellisuuden saksilla kahtia. Että kuukauden sisälle mahtuisi kaksi…
Viime päivinä on tuntunut vaikealta kirjoittaa. Tai kuvata. Tai laittaa someen mitään. Kaikki aiheet ovat tuntuneet vääriltä. Jotenkin absurdeilta.
Sitten muistin, että ai niin… minun tapani yrittää ymmärtää absurdia on kirjoittaa siitä. Joten…
Useimpina aamuina kirjoitan vanhanaikaisesti paperiseen muistikirjaan pari, kolme sivua tajunnanvirtaa. En siis varsinaista “päiväkirjaa” vaan ihan mitä mieleen juolahtaa. Yritän pitää kynän liikkeessä enkä jäädä liikaa miettimään.
Tämä on rakkain ja tärkein rutiinini.…
Luin yhden Alaskaan sijoittuvan kirjan. Kirjassa toisteltiin monin eri sanankääntein sitä, miten erityinen täytyy olla halutakseen - ja pystyäkseen - asumaan Alaskassa. On oltava selviytyjä. Sinnikäs. Pikkuisen hullu. Suurin osa ei kestä, ottaa…