Lempikirjoista

Kovasti toivoitte kirjapostauksia. Näissä muodoissa: 1) kerro vielä jotain lukuvinkkejä, 2) kerro lempikirjoistasi, 3) vinkkaa jostain kirjoista, joista saisi lohtua.

No, tämä juttu kattaa vähän niin kuin nuo kaikki, sillä tänään kirjoitan lempikirjoistani. Minulle ne kaikki ovat juurikin niitä, joista saa lohtua. Ja kai nämä voi lukuvinkkeinäkin ottaa, vaikka olen aina hyvin varovainen suosittelemaan lempikirjojani kellekään. Lempikirjat kun ovat lempikirjoja hyvin henkilökohtaisista syistä, eikä niiden hienous aina aukea muille.

(”Lempikirjat” ovat muuten usein eri asia kuin ”parhaat koskaan lukemani kirjat”. Ja oletteko huomanneet, että lempikirjojen listalta ei läheskään aina löydy yhtään lempikirjailijan teosta. Kaksi ihan eri asiaa: lempikirjat tulevat lempikirjoiksi hyvin maagisista ja intiimeistä syistä, eivätkä ne välttämättä liity siihen, kuinka hyviä kirjat ovat. Lempikirjailijoista taas tulee lempikirjailijoita siksi, että he kirjoittavat kerta toisensa jälkeen hyviä kirjoja.)

sohva-(1-of-1)

Minun lempikirjojani: Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin, koska siitä tulee aina mieleen Irlannissa vietetty kesä ja sipsien tahrimat sivut, joita kääntelin ahnaasti toinen toisensa jälkeen – kun luki niin hyvää kirjaa, jumalten lisäksi myös Eeva valvoi öisin. Kun ei malttanut lopettaa.

Ja Stephen Fryn omaelämäkerta Moab Is My Washpot, jonka luin ylioppilaskeväänä, ja jokin pato sisälläni aukesi. Muistan, kun kävelin pitkin Aleksanterinkatua ja yhtäkkiä tajusin, että on ihan ok tuntea asioita. Iloisia ja surullisia, hyviä ja huonoja, korkeita ja matalia. Että se on oikeastaan jopa toivottavaa. Ja siinä uskossa olen elänyt siitä asti, ja siitä asti olen tuntenut. En muista miten se liittyi tähän kirjaan, mutta jotenkin se liittyi.

Alice Walkerin Häivähdys purppuraa ja Muriel Barberyn Siilin eleganssi, kaksi hyvin erilaista kirjaa, joita rakastan samasta syystä: molempien jälkeen aloin huomata enemmän.

Hanif Kureishin Esikaupunkien Buddha. En muista miksi.

Robert McLiam Wilsonin Eureka Street. Miljoona syytä miksi.

Amélie Nothombin Samuraisyleily. Fuji-vuori, jne.

(Melkein) kaikki Michael Chabonin kirjat, mutta erityisesti The Mysteries of Pittsburgh, joka on Chabonin tuotannon heikoin, ja silti rakkain. Rakastan myös Wonder Boysia, tosin rakastan siitä tehtyä elokuvaa vielä enemmän.

Kjell Westön Älä käy yöhön yksin.

Junot Diazin The Brief Wondrous Life of Oscar Wao. 

Nicole Kraussin Rakkauden historia ja – tämä on puhdasta sattumaa – ex-miehensä Jonathan Safran Foerin Kaikki valaistuu.

Hengellisistä kirjoista minulle rakkain on Marianne Williamsonin A Return To Love, ja H. Emilie Cadyn Lessons in Truth. 

Muistelmateoksista Fryn lisäksi Mia Kankimäen kirja Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (kappaleeni on muuten jollain lainassa – kuka oletkin, jos luet tämän niin palauta jos nähdään!). Ja Dolly Partonin Dream More. Ja jos olen täysin rehellinen niin Geri Halliwellin If Only.

Ilse Crawfordin Sensual Home, joka ei ole oikeastaan sisustuskirja vaan elämäntaito-opas. Lempikeittokirjani ovat Saku Tuomisen Basta! ja Yotam Ottolenghin Plenty.

Runokirjoista: Rimbaudin Kausi helvetissä, jota luen silloin kun olen itse helvetissä, ja Ryookanin Suuri hupsu, jota luen silloin kun en ole.

No niin, siinä ne. Mitkä ovat teidän?

(Vielä bonuksena kolme lohtukirjasuositusta: Mary Ann Shafferin ja Annie Barrowsin Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville, Ron McLartyn Polkupyörällä ajamisen taito, Rebecca Wellsin Jumalaiset jajasiskot.)


Kommentit ( 77 )

  • Amaalia kommentoi 20.1.2016 15:41

    Monta tuttua ihanaa kirjaa! Ja monta, jotka olin jo unohtanut :)

    Annan puolestaan sinulle kirjasuosituksen: jos et ole vielä lukenut Nicolas Barreaun kirjoja, niin suosittelen lukemaan! Ahmin kaikki kolme (?) suomennettua heti, kun sain käsiini. Jos Pariisi ja rakkaus ja erityisesti rakkaus Pariisissa kiinnostaa ;). Bonuksena eriskummallisia sattumuksia ja kohtalon salaperäistä johdatusta! Niin kaikissa niissä kolmessa kirjassa :). Aloita vaikka kirjasta Pieni elokuvateatteri Pariisissa – se on suosikkini.

    Vastaa

    • Eeva Kolu kommentoi 20.1.2016 15:51

      Kiitos Amaalia! Olen lukenut Pienen elokuvateatterin :)

      Vastaa

  • Päähenkilö kommentoi 20.1.2016 15:44

    Pakko kysyä, Eeva, että oothan lukenut myös Rebecca Wellsin Autuaitten alttareilla?! Se kertoo Vivin ja kumppaneiden lapsuudesta ja nuoruudesta ja taustoittaa todella paljon (myös: todella sydämeenkäyvästi) Jumalaiset jajasiskot -kirjaa.

    Kumpikin teos on mun ”näin palaan kerta toisensa jälkeen” -listalla.

    Vastaa

    • Päähenkilö kommentoi 20.1.2016 15:49

      p.s. En ole sulle hurjan usein kommentoinut, mutta nyökytellyt kylläkin varmaan jokaiselle tekstillesi. Blogisi loppuminen on mulle suorastaan suuri henkilökohtainen menetys, sulla on harvinainen taito pukea asioita sanoiksi. Toivon sulle aivan mielettömän paljon myötätuulta (ja sopivasti pyörteitä ja puhureita) kaikkeen tulevaan.

      Vastaa

    • Eeva Kolu kommentoi 20.1.2016 15:50

      Heippa, en ole lukenut tuota. Olen jotenkin pelännyt että tuo kirja jotenkin söisi Jajasiskojen salaperäistä ihanuutta :) Mutta ehkä pitää lukea sekin, jos se kerran on noin ihana. Kiitos!

      Vastaa

      • Päähenkilö kommentoi 20.1.2016 17:02

        Ihana ja valaiseva – ja kyllä siinä on semmoisia traagisiakin piirteitä, että jajasiskojen ihanuuden rinnalle tuli myös vähän surua. Mutta suosittelen silti, jos uskot, että uskallat päästää maagiseen jajamaailmaan vähän tummempia sävyjä. Tiedän kyllä, miten jatko- tai lisäosat erityisen ihaniin kirjoihin saattavat joskus rikkoa lumouksen. Tarkkana kannattaa olla.

        Vastaa

  • Riariina kommentoi 20.1.2016 16:03

    Ensinnäkin kiitos kirjasuosituksista! Olen havainnut aikaisempien kirjapostausten perusteella, että meillä on samankaltainen maku :)
    Jos et vielä ole lukenut Louis De Berniéresin Kapteeni Corellin mandoliinia, suosittelen sitä lämpimästi! Kirja on tuhatkertaisesti parempi kuin se elokuva-hirvitys, jonka pääosassa on Nicholas Cage :D Siinä kirjassa on kaikki, mitä hyvään kirjaan kuuluukin: historiaa, huumoria ja romantiikkaa. Toinen ikisuosikki, johon palaan säännöllisesti, on John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä.

    Vastaa

    • Eeva Kolu kommentoi 20.1.2016 20:06

      Kiitos, lisäänpä Kapteeni Corellin lukulistalle!

      Vastaa

  • AR kommentoi 20.1.2016 16:33

    Jumalat juhlivat öisin on mieletön!

    Vastaa

    • Eeva Kolu kommentoi 20.1.2016 20:06

      Niin on!

      Vastaa

      • satu saarikoski kommentoi 24.1.2016 17:20

        ok

        Vastaa

  • Riikka kommentoi 20.1.2016 17:01

    Tuo on kyllä niin totta tuo, että lempikirjat eivät aina välttämättä ole niitä parhaita koskaan lukemia kirjoja! Elokuvissa on sama vika. On jotenkin jännää lukea tai katsoa jotain ja todeta se todella hyväksi kuitenkaan muodostamatta siihen samankaltaista tunnesidettä kuin johonkin ”epätäydellisempään” teokseen. Itselleni Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupunki iski todella kovaa, vaikka (mielestäni) siinä joitakin ”vikoja” olikin. Myös Yangsze Choon The Ghost Bridesta tuli heti yksi suosikeistani, vaikka huomasin kerronnassa joitakin puutteita – ehkä se oli tunne siitä, että kyseessä oli aikuisten versio Henkien kätkemästä (lempileffastani!) tai vain yleinen tunne jostakin ihmeellisestä ympärillämme. En tiedä. Mutta tuli kyllä hyvään saumaan tuo toteamuksesi lempikirjoista, niin totta niin totta! :D

    Vastaa

    • Emilia kommentoi 20.1.2016 19:01

      Itärannan molemmat teokset ovat olleet mielestäni hienoja, mutta sanan ”kapea” runsas viljely on minusta hiukan hämmentävää. Aluksi olin ihastunut sen käytöstä kuvaamaan vaikkapa nuoren naisen hahmoa, mutta kun sen upottaa adjektiiviksi kaikkeen, kuten ”kapea vaikerrus”, teho alkaa heiketä ja toisto turhauttaa. Kudottujen kujien kaupunkia lukiessani en voinut olla välillä huokailematta, kun sana tuntui toistuvan vähintään kymmenen sivun välein. Onko kukaan muu kiinnittänyt tähän huomiota? Tai käytetäänkö tätä sanaa jossain päin maata näin?

      Vastaa

      • Riikka kommentoi 20.1.2016 20:55

        Oho, tuota kapea-sanan liikakäyttöä en ollut yhtään huomannut! Olen juuri lukemassa Teemestarin kirjaa, joten ehkä alkavat minullakin pian hyppiä silmillä… Toivottavasti eivät!

        Vastaa

        • Emilia kommentoi 21.1.2016 11:59

          Kyseessä saattaa olla ihan henkilökohtainen ongelma, toivottavasti vuodatukseni ei haittaa sinun lukukokemustasi!

          Vastaa

  • r. kommentoi 20.1.2016 17:06

    gerille peukut. !.

    Vastaa

    • Eeva Kolu kommentoi 20.1.2016 20:17

      :)

      Vastaa

  • Elovena kommentoi 20.1.2016 17:18

    Muistan lukeneeni Jumalat juhlivat öisin englanninkielistä versiota samalla lailla ahmien ja öitä valvoen, Intiassa. Loistokirja kerta kaikkiaan! Muita mm. Ranya ElRamlyn Auringon asema (niin kauniisti kirjoitettu tarina) , Anna Gavaldan monetkin kirjat ja Erich Segalin Love Story, johon en kai kyllästy koskaan.

    Vastaa

    • Eeva Kolu kommentoi 20.1.2016 20:07

      Mä rakastan kanssa Anna Gavaldaa. Tuo ElRamly pitäisi ehdottomasti lukea.

      Vastaa

  • k kommentoi 20.1.2016 17:44

    Jajasiskoista on olemassa kolmaskin teos ainakin englanniksi: Ya-Yas in Bloom. En ole tosin lukenut sitä. Suosittelen:
    Paolo Coelho: Veronika päättää kuolla
    Lisa See: Lumikukka ja salainen viuhka
    Maeve Binchy: Circle of Friends, The Glass Lake
    A.S. Byatt: Possession
    Beth Hoffman: Saving Cee Cee Honeycutt
    Diane Chamberlainin kirjat

    Vastaa

    • Eeva Kolu kommentoi 20.1.2016 20:07

      Kiitos K!

      Vastaa

  • HannaS kommentoi 20.1.2016 17:49

    En melkein koskaan uskalla paljastaa lempikirjojani kenellekään. Mutta Jumalat juhlivat öisin on myös mun listalla, joten tässä loput.

    Paul Auster – The brooklyn follies
    Anna Gavalda – Kimpassa
    J.D. Salinger – Sieppari ruispellossa (Pentti Saarikosken suomentamana tietty)

    kiitos kirjalistasta, oli ne suosituksia tai ei!

    Vastaa

    • Eeva Kolu kommentoi 20.1.2016 20:07

      Kaksi vikaa listalla kuuluu myös mulle tosi rakkaisiin kirjoihin :)

      Vastaa

    • purrr kommentoi 23.1.2016 16:20

      Oij, toi Brooklyn on niin ihana, mun eka Auster. Ei ehkä hänen paras kirjansa, mutta ehkä rakkain. Niin ihania monet hänen kirjansa. (niin kuin myös monet myös aika keskikertaisia.)

      Vastaa

  • summersailing kommentoi 20.1.2016 18:05

    Kiitos kovasti näistä ja erityiskiitos lohutkirjasuosituksista! Rakkauden historia, Jumalat juhlivat öisin ja Esikaupunkien Buddha ovat aivan mahtavia kirjoja. Komppaan myös Elovenaa Auringon asemasta. :)

    Vastaa

    • Eeva Kolu kommentoi 20.1.2016 20:08

      No niin, Auringon asema siis listalle!

      Vastaa

  • Alli kommentoi 20.1.2016 19:33

    Kiitos! Jälleen kerran tekstisi sai tajuamaan jotain, mitä ei aiemmin ole osannut ajatella. Juurikin sen, että omat lempikirjat liittyvät tietysti aina omiin henkilökohtaisiin kokemuksiin, eikä niitä välttämättä ajattele parhaimpina luettuina kirjoina. Itselleni on ollut jopa välillä noloa kertoa oma lempikirja, ja sitä alkaa jotenkin aina puolustelemaan kun sen mainitsee. Lempikirjani on siis Joanne Harrisin Pieni suklaapuoti, koska siitä tulee aina niin maaginen olo ja jotenkin siirtyy kokonaan nykyhetkestä suklaan höyryiseen hämärään keittiöön Ranskaan.

    Vastaa

    • Eeva Kolu kommentoi 20.1.2016 20:09

      Jooo tiedän tuon tunteen! Ei pidä selitellä, ne joiden mielestä lempikirjan ”pitää” muka olla jonkin tietynlainen ei ymmärrä elämästä mitään. Mä ainakin lisään nyt heti Pienen suklaapuodin lukulistalle :)

      Vastaa

  • Jossu kommentoi 20.1.2016 19:42

    en kestä! jonkun muunkin mielestä tuo if only on hyvä! oon monta vuotta yrittänyt selittää, miksi e d e l l e e n (15 vuoden jälkeen) musta ex-spaissarin muistelmateos on mahtava ja vaikuttava. muistan edelleen joitain lainauksia siitä, kuvia jne. JES!

    Vastaa

    • Eeva Kolu kommentoi 20.1.2016 20:10

      Jossu!!! Olen niin onnellinen että joku TAJUAA.

      Vastaa

      • emma H kommentoi 21.1.2016 10:51

        Geri Halliwellin elämäkerta on mahtava! Olin aivan varma ostaessani sen kirpparilta lähemmäs 10 vuotta sitten, että sitä ei ole lukenut koskaan kukaan muu kuin minä. Eli täällä myös yksi, joka todella tajuaa! Viva Forever!

        Vastaa

  • Neiti Nimetön kommentoi 20.1.2016 19:43

    Täällä Pohjantähden alla – koska se on valtavan hyvä ajankuvaus, joka tukee ukkini kertomia tarinoita lapsuudestaan
    Sinuhe Egyptiläinen – koska siinä on kerroksia
    Alkemisti – koska jokaisella lukukerralla hoksaan jotain uutta
    Minun sukuni tarina – koska kirjan viimeinen kappale muuttaa kirjassa kaiken lukemasi

    Vastaa

    • Eeva Kolu kommentoi 20.1.2016 20:11

      Kiitos kun jaoit :)

      Vastaa

  • noh kommentoi 20.1.2016 19:47

    Oi, Dumasin Monte Criston kreivi on ehdottomasti lukemisen arvoinen! Ne 700 sivua loppuvat aivan liian pian.

    Vastaa

    • Eeva Kolu kommentoi 20.1.2016 20:11

      No hei, tää on mulla vieläkin lukematta. Kesälomaprojekti, ehkä? Rakastan kyllä sitä ranskalaista minisarjaa jossa on G. Depardieu!

      Vastaa

      • noh kommentoi 20.1.2016 23:25

        Itekkin tykkään siitä sarjasta, eikä kirjan lukeminen pilaa sitä kokemusta ollenkaan. Onneksi! Kannattaa muuten huomioida, että jotkut varhaisemmat suomennokset ovat lyhennettyjä versioita alkuperäisestä. Itelleni kävi näin, kun valitsit hetken mielijohteesta niteen divarista (suomennos 50-luvulta) juurikin kesälomaprojektiksi. Ihan mieletön oli silti! Joskus pitää lukea se kokopitkä suomennos.

        Vastaa

  • -K- kommentoi 20.1.2016 20:03

    Aloin epäillä omaa mielipidettäni tuosta Jumalat juhlivat öisin teoksesta. Petyin aika rankasti luettuani sen muutama vuosi sitten, odotin ehkä jotain suurempaa.. Mutta nyt tosiaan teidän kaikkien ylistävien kommenttien valossa mietin olinko väärässä :) Mutta kiitos hyvistä vinkeistä!
    Omia suosikkeja on mm. Jeffrey Eugenidesin Middlesex, Deborah Spungenin Nancy ja Lisa Genovan Edelleen Alice. Vaikken edes pysty erityisemmin samaistumaan yhteenkään päähenkilöön, nämä kirjat on jättänyt jäljen jonnekin sisimpään. Middlesex on myös niin kauniisti kirjoitettu, että välillä piti ihan pysähtyä ihastelemaan :)

    Vastaa

    • Eeva Kolu kommentoi 20.1.2016 20:14

      No eihän tällaisissa asioissa voi olla väärässä, kuka tykkää, kuka ei :) Middlesex (ja Eugenides ylipäätään) on ihana!! Ja Nancy oli mun lempikirja 12-vuotiaana, luin sen varmaan sata kertaa!

      Vastaa

    • MutiNa kommentoi 21.1.2016 05:17

      Mä olen kanssa ihmetellyt ihmisten kohkaamista tuosta Jumalat juhlivat öisin kirjasta. Oli ihan ok ja viihdyin kyllä sen parissa, muttei tehnyt muhun sen kummempaa vaikutusta. Samoin kävi Harry Quebertin kanssa.

      Toki kaksi kirjaa joihin aina palaan kertoo hieman kieroutuneesta kirja maustani eli Jukka Parkkisen Suvi Kinoksen seitsemän enoa (on oikeasti vielä lastenkirja ja luettu ensimmäisen kerran joskus parikymmentä vuotta sitten) ja Anja Kaurasen Kultasuu.

      Uudemmista voin lämpimästi suositella Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe teosta. Luin sen joululomalla ja se oli jollain tavalla todella maaginen.

      Vastaa

      • Eeva Kolu kommentoi 21.1.2016 07:06

        Mä en kans tajunnut YHTÄÄN miksi kaikki oli niin fiiliksissä Harry Quebertista! Mietin että luinkohan varmasti samaa kirjaa kuin kaikki muut… :D Tuosta Doerrista kirjoitinkin vähän aikaa sitten, se oli mun viime vuoden parhaita lukukokemuksia!

        Vastaa

  • Maria kommentoi 20.1.2016 21:07

    If only! Mieletöntä että joku muukin. :)

    Vastaa

  • E kommentoi 20.1.2016 21:37

    Nichollsin Hevoskuiskaaja (itken joka kerta)
    Ronja Ryövärintytär (itken tässäkin joka kerta ;))
    Virpi Hämeen-Anttilan Alastonkuvia (vaikkakin vähän roskaa/hömppää, niin jotenkin mielestäni mahtavan koskettava rakkaustarina)
    Nämä ovat ehkä niitä lempikirjoja, koska näistä jokaisen olen lukenut aikuisena useammin kuin kerran. Hyvät kirjat ja lempikirjailijat ovat sitten ihan asia erikseen.

    Vastaa

  • Eino kommentoi 20.1.2016 21:53

    Geri Halliwellin kirja on mahtava! Olen joskus miettinyt, että onko se oikeasti hyvä vai onko siinä juuri tuollainen lempikirja-asia. Luulen kyllä, että se on oikeasti hyvä, koska siihen on jaksanut palata hyvin usein, vieläpä ikävuosina 11-20. Nyt en ole aikoihin lukenut, mutta voisi kyllä taas joskus…

    Vastaa

  • TerhiR kommentoi 21.1.2016 07:06

    Nyt paljastan jotain todella noloa..nimittäin yksi lempikirjani on Dean Koontzin jännäri Ääniä yössä. Kirja on ilmestynyt joskus -80 ja -90-luvun vaihteessa ja kertoo miehestä, joka kohtaa metsässä koiran. Aika erikoislaatuisen koiran. Kirja pistää miettimään ihmisen halua muokata eläimiä haluamakseen (koe-eläiminä). Minuun kolahti nuorena ja yhtäkaikki ne viisi kertaa sen jälkeen. Luin viimeksi pari vuotta sitten uudelleen ja palasin siihen nuoruuteen ja niihin fiiliksiin kuin taikaiskusta. Kirjahyllyssäni on varmaan 1000 kirjaa, mutta tulipalon tai muun sattuessa, pelastaisin varmaan 15, tämä olisi yksi niistä.

    Vastaa

  • Kipsakka kommentoi 21.1.2016 08:52

    Pieni lista ihanista, itseeni vaikuttaneista kirjoista (ei uusia kirjoja nämä):
    Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin, Peter Hoeg: Lumen taju (aivan uskomaton), Margaret Atwood: Orjattaresi, Donna Leonit kepeänä lukemistona ja Venetsian fiilistelynä… Monta, monta muutakin, mutta nämä nyt mieleen putkahtaneina.

    Vastaa

    • Heli kommentoi 21.1.2016 18:55

      Hoegit ja Atwoodit ylipäänsä kuuluvat omiin suuriin suosikkeihini!

      Vastaa

  • second Aira kommentoi 21.1.2016 09:39

    Pua! Tuli kauhea lukuhimo!

    Vastaa

    • second Aira kommentoi 21.1.2016 09:39

      siis Apua!

      Vastaa

  • Tuulia kommentoi 21.1.2016 10:12

    Mun ehdottomia lempikirjoja ovat Mark Levengoodin kolumnikokoelmat :D Niiden huumori, lämpö ja uskomattoman valoisa elämänasenne uppoavat muhun täysin. Kirjoja on ilmestynyt neljä kappaletta ja olen lukenut ne kaikki liioittelematta varmaan kymmeneen kertaan, ne tuovat lohtua joka kerran ja usein saa myös nauraa kyyneleet silmissä, vaikka synkkiäkin aiheita käsiteltäisiin. Viides ilmestyy suomeksi huhtikuussa, ruotsiksi Solblekt av livet, nimikin on jo aivan ihana :) Levengood oli joku vuosi sitten Akateemisessa esittelemässä uusinta teostaan ja raahasin kaikki omani sinne ja sain ihanat omistuskirjoitukset niihin, eli niistä tuli vielä entistäkin rakkaampia!
    Lempikirjoihin kuuluvat myös monet Anna Gavaldan kirjat ja Tove Janssonin Kesäkirja. Jossain määrin myös Elizabeth Gilbertin The Signature of all things ja Eat Pray Love, viimeksi mainitut olen lukenut kahdella pitkällä ulkomaanreissulla, ja muistot kietoutuvat myös niihin.

    Kiitos lukuvinkeistä Eeva ja kommentoijat!

    Vastaa

  • M kommentoi 21.1.2016 11:51

    Hei!
    Kiitos hyvistä lukuvinkeistäsi! Haluan suositella kaikille Elias Canetin omaelämänkerrallista trilogiaa Pelastunut kieli, Soihtu korvassa ja Silmäpeliä. Kirjat tekivät suuren vaikutuksen jo pelkästään mielettömän upean kielensä puolesta! Trilogiassa käydään hyvinkin yksityiskohtaisesti läpi kirjailijan vaiherikas, erikoinen elämä lapsuudesta varhaisaikuisuuteen 1900-luvun alun Euroopan yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa myllerryksessä. Kirjoista oikein huokuu syvä viisaus, innostus ja humaani ajatusmaailma, joiden pariin on aina lohdullista palata. Myös Paul Austerin Yksinäisyyden äärellä on loistava teos ja sen parissa on tullut tirauteltua monet itkut. Lopuksi vielä suositus David Grossmanin Sinne mihin maa päättyy kirjalle.

    Vastaa

  • Kapteenska kommentoi 21.1.2016 12:27

    Hyviä kirjavinkkejä kirjafriikille, kiitos kaikille. Työnnän lusikkani soppaan ja kerron, että André Brinkin Tuokio Tuulessa, voivoivoi..
    Mika Waltarin Mikael Karvajalka ja Mikael Hakim, Lee Childin kaikki Jack Reacherit (ihanaa machoilua) noin aluksi. Onneksi on paljon pakkasta, hyvä tekosyy lukea sohvalla takan edessä koirat kyljessä..

    Vastaa

  • Laura kommentoi 21.1.2016 15:49

    If Only! Luin sen teinina varmaan ainakin 10 kertaa enka koskaan kyllastynyt. Pitaa ehka yrittaa loytaa taa jostain kirpparilta taas ja kokeilla etta onko edelleen yhta hyva. :D

    Vastaa

    • Leatrice kommentoi 19.7.2016 05:53

      Fiylnla! This is just what I was looking for.

      Vastaa

  • Karo kommentoi 21.1.2016 15:50

    Khaled Hosseinin kolme teosta Leijapoika, Tuhat Loistavaa aurinkoa ja Ja vuoret kaikuivat ovat jääneet mieleen viime vuosien koskettavimpina teoksina itselle. Nenäliinoja oon tarvinut noiden kirjojen kaveriksi useammankin kerran.

    Vastaa

  • j kommentoi 21.1.2016 16:27

    Kuvasit osuvasti tuota lempikirja-asiaa. Mulla on ollut lapsesta saakka ihme läheinen suhde Ronja ryövärintyttäreen. Just sellanen, että on tyhjentävästi vaikea selittää sanoin, enkä haluakaan, mutta kun lukee sitä niin on jotenkin ”kotonaan” tai jotain…
    Yksi kirja, jonka olen lukenut monta kertaa, mutta en ainakaan kymmeneen vuoteen- joten en tiedä miten tänä päivänä sen kokisin- on Stephen Kingin Lohikäärmeen silmät. Aina teki vaikutuksen, mutta nyt en muista tarkkaan miksi.

    Vastaa

  • Riitu kommentoi 21.1.2016 17:44

    Oih, Eureka Street! Tuli pakottava tarve heti tarkistaa, että onhan se tallessa mun vuosien varrella minimiin karsitussa kirjahyllyssä. (Ja olihan se. Tietty.)

    Vastaa

  • Nannil kommentoi 21.1.2016 19:56

    Minun lempikirjojani on Anita Shreven Merilasia, aikoinaan luettu ja ihastuin ajankuvaan ja mielikuvaa Merilasia keräämisestä. Ei varmaankaan enää olisi sama lukukokemus, mutta hyvä fiilis nostaa sen lempikirjoikseni.
    Samaten yläasteella luettu Paahde. Mieleen on jäänyt lähinnä säilötyt persikat, vene ja isoisoisä. Se vaikutti silloin, en tiedä olisiko tämäkään tällä hetkellä varsinainen lukuelämys, täytyykin lukea pitkän ajan jälkeen uudelleen.
    Viime syksynä luettu Kate Mortonin Hylätty puutarha ja juuri päättämään Kaukaiset hetket. Niin helppoa luettavaa, ei kovin syvällistä annettavaa, mutta kirjoja oli nautinto lukea, suorastaan ahmia. Sitä tunnetta rakastan. Hitaasti etenevät ja vaikeasti luettavat kirjat aina hidastavat lukemista ja laittaa lukuinnon hiipumaan. Tunne hyvästä kirjasta kun lukemista on pakko jatkaa yömyöhään asti väsyneistä silmistä huolimatta, yksi parhaimmista tunteista/olotiloista.
    Nyt uuden kirjan pariin!

    Vastaa

    • Marketta kommentoi 23.1.2016 06:32

      Hassua, äsken tein töitä ja etsin tietoa merilasista. Päätin pitää taukoa ja lukea muutamaa blogia. Tuntuu uskomattomalta törmätä juuri nyt romaaniin, joka kertoo merilasin etsimisestä. Menen heti kirjastoon, kun se aukeaa.
      Lisäksi muistin nyt tuon Paahde -kirjan. Se oli kerran pääsykoekirjana, ja vaikka se oli kai enemmän nuortenkirja, se vei mukanaan. Minulle jäi vahvimpana mieleen loputon paahde ja sipulit. :)
      Kerran näin pienen pätkän elokuvaa, ja mietin miten kaikki se näytti niin tutulta. Se oli Paahde -elokuvan traileri, ja kaikki mitä näin, näytti ihmeellisen samalta, mitä olin päässäni nähnyt kirjaa lukiessani.

      Olen lukenut aika vähän kirjoja nyt aikuisiälläni, mutta mietin blogitekstiä lukiessani, että löytyyköhän Eevan listalta Siilin eleganssi. Minua raivostutti kirjan alussa kaikki henkilöhahmot, mutta vähitellen heitä alkoi ymmärtää ja kirja antoi vahvoja tunnekokemukseksia.

      Yksi ehkä suosikein kirja minulle on ollut Cormac McCarthyn Tie. Vaikka tarina tuntui loputtoman masentavalta ja välillä todella pelottavalta, niin vähäeleinen teksti on äärettömän kaunista ja valoakin on nähtävissä. Toista kertaa en ole pystynyt kirjaa lukemaan, vaikka olenkin halunnut. Samat tunteet ovat nousseet niin paljon vahvempina pintaan, kun tarinan on jo kerran ymmärtänyt ja tietää mitä odottaa.
      Ja ala-asteelaisena tykkäsin Maria Gripen Vieras aikojen takaa -kirjasta. Se oli maaginen.

      Vastaa

      • k kommentoi 23.1.2016 15:15

        Minäkin pidin tuosta Vieras aikojen takaa kirjasta kovasti. Samoin saman kirjailijan Pörriäinen lentää hämärästä oli siihen aikaan jännittävä.
        Kirjoista, jotka yleensä mielletään lastenkirjoiksi L.M. Montgomeryn Anna-sarja oli suosikkini. Osan kirjoista olen lukenut kolme kertaa aina eri ikäisinä ja kolmannella kerralla englanniksi. Viisitoista vuotiaana niistä sai erilailla irti kuin kymmen vuotiaana ja yli kakskymppisenä taas vielä jotain muuta. Ja lisäksi ihmettelin kääntäjän ratkaisuja. Tosin kirjailija ei niitä kirjoja alunperin ihan lapsille kirjoittanutkaan ja kaksi kirjaa, jossa päähenkilö on jo aikuinen on suomennettu eka kertaa vasta tällä vuosituhannella. Voisin lukea ne vielä uudelleenkin.

        Vastaa

  • Maija kommentoi 21.1.2016 20:39

    Rebecca Wellsin Autuaiden alttareilla on myös todella hyvä! Omasta mielestä melkein jopa parempi kuin Jumalaiset jajasiskot.

    Vastaa

  • Viva i colori kommentoi 21.1.2016 20:41

    Kiitos houkuttelevista kirjavinkeistä Eeva ja muut lukijat! :)
    Kukaan ei tainnut mainita Elif Shafakin Rakkauden aikakirjaa. Bongasin kirjan joskus kirpparilta. Pehmeäkantinen kirja houkutteli nimellään, ja kannessa lukee ’Näytekappale – Ei myyntiin’. Ilmeisesti joku kirjakerholaisen bonus (?). Mutta siis. Kirja käsittelee 1200-luvulla elänyttä tunnettua mystikko Rumia ja dervissi Shamsia, jolla on paljon opetettavaa rakkaudesta. Kirja on kerrottu kahdella aikatasolla, nykypäivän Amerikassa ja 1200-luvun Lähi-idässä. Kirjan opetukset rakkaudesta ja ihmisyydestä yleensä ovat jotenkin mieltä rauhoittavia, koskettavia ja ajatuksia herättäviä. Suosittelen lämpimästi. :)

    Vastaa

  • Annie kommentoi 22.1.2016 06:35

    Richard Adamsin Ruohometsän kansa :) Luin joskus pienenä sen ja muistan, että se oli hieno ja tosi pelottava ja vaikuttava kirja! Ostin sen aikuisena ja luin uudelleen, vieläkin se oli hieno kirja. Täytyy lukea se tässä taas muutaman vuoden tauon jälkeen uudelleen!

    Vastaa

  • Kria kommentoi 22.1.2016 09:03

    Kiitos Eeva tekst(e)istäsi, jälleen kerran! Kommenteissa myös hyviä kirjavinkkejä alati pitenevälle lukulistalleni :). Kirjallisuustieteen opiskelija arvostaa!

    Vastaa

  • Stiinaniina kommentoi 22.1.2016 14:07

    Kiitos lukuvinkeistä. Mä määrittelen omat lempikirjani siten, että kirjan on pitänyt olla niin hyvä ja koukuttava, että se on pitänyt lukea putkeen korkeintaan muutaman päivän marginaalilla :) Tällaisia kirjoja ovat olleet: Markus Nummen Karkkipäivä, Chimamanda Ngozi Adichien Puolikas keltaista aurinkoa ja Henri Charrièren Vanki nimeltä Papillon,

    Vastaa

  • Kaisa kommentoi 22.1.2016 15:27

    Ihania vinkkejä Eeva ja muut kommentoijat! Itselleni rakkaita/vahvoja lukukokemuksia ovat Märta Tikkasen Yksityisalue, David Grossmanin Sinne missä maa päättyy, Kjell Westön Missä kuljimme kerran, Ulla-Lena Lundbergin Jää, Riikka Pulkkisen Totta, Mikko Rimmisen Nenäpäivä, Sofi Oksasen Stalinin lehmät, Raija Siekkisen novellit ja Petri Tammisen Elämiä. Lisäksi Helena Anhavan runot ovat rakkaita. Itselleni on todella tärkeää lukea nimenomaan suomalaista kaunokirjallisuutta sillä asun ulkomailla ja ikävöin suomen kieltä. Ah, lukeminen on niin ihanaa! Tällä hetkellä menossa Oneiron.

    Vastaa

  • Pin kommentoi 22.1.2016 15:49

    Hei, lukunarkeille suosittelen Goodrads.com-sivustoa! Sinne voi elektronisesti tallentaa omat suosikkinsa (itselle on toisinaan iskenyt paniikki, että unohdan lukemieni tärkeiden kirjojen nimet), pistää lusikkansa soppaan arvostelujen muodossa, saada kirjasuosituksia sivustolta ja höpöttää kavereiden kanssa. Omat lempparikirjailijat ovat vuosia olleet Doris Lessing (etenkin Kesä ennen pimeää ja The diary of good neighbour), Gabriel Garcia Marquez (lähes kaikki teokset!) ja Anna Gavalda. Yksittäisinä muina helminä, jotka olen lukenut montamonta kertaa Chimamanda Ngozi Adichie Puolikas keltaista aurinko (>EEVA, ihana kirja Afrikasta!!), Tove Janssonin Kesäkirja, Riikka Pulkkisen Totta (Raja ja muut Pulkkisen teokset eivät jostain syystä koskettaneet), Henning Mankell Italialaiset kengät, Julian Barnes Kuin jokin päättyisi, Ulla-Lena Lundbergin Jää ja Joan Didion Maagisen ajattelun aika. Olen saanut sulta Eeva monia hyviä lukuvinkkejä, lämmin kiitos!

    Vastaa

    • Pin kommentoi 22.1.2016 15:50

      Ja sivustohan on Goodreads :D

      Vastaa

  • Jennabl kommentoi 22.1.2016 20:19

    Lisään tänne Elina Hirvosen Kun aika loppuu (huh, miten hyvä!) ja Chimamanda Ngozi Adichien Americanah (suomeks ehkä Kotiinpalaajat). Hyvää viikonloppua kaikille! :)

    Vastaa

  • purrr kommentoi 23.1.2016 16:14

    Voi ei, älä lopeta bloggaamista! Rakastan näitä sun postauksia, varsinkin kirja-aiheisia. Niin monta hyvää vinkkiä ja niin monta samaa lempikirjaa.

    Vastaa

  • Katti kommentoi 23.1.2016 18:35

    Oletko sä kirjoittanut Hustvedtin Kaikki mitä rakastin-kirjasta? Sain kirjan juuri lahjaksi ja olisi kiva kuulla sun mielipiteesi siitä. Oletan siis sattuneesta syystä, että olet kirjan lukenut.. :)

    Vastaa

  • Emi kommentoi 24.1.2016 08:20

    Lempikirjani on ehdottomasti Maria Turtschaninoffin Anaché (jokin kirjain meni varmasti väärään paikkaan…). Jokin kirjan kertojassa ja kertojan ajassa tuntuu sellaiselta omalta ajalta jossa voisi itsekkin elää. Edellinen elämä ollut tuohon aikaan? :) Haluaisin muös kovasti lukea saman kirjailijan Arran, mutta täytyy yrittää metsästää jostain kun ei ”omasta” kirjastosta löydy…

    Vastaa

  • Sanna S. kommentoi 24.1.2016 11:02

    Kiitollisena erityisesti blogin kautta löytämistäni kirjoista (Rakkauden historia, Siilin eleganssi ja Sinä päivänä <3) – ja lukulistaani onnekkaasti tämän vastausketjun myötä täydentäneenä – lisään vielä seuraavat teokset (jo mainitut ja itsestäänselvät kuten Tove Jansson <3 karsien) vahvasti suositellen:

    John Williams: Stoner. Heikkouksistaan (naiskuvaus) huolimatta paras lukukokemus hetkeen (myös Julian Barnes oli tätä mieltä Guardianissa 2013, toim. huom.)
    Claes Andersson: Jokainen sydämeni lyönti. Suosittelen erityisesti tämän blogin lukijoille: paikoin runollinen, pintapuolisen kevyesti syvistäkin asioista jutteleva teos.
    Hanna Örstavik: Rakkaus ja Kulunut aika (koska muita en ole lukenut, vaikka esim. Pappi on kai tunnetuin). Hanna Örstavikista tykkäsin samoihin aikoihin kuin Anna Gavaldasta, joten siksi nousi mieleen.
    Stanislaw Lem: Solaris. Klassikko, mutta syystä.

    Viktor E. Frankl: Ihmisyyden rajalla. Muistutus siitä, mitä kaikkea ihmiset ovat historiassa kestäneet, ja mistä nousseet.
    Erich Fromm: Rakkauden vaikea taito. Aika on jättänyt kirjaan jälkensä, mutta puheenvuorona siitä, mitä rakkaus on, teos on edelleen hieno.
    Susan West Kurzin ”Herätä kauneutesi – hyvinvointia luonnosta dr. Hauschkan tapaan".

    Vastaa

    • Sanna S. kommentoi 24.1.2016 11:04

      Yksi lempikirjailijoistani on muuten Inka Nousiainen. En oikeastaan edes muista, mistä hänen kirjansa kertovat (teininä luettua Kivienkeliä lukuunottamatta), mutta jokaisen teoksen jälkeen olen miettinyt, että kiitos kun kirjoitat. Että tiedätköhän (vähän kuin blogien suhteen), miten aina jossain joku vähän kasvaa, tämän ainutkertaisen kertomisen tapasi parissa.

      Vastaa

  • kaupunkipupu kommentoi 25.1.2016 10:30

    Pidän rehellisistä ja vähän riipivistä kirjoista, joiden aiheet saa olla vaikeita tai ahdistaviakin. Pidän myös keveistä kirjoista; lempikirjoihin kuuluu myös lastenkirjoja. Lempikirjoista muutamaksi voisi mainita Milan Kunderan Olemisen sietämätön keveys, Katja Ketun Kätilö (ehkä tässä eniten sen käsittämättömän riipivä rakkaus, jonka itsekin on kokenut), Sofi Oksasen Puhdistus (mitkä hahmot!) ja Timo K. Mukan Maa on syntinen laulu. Lempeämmistä kirjoista ikisuosikkejani on muutamat Terry Prachetit (sopiva sekoitus fantasiaa, satiiria ja romantiikkaa) ja Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonanmieli, jota lukiessa aina itkettää, maailman kauneus ja rumuus yhtä aikaa. Runoja en lue paljon, mutta palaan aina Aulikki Oksasen teoksiin (Puskinin Hevonen alelaarissa 9 eurolla oli elämäni parhaita hankintoja).

    Vastaa

  • Taina Nieminen kommentoi 25.1.2016 11:56

    Ensinnäkin kiitos mahtavasta blogista, paras ikinä seuraamani sellainen! Paljon oli samoja kirjalemppareita, olen joskus miettinyt miksi jostain kirjasta tulee lemppari, minulla on vain sellainen tunne että kirjan tarina menee jotenkin ihon alle.. Tarttin Jumalat juhlivat öisin, Wellsin Ja-ja-siskot, Hustvedtin Kaikki mitä rakastin, Westön Missä kuljimme kerran, Fitzgeraldin Kultahattu, Allenden Henkien talo… Hyvää jatkoa sinulle Eeva <3

    Vastaa

  • Maria kommentoi 25.1.2016 19:04

    Kiitos näistä ja aiemmista kirjavinkeistä! En ole yrityksistä huolimatta löytänyt (muita) hyviä kirjablogeja. Osaisitko vinkata?
    Omat lempikirjani:
    Arunhati Roy: Joutavuuksien jumala
    Zadie Smith: Valkoiset hampaat
    Astrid Lindgren: Mestarietsivä Kalle Blomkvist
    Yann Martel: Piin elämä
    Gabriel Garcia Marquez: Sadan vuoden yksinäisyys
    Celestine Vaite: Tahitin tyttäret
    Jeffrey Eugenides: Middlesex
    Mario Vargas Llosa: Paratiisi on nurkan takana
    Monet lempikirjoista ovat lukuhetkellään tehneet suuren vaikutuksen – voiko tällaistakin olla! Osaa en halua lukea uudelleen, pelkään, että taika jotenkin katoaisi iän tuoman kokemuksen (kyynisyyden) myötä.

    Kiitos vielä viehättävästä blogistasi!

    Vastaa

  • Teukka kommentoi 28.1.2016 10:36

    Papillon sekä Edith Piafin elämänkerta! Kummatkin saa monen, monen lukukerran jälkeenkin väristyksiä ja kummallisen tunteen, jolloin tajuaa miksi kirjat on vaan niin parhaita :)
    Pakko myös mainita Vuorovetten prinssi sekä Tuulen viemää.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *