Kaikki mitä rakastin

Ystäväiset, on tullut aika sanoa hetkeksi heippa.

heippa16

En ole kertonut tätä aikaisemmin, mutta tällä blogilla on alusta asti ollut missio. Kuten esittelin idean silloiselle poikaystävälleni: no mä haluun luoda mediaan semmoisen paikan, jossa nuorella naisella on tilaa olla.

Ja sellainen paikka tämä blogi on ollut, minulle ja ilmeisen monelle muulle. Täällä meidän ajatuksillamme on ollut väliä. Täällä äänensä on saanut kuuluviin, vaikka ei ole se joka huutaa äänekkäimmin ja provosoi raflaavimmin. Täällä on saanut fiilistellä, innostua, pettyä, tuntea – ja tänne on harvoin kyynisyyden ilkkuva sormikaan tökkinyt.

Nyt monen vuoden jälkeen voin sanoa, että olen ilmeisesti onnistunut missiossani. Se tuntuu hienolta ja olen siitä valtavan ylpeä – ja suurin kiitos kuuluu tietysti teille lukijoille.

Ehkä juuri nyt on oikea hetki lähteä uuteen suuntaan, kun kaikki on erinomaisen hyvin. Olen saanut tästä valtavasti hyvää elämääni ja tuntuu, että olen saanut sanottua sen, mitä halusin tällä blogilla sanoa.

(Pähkinänkuoressa: valitse rakkaus, valitse rakkaus, valitse rakkaus. Ok?)

heippa15Jännittää, tietysti. Saattaa olla ihan mielipuolista lopettaa homma juuri nyt, kun blogi on vihdoin päässyt siihen, mitä tavoittelin ja lukijoitakin on enemmän kuin koskaan. Puhumattakaan siitä, että olen viimeisen vuoden elänyt tällä, joten huomisesta alkaen olen käytännössä työtön.

Epäilen päätöstäni monta kertaa päivässä, mutta joka kerta kun mieleni kelat alkavat pyöriä, sinkoilla ja poukkoilla kaikkiin eri suuntiin, pääni sisäisistä äänistä se kirkkain ja viisain keskeyttää touhun alkuunsa. Toteaa tyynesti: your work here is done. Nyt on aika jollekin muulle, luota vaan. (Kyllä, pääni sisäiset äänet ovat kaksikielisiä).

Moni teistä on kysynyt, mitä se jokin muu on. No esimerkiksi:

Alan kirjoittaa kirjaa.

(Ups! Kaikki ovat neuvoneet, että älä nyt jumalauta sano tuota ääneen, se on kuulemma paras tapa varmistua siitä, että kirja ei ikinä valmistu. Mutta syteen tai saveen, halusin nyt jakaa tämän kanssanne, kun te olette jakaneet niin paljon minun kanssani viime viikkoina. Uskomattomia viestejä, kohtaamisia kaupungilla – olette kietoneet minut sellaiseen rakkauskapaloon että tässä mielentilassa luulen pystyväni ihan mihin vain.)

Mutta sitä ennen aion pitää vähän lomaa. Jos löydän halvan äkkilähdön, kilautan säästötilin auki ja karkaan aurinkoon, jos en, vetelehdin pitkin Helsingin katuja. Pistän läppärin ja kännykän hetkeksi kiinni, totuttelen elämään ilman bloggaamista. Kahdeksan ja puolen vuoden jälkeen olen melko utelias näkemään, millaista se on.

heippa1251Tämä sivusto ja sen arkistot jäävät auki. Vaikka urani bloggaajana tulee nyt ainakin toistaiseksi päätökseen, en näe mitään syytä miksi en voisi silloin tällöin käydä kirjoittelemassa tänne, jos siltä tuntuu. Kertomassa kuulumisia, vinkkaamassa, kun tulee uusia projekteja, tai sitten vain purkamassa mieleni tai kameran muistikortin sisältöä. Pysytte parhaiten perillä seuraamalla blogin Facebook-sivua. Jatkan toki Instagramissakin päivittelyä, käyttäjänimeni on @eevakolu.

Jaa… nyt se olisi sitten viimeisten rivien paikka. Miten kaikki päättyy?

Sitä en tiedä.

Tämähän on vasta alku.

Kiitos.


Välipäivät

valipaivar-(1-of-2)En tainnut koskaan ehtiä toivottaa teille kaikille hyvää joulua (tosin äitini huomauttaisi tässä kohtaa, että joulu jatkuu loppiaiseen asti). Mutta toivotan nyt hyviä ja onnellisia välipäiviä!

Joulu oli ihana ja yllättävä, toivottavasti teilläkin meni kaikki mitä hienoimmin.

Välipäivissä on oma tunnelmansa. Keskusta oli tänään täynnä ihmisiä syömässä thaimaalaista ruokaa ja pyörimässä kaupoissa. Ehkä kuvittelin, ehkä en, mutta minusta ilmassa leijaili kollektiivisen helpotuksen pilvi: saa taas olla ihmisten ilmoilla, pukeutua muuhunkin kuin pyjamaan ja syödä vaihteeksi jotain, jossa ei ole kanelia. Ja puhua jollekulle, jolle ei ole sukua.

valipaivar-(2-of-2)

Pyhät ovat ohi, mutta arki ei ole vielä täällä. Lasken joka päivä, montako päivää tätä vuotta on vielä jäljellä ja mietin, että vielähän tässä ehtisi sitä ja tätä tämän vuoden puolella. Ilmassa alkaa olla vuoden viimeisten päivien taikaa – harva se hetki huomaa pohtivansa, millainen vuodesta 2016 tulee.

Siitä haluaisinkin tänään kertoa teille. Olen nimittäin tehnyt ison päätöksen:  blogini lakkaa päivittymästä aktiivisesti tammikuun aikana.

Palaan lopettamisen syihin ja sen herättämiin fiiliksiin varmasti vielä omassa postauksessaan, mutta tämän postauksen tarkoituksena ei ole (vielä) tunteilla – juuri nyt minulla on nimittäin kysymys teille:

onko vielä jotain, josta haluaisitte, että kirjoittaisin seuraavien viikkojen aikana?

Tartun mielelläni heittämiinne ideoihin. Blogissakin alkaa nimittäin nyt eräänlaiset välipäivät, sillä ihan kerrasta poikki en osaisi tätä pistää. Johan tässä on kahdeksan ja puoli vuotta naputeltu.

Raikasta sunnuntaita, ja jos sallitte niin siteeraan vielä kerran joululaulua;

let your heart be light.


Ootte te semmosia

Kuvankaappaus edellisen postauksen kommenttilaatikosta:

kevät

 

Taas yksi muistutus siitä, että mun blogilla on parhaat lukijat. Senkin pölöt.

Kiitos siis kun olette, luette, kommentoitte, jaatte, lähetätte viestejä, tulette juttelemaan. Olishan tää paljon tylsempää ilman teitä. Pahoittelut, että en aina ehdi vastata jokaiseen viestiin, mutta kaikki luen.

Tarjoan salmiakkia, jos törmätään.


Ruokablogin paluu (tavallaan)

ruokablogi2

Moni on kaipaillut ruokablogiani takaisin, ja nyt voin kertoa, että se on täällä taas! Tai siis tavallaan, olet siinä juuri nyt. Nimittäin jatkossa löydät kaikki tämän blogin ruoka-aiheiset postaukset (reseptit, ravintolajutut yms.) klikkaamalla tuosta ylänavigaatiosta kohtaa Ruoka. Se on vähän kuin blogi blogin sisällä!

Uudet ruokajutut tulevat toki jatkossakin myös tähän blogin etusivulle, mutta tuolta on nyt helppo selata reseptejä ilman että väliin iskee yhtäkkiä meikkitutoriaali tai oppitunti elämänkoulusta.

Olen alkanut lisätä sinne myös arkistojen aarteita – siellä on nyt jo yli 2o reseptiä ja lisää tulee, sekä ihan uusia että aikaisemmin julkaistuja.

ruokablogi

Ylänavigaation muut palikat toimivat samoin tavoin, eli jatkossa löydät helposti vaikka leffa- ja kirjavinkit klikkaamalla Kulttuuri, tai sisustus- ja remonttijutut klikkaamalla Koti. Tyyli-kategorian alla on kaikki vaate- ja kosmetiikkajutut, ja Elämä kattaa puolestaan pohdiskelut, arjen ihmeet, pienet ja suuret oivallukset ja muut jokapäiväiset eevacoelhoilut.

Näiden muiden kategorioiden alle en kuitenkaan ole siirtänyt arkistoja, joten siellä ei vielä ole kauheasti mitään, mutta tässäpä ne pikku hiljaa pulskistuvat uusista jutuista!

(ps. Jos kaipaat jotain tiettyä reseptiä jostain ruokablogihistoriastani niin huikkaa!)