Menolippu

Sain isältäni joululahjaksi Museokortin ja sanotaanko, että olen melko innoissani.

Yhdellä ja samalla kortilla pääsee lähes kaikkiin Suomen museoihin ilmaiseksi! Tämä  tulee muuttamaan täysin sen, miten käytän museoita.

image1

Nyt voi poiketa vaikka vain vartiksi jos sattuu kävelemään ohi, jos haluaa siirtyä hetkeksi tästä maailmasta toiseen, pitää pienen breikin tai käydä yksinkertaisesti hengittelemässä Kiasman ilmaa. Voi käydä katsomassa saman näyttelyn monta kertaa (Cartier-Bresson, otto kolme, täältä tullaan!). Voi parkkeerata inspiroivan työn eteen, ottaa käteen muistikirjan ja alkaa riipustella ideoita.

Voi piipahtaa Ateneumiin vain katsomaan aina sitä yhtä ja samaa Gallen-Kallelaa, jota tekee mieli tuijottaa kun elämä alkaa tuntua liian tasapaksulta – eikä tarvitse silti maksaa koko näyttelystä.

Tämä tekee museossa käymisestä niin paljon monipuolisempaa, rennompaa ja helpommin lähestyttävää. Ei tarvitse aina tehdä lähtemisestä isoa produktiota ja koluta joka ikisen näyttelyn jokaista huonetta, koska katsotaan nyt koko rahan edestä.

Oi 2016, sinusta on tulossa inspiroiva vuosi.


Koukussa: Limetown

Oletko valmis koukuttumaan uuteen podcastiin? Jos et, niin sulje äkkiä selaimesi, laita puhelin pois päältä ja vedä verhot kiinni.

Sain vähän aikaa sitten Ella-nimiseltä lukijaltani vinkin uudesta podcastista (kiitos!). Aloin kuunnella sitä toissapäivänä päiväkävelyllä. Kotiovelle päästyäni käännyin takaisin, jotta saisin kuunnella vielä toisenkin jakson.

limetown

Ainoa syy, miksi en ole jo kuunnellut kaikkia jaksoja on se, että en uskalla kuunnella Limetownia muuten kuin lenkkeillessäni valoisaan aikaan.

Limetown on fiktiivinen, näytelty mysteerikertomus, jossa tutkiva journalisti Lea Haddock selvittää tapausta, jossa kokonaisen pikkukaupungin asukkaat katosivat yhdessä illassa jäljettömiin. Vähän kuin Serial kohtaisi Lostin tai Salaiset kansiot.

Nyt kolmen jakson perusteella suosittelen, mutta en iltalenkeille. Hyvin tehty ja jännittävä, paikoitellen jopa pelottava. Ja koska tarina on täysin fiktiivinen, ei tarvitse pohdiskella onko moraalisesti väärin viihtyä sen parissa. Näitä lisää kiitos!


Serial, kausi kaksi

Huomasitteko jo, että Serialin toinen kausi on alkanut? (Jos olet ihan että öö mikä Serial, olen kirjoittanut aiheesta aiemmin täällä.)

Serialin aiheena on tällä kertaa Afganistanissa kadonnut, Talebanien vankina viisi vuotta ollut amerikkalaissotilas Bowe Bergdahl.

Itse en ollut ensimmäisen jakson jälkeen vielä täysin vakuuttunut kakkoskaudesta – mikä oli pieni pettymys, koska olin odottanut sitä todella pitkään ja kiihkeästi.

serial2-(1-of-1)

Vaikka tuotanto on jälleen tuttua Serial-laatua, ykköskauteen verrattuna eroja on paljon. Tällä kertaa aiheena on jo aiemmin paljon mediahuomiota saanut keissi. Siinä missä ensimmäinen kausi käsitteli ”pienten ihmisten” kohtaloja  – ja toki Bowe Bergdahlinkin tapauksessa on siitä loppujen lopuksi kyse – on kakkoskaudella väkisinkin laajempi yhteiskunnallinen ja poliittinen teema. Soppaa sekoittaa se, että samasta aiheesta suunnitellaan elokuvaa ja Serialin kakkoskausi on tehty yhteistyössä elokuvakäsikirjoittaja Mark Boalin kanssa, joka itsekin tutkii Bergdahlin tapausta.

Mutta kaikista suurin menetys on se, että toimittaja Sarah Koenig ei tällä kertaa puhu kohteensa kanssa lainkaan itse, vaan kaikki Bergdahlin kommentit on nauhoitettu tämän keskusteluista Mark Boalin kanssa. Minusta ykköskauden parhaita hetkiä olivat nimenomaan Koenigin ja murhasta tuomitun Adnan Syedin väliset puhelinkeskustelut, jotka pistivät paitsi Koenigin myös kuuntelijan pohtimaan kaikenlaista – Adnanin syyllisyyttä, oikeusjärjestelmää ja oikeutta, empatiaa, muistia, ajan kulumista…

Mutta mutta. Ensimmäinen jakso on toki vasta ensimmäinen jakso. Vaikka tämä kausi on hyvin erilainen, nuo eroavaisuudet voivat hyvinkin jatkossa osoittautua vahvuuksiksi. Aion toki kuunnella ensi viikollakin.

Joko te kuuntelitte – mitä piditte?


Kaikki se valo

Nappasin reissuun mukaan Anthony Doerrin kirjan Kaikki se valo jota emme näe. En tiennyt yhtään millaiseen teokseen tartuin, mutta voi pojat! Enpä olisi paremmin voinut valita kirjaa pitkälle lentomatkalle.

Tämä on täydellinen kirja paitsi pitkälle lentomatkalle, myös joululomalle: paksu, mutta helppolukuinen ja koukuttava. Viihdyttävä, mutta hyvin kirjoitettu ja fiksu. Liikuttava, mutta toiveikas. Ennen kaikkea kaunis.

kaikkisevalo (1 of 1)

Kirja kertoo kahdesta nuoresta toisen maailmansodan aikaan, saksalaisesta tekniikan ihmelapsesta Werneristä sekä ranskalaisesta sokeasta tytöstä Marie-Lauresta. Ja jossain tarinassa kulkee saksalainen vääpeli, Wernerin sisko sekä mittaamattoman arvokas sininen timantti, johon kerrotaan liittyvän vuosisatoja vanha kirous…

Vahva suositus!