Yleensä lämpimästä maasta Suomeen saapumisessa kamalinta on se, että pitää taas alkaa kasata ylleen kerroksia. Kiristäviä sukkia ja umpinaisia kenkiä. Luulen, että yksi syy siihen, miksi lomalla tuntee itsensä niin vapaaksi on se huoleton…
-
-
Tänä aamuna herätessäni en tosiaankaan heti tajunnut, missä olin. Vasta kun olin pari kertaa paniikissa pälyillyt ympärilleni ymmärsin, että olen kotona. En oikein tiennyt, mitä tehdä, joten tein aamupalaa. Opin Meksikossa juomaan mustaa kahvia.…
-
Hikisenä iltapäivänä ryömin kerrossängyn alapunkkaan viltin alle. Ranskalainen parveke oli auki ja ulkoa kuuluivat liikenteen äänet. Jostain kantautui salsamusiikkia. Ja tuulenvire, täydellinen, kuin mamman silitys poskella. Reissun parhaita hetkiä eivät aina ole ne, joita…
-
Oaxaca oli ihana. Kaupunki oli juuri oikea lääke pitkän värittömän talven puuduttamille silmille. Tuntuu, että tämän jälkeen olen vähän valmiimpi palaamaan harmaaseen Helsinkiin. Teki niin hyvää vain laahustaa pitkin kaupunkia ja ihmetellä värien ja kuosien sekamelskaa,…
-
Hassuja päiviä. Yöllä kulkiessani väsyneenä, rähjäisenä ja ehkä vähän itkuisenakin kadulla rinkka selässä kuulin yhtäkkiä ohi ajavasta taksista “EEVA!”. Siellä vilkutti yksi tyyppi, jonka olin tavannut 600 kilometrin päässä. Muutama päivä sitten mietin jostain syystä 10 vuoden…
-
Tuli tässä mieleen äsken paljain säärin viipottaessani, että voisin vinkata teille yhdestä jutusta. Olen viime syksystä saakka käynyt poistattamassa säärikarvat valoimpulssilla. En tosiaankaan uskonut hoitoon, mutta kun vakkarisokeroijani intti, että se olisi minulle sokerointia parempi ratkaisu,…
-
Elämä Tyynenmeren rantapummina alkoi olla niin ihanaa, että oli pakko lähteä. Tajusin nimittäin, että jos en lähde nyt, en lähde ehkä ikinä. Hyppäsin yöbussiin ja heräsin San Cristóbalissa. Ulkona satoi ja sisällä oli kylmä (siis hyytävän, luihin,…
-
Katsoin lentokoneessa matkalla leffan, jonka loppukaneetti oli, että ainoa todellinen yksikkö on aika, koska ilman aikaa emme ole olemassa. Menee turhan filosofiseksi minun makuuni, mutta olen kyllä miettinyt aikaa ja sen luonnetta täällä. Päivät tuntuvat…
-
Elämä se on yllätyksiä täynnä. Olin unohtanut, miten ihanaa on elo rähjäisenä rantapummina. Kuvittelin, että tämä aika elämästäni olisi auttamatta ohi. Että se oli sitä jotain 20-vuotiaan Eevan hommaa. Nyt olen viimeiset viisi päivää asunut…
-
Mexico City oli kiva, mutta parin päivän jälkeen sieltä piti päästä johonkin, missä on helpompi hengittää. Alkuperäinen suunnitelmani oli suunnata Oaxacaan opiskelemaan espanjaa, mutta koko kaupunki oli syystä tai toisesta tupaten täynnä enkä löytänyt järkevää…